Asuminen

Televisiot ja videotykit

Televisio tai videotykki on ehdottomasti kotiteatterin sydän, jonka ympärille kotiteatteri käytännössä rakennetaan. Yleisin vaihtoehto kodin viihdekeskuksen videotoistimeksi on ehdottomasti televisio. Vielä viisi vuotta sitten tuumakooltaan suuri ja litteä televisio oli käytännössä luksusta, mutta nykypäivänä kookkaat LCD- ja LED-televisiot ovat arkipäivää kotitalouksissa. Vanhat kuvaputkitelevisiot on syrjäytetty täysin ja televisioiden hinnat ovat laskeneet merkittävästi. Toisaalta tekniikan kehitys on tehnyt television valinnasta myös huommattavasti vaikeampaa, sillä nykyään uutta televisiota hankittaessa täytyy ottaa huomioon paljon eri seikkoja.

Televisio kotiteatterin kulmakivenä

Ruudun tuumakoko tulee yleensä luonnollisesti ensimmäisenä esiin televisio-ostoksilla. Usein mahdollisimman suuri televisio vaikuttaa siltä houkuttelevimmalta vaihtoehdolta, mutta mitä isompi, sitä parempi -periaate ei aina päde tässä yhteydessä. Television koko täytyy nimittäin suhteuttaa katseluetäisyyteen, jos tavoitteena on optimaalinen katseluelämys. Nykyajan televisioiden laadukkaiden kuvapaneelien myötä ja teräväpiirtovideon yleistyttyä sopiva katseluetäisyys on lyhentynyt, mutta liian läheltä ei silti kannata katsoa. Epävirallinen nyrkkisääntö katseluetäisyyden suhteuttamiseen television tuumakokoon on se, että katseluetäisyyden tulisi olla kolme kertaa kuvaruudun korkeuden verran. Esimerkiksi 65-tuumaisessa televisiossa kelvollinen katseluetäisyys olisi tällöin noin 2.5 metriä. Tietysti kyseessä on myös tietyiltä osin makuasia, mutta katseluetäisyys kannattaa ehdottomasti ottaa huomioon.

Teräväpiirtoa ja liiketerävyyttä

Tämän päivän televisiot ovat varustettu lähes poikkeuksetta vähintään Full HD -resoluutiolla. Tämä tarkoittaa täysteräväpiirtoa, eli pikseleiden määrä on huomattavasti suurempi kuin esimerkiksi perinteisissä TV-lähetyksissä, jolloin kuva on terävämpi. Suomessa HD-lähetyksiä ei ikävä kyllä tarjota ilmaiseksi jokaisen kanavan osalta, jolloin television täyttä potentiaalia ei saada käyttöön ilman erilaisia maksullisia palveluja. HD-lähetykset kuitenkin yleistyvät koko ajan ja tietysti esimerkiksi elokuvat julkaistaan Full HD -resoluutiolla niin Blu-Ray -levyinä kuin suoratoistomateriaalina mm. Netflixissä. 4K-resoluutio, josta käytetään myö UHD-nimitystä, on myös yleistynyt televisioissa lähivuosina.

Kaareva OLED-televisio (Kuva: Maurizio Pesce CC BY 2.0)

Kaareva OLED-televisio (Kuva: Maurizio Pesce CC BY 2.0)

4K-toistossa kuva on käytännössä vielä neljä kertaa terävämpi kuin Full HD, mutta 4K-lähetyksiä ei Suomen televisiossa ole. 4K-televisio on siis ainakin toistaiseksi suositeltava valinta, jos aiot katsoa UHD-laatuista videota netin tai fyysisten julkaisujen kautta. Lisäksi markkinoilla on kaarevalla paneelilla varustettuja televisioita, joiden hinta on yleensä kalliimpi, mutta katselukokemuksesta luvataan elävämpää kaarevuuden tuoman syvyyden ansiosta. Erityisesti kaarevat televisiot soveltuvat elokuvien katseluun.

Televisioiden paneeleja on kolmea erilaista: LCD, LED ja OLED. Käytännössä tämä on paneelien laadun järjestys huonoimmasta parhaaseen, mutta samalla myös halvimmasta kalleimpaan. Paneelin laatu vaikuttaa kuvanlaatuun merkittävästi, sillä tummien ja vaaleiden sävyjen toiston laatu vaihtelee eri paneelien välillä huomattavasti. Oman haasteensa sopivan television valintaan tuo vielä malleittain vaihteleva virkitystaajuus. Virkistystaajuus tarkoittaa liiketerävyyden mittaria, ja se ilmoitetaan hertseinä. Halvimpien televisioiden virkistystaajuus on 50hZ luokkaa ja tästä mennään ylöspäin kalliimmissa tuotteissa. Virkistystaajuuden merkitys tulee esiin erityisesti kun katsellaan nopealiikkeistä materiaalia, kuten urheilua. Yksinkertaistettuna voidaan sanoa, että mitä suurempi virkistystaajuus, sitä vähemmän nopea kuva nykii. Aina television myyntitiedoissa ilmoitettu hertsimäärä ei kuitenkaan vastaa todellisuutta, sillä kyseessä saattaa olla valmistajan oman vertailuku tai kuvanparannustekniikan viitteellinen luku. Kannattaa siis olla tarkkana televisioiden tuotetietoja tarkastellessa.

Videotykki tuo elokuvateatterin olohuoneeseen

Videotykki voi olla hyvä vaihtoehto kotiteatteriin, jos suurempi kuva houkuttelee. Laadukas videotykki on yleensä edullisempi kuin jättimäinen televisio ja kuvan tuumakokokin voidaan kasvattaa videotykin avulla aivan uusiin sfääreihin. Lisäksi videotykki ei ole kotona yhtä hallitseva elementti kuin televisio ja se voidaan sijoittaa vaikka kattoon tai hyllyn päälle piiloon. Videotykin huono puoli on sen epäkäytännöllisyys verrattuna televisioon. Vaikka tekniikka onkin kehittynyt, niin videotykki vaatii edelleen huomattavan pimeän tilan, jotta kuva näyttäisi hyvältä. Videotykkiä varten tarvitaan myös erillinen valkokangas tai erikoismaalattu seinä.

Älytelevisiot ja 3D

Markkinoilla on suuri määrä televisioita, jotka pitävät sisällään smart-ominaisuuden. TV on siis yhteydessä internettiin ja sisältää erilaisia sovelluksia älypuhelinten tapaan. Erityisesti suoratoistopalveluita, kuten Netflixiä, Katsomoa, Ruutua ja Yle Areenaa suosiville smart-TV on hyvä vaihtoehto. Jos tahdot katsoa tallenteita tai lähetyksiä netistä, ei sinun tarvitse liittää tietokonetta kiinni televisioon vaan ominaisuudet löytyvät sisäänrakennettuina.

Elokuvateatterit näyttävät paljon elokuvia 3D:nä ja samantyylisen kokemuksen voi saada myös kotisohvalla. 3D-ominaisuudella varustetut televisiot ovat hieman kaallimpia, mutta edullisiakin malleja löytyy. 3D-kuvaa katsellessa täytyy käyttää erillisiä 3D-laseja ja tavallisenkin TV-lähetyksen saa muunnettua 3D-muotoon, joskin lopputulos ei vastaa aitoa 3D-materiaalia.

Kokemukset, palautteet ja muut kommentit

Ei vielä kommentteja.

Lisää kommentti tai kokemuksia