Lyhyesti
Omakotitalon tyypillinen aurinkosähköjärjestelmä on noin 6–8 kWp ja maksaa asennettuna noin 1 000 euroa kilowattipiikiltä. Etelä-Suomessa yksi kWp tuottaa vuodessa noin 900 kWh ja Pohjois-Suomessa 700–800 kWh. Kannattavuus riippuu siitä, kuinka suuren osan sähköstä käytät itse. Asennustyöstä saa kotitalousvähennyksen.
Mikä muuttui
Rakentamislaki tuli voimaan 1.1.2025. Toimenpidelupaa ei enää ole, ja kunnat uudistavat rakennusjärjestyksiään vuosina 2026–2027. Kotitalousvähennys on vuosina 2026–2027 40 % työn osuudesta, enintään 2 100 euroa henkilöä kohden.
Aurinkopaneelit ovat yleistyneet omakotitaloissa, mökeillä ja taloyhtiöissä. Paneelien hinnat ovat laskeneet, mutta kannattavuus ratkeaa edelleen kulutuksen ajoituksessa: itse käytetty sähkö säästää sähköenergian, siirron ja verot, kun taas verkkoon myydystä ylijäämästä saa yleensä vain pörssihinnan miinus myyjän marginaalin.
Paljonko aurinkosähkö maksaa?
Motivan toimittajakyselyssä pientalon tyypillisen 7 kWp:n järjestelmän keskihinta oli noin 7 400 euroa ja mediaani noin 7 000 euroa asennettuna. Se vastaa noin 1 000 euroa kilowattipiikiltä. Isommissa järjestelmissä hinta kilowattipiikiltä laskee.
| Kohde | Tyypillinen koko | Suuntaa antava hinta |
|---|---|---|
| Omakotitalo | 6–8 kWp | 6 000–8 000 € |
| Taloyhtiö, pieni | noin 20 kWp | noin 20 000 € |
| Taloyhtiö, iso | noin 50 kWp | noin 45 000 € |
| Verkoton mökki | muutama paneeli ja akku | riippuu akusta ja laitteista |
Hinnat ovat Motivan julkaisemia esimerkkejä (2025–2026), eivät tarjoushintoja. Pyydä aina vähintään kaksi tai kolme tarjousta ja vertaa, mitä hintaan sisältyy: paneelit, invertteri, kiinnitykset, sähkötyöt, käyttöönottotarkastus ja seuranta.
Paljonko paneelit tuottavat?
Varjottomalle, etelään suunnatulle järjestelmälle voi laskea vuosituotoksi noin:
- Helsinki: noin 900 kWh/kWp
- Kuopio ja Oulu: noin 800 kWh/kWp
- Rovaniemi: noin 700 kWh/kWp
Paneelien teho heikkenee noin 0,4–0,5 % vuodessa. Valtaosa tuotosta tulee maalis–syyskuussa, joten talven lämmityssähköä aurinkopaneeleilla ei juuri kateta.
Laskuesimerkki
7 kWp × 850 kWh/kWp = noin 6 000 kWh vuodessa. Jos käytät itse 70 % eli 4 200 kWh ja sähkön kokonaishinta siirtoineen on 15 snt/kWh, säästö on noin 630 euroa vuodessa. Loput 1 800 kWh myyt verkkoon. Jos saat siitä 5 snt/kWh, tulo on noin 90 euroa. Motivan esimerkeissä takaisinmaksuaika oli noin 10–12 vuotta, kun omakäyttöosuus oli korkea, ja selvästi pidempi, kun suurin osa sähköstä myytiin.
Kannattaako aurinkosähkö? Omakäyttö ratkaisee
Ilman kulutuksen ohjausta pientalo käyttää tuotannostaan itse tyypillisesti noin 40–50 %. Ohjaamalla kulutusta aurinkoisiin tunteihin osuus voi nousta 70–80 prosenttiin. Hyviä ohjattavia kohteita ovat:
- lämminvesivaraaja
- lattialämmitys ja lämpöpumppu
- sähköauton lataus
- pyykin- ja astianpesukone
Aurinkosähkö sopii hyvin yhteen pörssisähkösopimuksen kanssa, koska kulutusta voi siirtää halvoille ja aurinkoisille tunneille. Lue lisää sähkösopimuksen kilpailutuksesta ja muista keinoista parantaa kodin energiatehokkuutta.
Kotiakku: kannattaako?
Motivan mukaan on hyvin epävarmaa, kattavatko kotiakun hyödyt sen hankintahinnan. Akku siirtää sähköä tunneista toisiin mutta ei kesältä talveen. Akulla voi osallistua sähköverkon reservimarkkinoille vain palveluntarjoajan eli aggregaattorin kautta, joka ottaa tuotosta palkkion. Laske akun kannattavuus aina erikseen.
Tarvitaanko lupa?
Rakentamislaki ei luettele aurinkopaneeleita aina luvanvaraisiksi. Lupa voidaan kuitenkin tarvita, jos asennuksella on merkittävä vaikutus kaupunkikuvaan tai maisemaan tai jos rakennus on suojeltu. Kunta voi vapauttaa vähäisiä hankkeita luvasta rakennusjärjestyksessään.
- Helsingissä katolle ohjeen mukaan asennettava paneeli ei useimmiten vaadi lupaa, mutta julkisivuun tai parvekkeen kaiteeseen asennettava vaatii.
- Suojellun tai rakennushistoriallisesti arvokkaan rakennuksen katolle tarvitaan lupa.
- Käytännöt vaihtelevat kunnittain ja ovat muuttumassa, joten kysy aina oman kunnan rakennusvalvonnasta.
Taloyhtiössä asukas ei voi asentaa paneeleita yhteiselle katolle omin päin. Taloyhtiön voimalasta päättää yhtiökokous.
Verkkoon liittäminen ja ylijäämäsähkön myynti
- Pyydä paikalliselta verkkoyhtiöltä lupa liittää järjestelmä verkkoon.
- Sovi ylijäämäsähkön ostajasta ennen käyttöönottoa. Ostajia voi vertailla Energiaviraston sahkonhinta.fi-palvelussa.
- Asennuksen tekee sähköurakoitsija, joka tekee käyttöönottotarkastuksen ja antaa siitä pöytäkirjan.
Enintään 100 kVA:n järjestelmässä verkosta otettu ja verkkoon syötetty sähkö netotetaan taseselvitysjaksoittain. Jakso on 15 minuuttia, mutta verkkoyhtiö saa käyttää tuntimittausta vuoden 2028 loppuun asti.
Verotus ja kotitalousvähennys
- Itse käytetty aurinkosähkö on verovapaata.
- Myydystä ylijäämäsähköstä saatu korvaus on veronalaista ansiotuloa. Siitä saa vähentää myydyn sähkön osuuden ylläpitomenoista ja poistoista. Verohallinnon mukaan verotettavaa tuloa ei yleensä jää, jos myyt sähköä vähemmän kuin ostat.
- Asennustyöstä saa kotitalousvähennyksen (40 % työstä vuosina 2026–2027), mutta ei laitteista. Vähennystä ei saa uudisrakentamisessa, jos tarkoitus on myydä yli puolet tuotannosta tai jos asennukseen on saatu julkinen avustus.
- Paneeleiden hankintaan otetun lainan korot eivät ole vähennyskelpoisia. Rahoitusvaihtoehtoja on oppaassa remonttilaina.
Aurinkopaneelit taloyhtiöön
Taloyhtiö voi jakaa oman voimalansa tuotannon osakkaille hyvityslaskennan avulla. Silloin taloyhtiöstä tulee kiinteistön sisäinen energiayhteisö, ja jokainen asukas voi silti valita oman sähkönmyyjänsä. Motivan esimerkissä 70 asunnon kerrostalossa hyvityslaskenta nosti omakäyttöosuuden 82 prosentista 89 prosenttiin ja lyhensi takaisinmaksuaikaa kahdella vuodella. Voimalasta päätetään yhtiökokouksessa, ja kustannukset katetaan yleensä yhtiövastikkeella.
Aurinkosähkö mökillä
Sähköverkon ulkopuolisella mökillä käytetään yleensä 12 tai 24 voltin järjestelmää, johon kuuluu paneeli, lataussäädin ja akku. Litiumakun voi purkaa syvemmälle kuin lyijyakun. Ympärivuotiseen käyttöön pelkkä paneeli ja akku eivät Suomessa riitä. Enintään 120 voltin tasajännitejärjestelmän saa asentaa itse, mutta 230 voltin kiinteät asennukset vaativat sähköurakoitsijan.
Muistilista
- Tarkista katon kunto, suunta ja varjostukset. Uusi vanha katto ennen paneeleita.
- Selvitä luvantarve kunnan rakennusvalvonnasta.
- Pyydä useampi tarjous ja vertaa sisältöä, takuita ja seurantaa.
- Sovi verkkoyhtiön kanssa liittämisestä ja ylijäämän ostajasta.
- Säilytä lasku, jossa työn osuus on eritelty, kotitalousvähennystä varten.
Usein kysyttyä
Kuinka monta paneelia omakotitaloon tarvitaan?
Nykyinen paneeli on teholtaan tyypillisesti noin 400–450 W. 7 kWp:n järjestelmään tarvitaan siis noin 16–18 paneelia, ja ne vievät katolta noin 35–40 neliömetriä.
Tuottavatko paneelit talvella?
Vain vähän. Marras–tammikuussa tuotanto on Suomessa lähes olematonta, ja lumi peittää paneelit. Valtaosa vuosituotosta saadaan keväällä ja kesällä.
Kauanko aurinkopaneelit kestävät?
Paneelien käyttöikä on yleensä 25–30 vuotta ja tehotakuu usein noin 25 vuotta. Invertteri joudutaan tyypillisesti uusimaan kerran järjestelmän elinkaaren aikana.
Pitääkö aurinkosähköstä maksaa veroa?
Itse käytetystä sähköstä ei. Myydystä ylijäämästä saatu tulo on veronalaista, mutta kuluja ja poistoja vähennettyä veroa jää kotitaloudelle harvoin maksettavaksi.
Lähteet
- Motiva: Aurinkosähköä omakotitaloon
- Motiva: Aurinkosähköjärjestelmien hintakysely (2025)
- Motiva: Kannattaako kotiakun hankinta
- Motiva: Aurinkosähkö sähköverkon ulkopuolisissa kohteissa
- Tukes: Aurinkosähköjärjestelmät
- Finlex: Rakentamislaki (751/2023), 42 §
- Verohallinto: Kotitalouden sähköntuotannon tuloverotus
- Verohallinto: Kotitalousvähennys


