Aurinkopaneelit kotiin ja mökille – hinta, tuotto, luvat ja verotus

Aurinkopaneelit omakotitaloon, taloyhtiöön ja mökille: järjestelmän osat, mitoitus, hinta, tuotto Suomessa, luvat, verkkoon liittäminen ja verotus.

Päivitetty 31.10.2026 Lukuaika 13 min Energia ja lämmitys
Aurinkopaneelit omakotitalon katolla
Kuva: Watt A Lot / Unsplash
Tässä oppaassa (18)

Lyhyesti

Omakotitalon tyypillinen aurinkosähköjärjestelmä on noin 6–8 kWp, ja Motivan toimittajakyselyssä (2025) se maksoi asennettuna noin 1 000 euroa kilowattipiikiltä. Etelä-Suomessa yksi kWp tuottaa vuodessa noin 900 kWh ja Pohjois-Suomessa 700–800 kWh. Kannattavuus riippuu siitä, kuinka suuren osan sähköstä käytät itse, joten järjestelmä mitoitetaan oman kulutuksen mukaan. Verkkoon liittäminen vaatii aina verkkoyhtiön luvan, ja asennustyöstä saa kotitalousvähennyksen.

Mikä muuttui

Rakentamislaki tuli voimaan 1.1.2025. Toimenpidelupaa ei enää ole, ja kunnat uudistavat rakennusjärjestyksiään vuosina 2026–2027. Kotitalousvähennys on vuodesta 2026 alkaen 40 % työn osuudesta, enintään 2 100 euroa henkilöä kohden vuodessa. Sähköpörssin hinta määräytyy 1.10.2025 alkaen 15 minuutin jaksoissa, mikä vaikuttaa myös ylijäämäsähkön hintaan.

Aurinkopaneelit ovat yleistyneet omakotitaloissa, mökeillä ja taloyhtiöissä. Paneelien hinnat ovat laskeneet, mutta kannattavuus ratkeaa edelleen kulutuksen ajoituksessa: itse käytetty sähkö säästää sähköenergian, siirron ja verot, kun taas verkkoon myydystä ylijäämästä saa yleensä vain pörssihinnan miinus myyjän marginaalin. Tämä opas käy läpi järjestelmän osat, mitoituksen, laitteet, luvat, verkkoon liittämisen, verotuksen, huollon ja mökin aurinkosähkön.

Aurinkosähköjärjestelmän osat

  • Paneelit muuttavat auringon säteilyn tasavirraksi. Ne kytketään sarjaan ketjuiksi.
  • Kiinnitysjärjestelmä kiinnittää paneelit kattoon tai telineeseen. Motivan mukaan kiinnityksen on täytettävä Suomen lumikuormavaatimukset, ja vesikaton takuun säilyminen kannattaa varmistaa ennen porausta.
  • Invertteri eli vaihtosuuntaaja muuttaa tasavirran talon vaihtovirraksi ja syöttää ylijäämän verkkoon.
  • Kytkimet ja kaapelointi: järjestelmässä on tasavirta- ja vaihtovirtapuolen erotuskytkimet, joilla se voidaan kytkeä irti huollon tai hätätilanteen ajaksi.
  • Mittari: verkkoyhtiön etäluettava mittari mittaa yleensä sekä kulutuksen että enintään 100 kVA:n tuotannon.
  • Seuranta: sovellus näyttää tuotannon ja hälyttää vioista. Paneelikohtainen seuranta paljastaa yksittäisen viallisen paneelin.
  • Akku on valinnainen lisä, joka siirtää sähköä päivästä iltaan.

Paneelityypit

Motivan mukaan useimmat nykyään myytävät paneelit ovat yksikiteisiä piipaneeleja. Ne ovat hyötysuhteeltaan hieman parempia mutta kalliimpia kuin monikidepaneelit. Yksi paneeli on tyypillisesti teholtaan noin 350–500 Wp ja kooltaan 1,6–2,5 neliömetriä.

Paneelin teho ilmoitetaan standardiolosuhteissa, joissa kennon lämpötila on 25 °C ja säteily 1 000 W/m². Motivan esimerkissä 400 Wp:n ja 1,9 neliön paneelin hyötysuhde on noin 21 %.

Ominaisuus Motivan tieto
Paneelin teho Tyypillisesti 350–500 Wp
Paneelien määrä 7 kWp:n järjestelmässä 14–20 kpl
Käyttöikä Jopa 30–40 vuotta
Teho 25 vuoden jälkeen Hyvällä paneelilla vähintään 80 % alkuperäisestä
Tehontuottotakuu Tyypillisesti 25–30 vuotta
Tehon heikkeneminen Noin 0,4–0,5 % vuodessa

Suomessa myytävissä järjestelmissä näkee esimerkiksi LONGi- ja REC-paneeleja sekä useiden muiden kansainvälisten valmistajien tuotteita. Vertaa merkin sijaan paneelin tehoa, kokoa, tuotetakuuta, tehontuottotakuuta ja sitä, kuka takuuasiat Suomessa hoitaa.

Invertterit, optimoijat ja akut

  • Ketjuinvertteri: yksi keskusinvertteri, johon paneeliketjut kytketään. Invertteri voi olla yksivaiheinen, jolloin se liitetään yhteen sähköverkon kolmesta vaiheesta, tai kolmivaiheinen. Motivan mukaan pienimmät kolmivaiheinvertterit ovat nimellisteholtaan noin 3 kW.
  • Optimoijat: paneelikohtaiset laitteet, jotka vähentävät varjostuksen vaikutusta ja mahdollistavat paneelikohtaisen seurannan. Optimoijia valmistaa esimerkiksi SolarEdge.
  • Mikroinvertterit: jokaisella paneelilla tai paneeliparilla on oma invertteri. Motivan mukaan mikroinverttereiden takuu voi olla jopa 25 vuotta, eli pidempi kuin keskusinverttereillä. Mikroinverttereitä valmistaa esimerkiksi Enphase.
  • Hybridi-invertteri: invertteri, johon voi liittää myös akun nyt tai myöhemmin.

Motivan mukaan invertterin käyttöikä on noin 15 vuotta, joten se uusitaan yleensä kerran paneelien elinkaaren aikana. Suomessa myytävissä järjestelmissä yleisiä invertterimerkkejä ovat esimerkiksi Fronius, SMA ja Huawei. Verkkoyhtiö määrää, kuinka suuren invertterin liittymään saa kytkeä.

Kotiakku

Motivan mukaan on hyvin epävarmaa, kattavatko kotiakun hyödyt sen hankintahinnan. Akku siirtää sähköä tunneista toisiin mutta ei kesältä talveen. Motivan esimerkissä akun käyttöikä on noin 22 vuotta, kun se ladataan ja puretaan kerran vuorokaudessa. Akulla voi osallistua sähköverkon reservimarkkinoille vain palveluntarjoajan eli aggregaattorin kautta, joka ottaa tuotosta palkkion. Motivan mukaan akulliset järjestelmät kannattaa mitoittaa suuremmiksi kuin akuttomat. Laske akun kannattavuus aina erikseen.

Mitoitus omakäytön mukaan

Motiva suosittelee mitoittamaan järjestelmän kotitalouden oman sähkönkulutuksen mukaan. Syy on yksinkertainen: itse käytetty kilowattitunti säästää koko sähkön hinnan, mutta myyty kilowattitunti tuottaa vain pörssihinnan miinus marginaalin.

  1. Katso kulutuksesi Datahubista tai verkkoyhtiön palvelusta tunti- tai varttitasolla, erityisesti touko–elokuun päiväkulutus.
  2. Arvioi ohjattavat kuormat: lämminvesivaraaja, lattialämmitys, lämpöpumppu, sähköauto, allas tai palju.
  3. Arvioi katto: suunta, kaltevuus, varjostukset ja käytettävissä oleva pinta-ala.
  4. Mitoita teho niin, että suuri osa kesäpäivän tuotannosta kuluu itse.
  5. Kysy verkkoyhtiöltä liittymän rajat ennen tarjouspyyntöjä.

Motiva kehottaa varovaisuuteen, jos myyjä perustelee suurta järjestelmää niin sanotulla virtuaali- tai verkkoakkusopimuksella. Mitoituksen pitää silloinkin perustua omaan kulutukseen.

Paljonko aurinkosähkö maksaa?

Motivan toimittajakyselyssä (helmikuu 2025) pientalon tyypillisen 7 kWp:n järjestelmän keskihinta oli noin 7 400 euroa ja mediaani noin 7 000 euroa asennettuna. Se vastaa noin 1 000 euroa kilowattipiikiltä. Isommissa järjestelmissä hinta kilowattipiikiltä laskee.

Kohde Tyypillinen koko Suuntaa antava hinta (Motiva)
Omakotitalo 6–8 kWp 6 000–8 000 €
Taloyhtiö, pieni noin 20 kWp noin 20 000 €
Taloyhtiö, iso noin 50 kWp noin 45 000 €
Verkoton mökki muutama paneeli ja akku riippuu akusta ja laitteista

Hinnat ovat Motivan julkaisemia esimerkkejä (2025–2026), eivät tarjoushintoja. Pyydä aina vähintään kaksi tai kolme tarjousta ja vertaa, mitä hintaan sisältyy: paneelit, invertteri, kiinnitykset, sähkötyöt, käyttöönottotarkastus ja seuranta. Motivan mukaan kattavaan takuuseen sisältyy tuote tai sen vioittunut osa, rahti ja asennus.

Paljonko paneelit tuottavat Suomessa?

Varjottomalle, etelään suunnatulle järjestelmälle voi Motivan EU:n PVGIS-laskentaan perustuvien lukujen mukaan laskea vuosituotoksi noin:

  • Helsinki: noin 900 kWh/kWp
  • Kuopio ja Oulu: noin 800 kWh/kWp
  • Rovaniemi: noin 700 kWh/kWp

Motiva käyttää omissa laskelmissaan arvoa 850 kWh/kWp. Paras vuosituotto saadaan eteläsuuntauksella, mutta myös itä- ja länsisuuntaus soveltuvat. Kaltevilla katoilla paneelit asennetaan yleensä lappeen suuntaisesti, ja tasakatolla tyypillinen kulma on noin 15 astetta.

Valtaosa tuotosta tulee maalis–syyskuussa. Ilmatieteen laitoksen mukaan vuoden pimeimpinä kuukausina tuotanto pysyy Suomessa lähes olemattomana, ja lumipeite estää tai pienentää tuotantoa kylmänä vuodenaikana. Talven lämmityssähköä aurinkopaneeleilla ei siis juuri kateta.

Oman katon tuotantoarvion voit laskea itse EU:n yhteisen tutkimuskeskuksen maksuttomalla PVGIS-laskurilla. Syötä sijainti, järjestelmän teho, kallistus ja suunta, niin laskuri näyttää arvion kuukausittaisesta tuotannosta. Vertaa tulosta tarjoajien tuotantoarvioihin.

Laskuesimerkki

7 kWp × 850 kWh/kWp = noin 6 000 kWh vuodessa. Jos käytät itse 70 % eli 4 200 kWh ja sähkön kokonaishinta siirtoineen on 15 snt/kWh, säästö on noin 630 euroa vuodessa. Loput 1 800 kWh myyt verkkoon. Jos saat siitä 5 snt/kWh, tulo on noin 90 euroa. Motivan esimerkeissä takaisinmaksuaika oli noin 10–12 vuotta, kun omakäyttöosuus oli 70 % ja sähkö maksoi 15 snt/kWh, ja 18–23 vuotta, kun omakäyttö oli 50 % ja sähkö 12 snt/kWh.

Kannattaako aurinkosähkö? Omakäyttö ratkaisee

Motivan mukaan pientalo käyttää ilman kulutuksen ohjausta itse noin 42–51 % tuotannostaan. Ohjaamalla kulutusta aurinkoisiin tunteihin osuus voi nousta noin 70–80 prosenttiin. Hyviä ohjattavia kohteita ovat:

Motivan vuoden 2025 laskelmissa aurinkosähkön tuotantokustannus koko elinkaaren ajalta oli noin 7,7 snt/kWh. Vertailu selittää, miksi omakäyttö ratkaisee: itse käytetty kilowattitunti korvaa ostosähköä, jonka kokonaishinta oli Tilastokeskuksen mukaan kesäkuussa 2026 keskimäärin 17,9 snt/kWh, mutta myyty kilowattitunti tuottaa usein vain muutaman sentin. Motivan mukaan hyvin mitoitettu järjestelmä voi sopivassa kohteessa maksaa itsensä takaisin kaksikin kertaa käyttöikänsä aikana.

Motivan esimerkissä omakäytön nostaminen 50 prosentista 80 prosenttiin siirtää 5 000 kWh:n vuosituotannosta 1 500 kWh omaan käyttöön. Kun ostosähkö maksaa 15 snt/kWh ja myyty 5 snt/kWh, hyöty on noin 150 euroa vuodessa. Aurinkosähkö sopii hyvin yhteen pörssisähkösopimuksen kanssa, koska kulutusta voi siirtää halvoille ja aurinkoisille tunneille. Lue lisää oppaista pörssisähkö ja sähkösopimuksen kilpailutus. Muita keinoja on oppaassa kodin energiatehokkuus.

Tarvitaanko lupa?

Rakentamislaki ei luettele aurinkopaneeleita aina luvanvaraisiksi. Lupa voidaan kuitenkin tarvita, jos asennuksella on merkittävä vaikutus kaupunkikuvaan tai maisemaan tai jos rakennus on suojeltu. Kunta voi vapauttaa vähäisiä hankkeita luvasta rakennusjärjestyksessään.

  • Helsingissä katolle ohjeen mukaan asennettava paneeli ei useimmiten vaadi lupaa, mutta julkisivuun tai parvekkeen kaiteeseen asennettava vaatii.
  • Suojellun tai rakennushistoriallisesti arvokkaan rakennuksen katolle tarvitaan lupa. Rakentamislain mukaan lupa tarvitaan aina, jos suojeltua rakennusta muutetaan tavalla, jolla on merkittävää vaikutusta sen suojeltavaan arvoon.
  • Käytännöt vaihtelevat kunnittain ja ovat muuttumassa, joten kysy aina oman kunnan rakennusvalvonnasta.

Taloyhtiössä asukas ei voi asentaa paneeleita yhteiselle katolle omin päin. Taloyhtiön voimalasta päättää yhtiökokous. Lupa-asioista kerrotaan tarkemmin oppaassa rakennuslupa.

Verkkoon liittäminen ja ylijäämäsähkön myynti

  1. Pyydä paikalliselta verkkoyhtiöltä lupa liittää järjestelmä verkkoon. Liittämislupa tarvitaan aina.
  2. Sovi ylijäämäsähkön ostajasta ennen käyttöönottoa. Sähkön syöttäminen verkkoon on kielletty, ellei sähkölle ole ostajaa. Ostajia voi vertailla Energiaviraston Sähkönhinta.fi-palvelussa.
  3. Asennuksen tekee sähköalan ammattilainen, jolla on vähintään S2-asennusoikeus. Asentaja tekee käyttöönottotarkastuksen ja mittaukset standardin SFS-EN 62446-1 mukaan ja antaa niistä pöytäkirjan.
  4. Motivan mukaan erillistä varmennustarkastusta ei vaadita omakoti- ja paritaloissa eikä vapaa-ajan asunnoissa, kun pääsulake on enintään 35 ampeeria.

Enintään 100 kVA:n järjestelmässä verkosta otettu ja verkkoon syötetty sähkö netotetaan taseselvitysjaksoittain. Jakso on 15 minuuttia, mutta verkkoyhtiö saa käyttää tuntimittausta vuoden 2028 loppuun asti. Verkkoyhtiön tuotannolta perimä siirtomaksu saa olla keskimäärin enintään 0,07 snt/kWh vuodessa.

Esimerkki: miten netotus toimii

Yhden 15 minuutin jakson aikana paneelit tuottavat 0,8 kWh ja talo kuluttaa samaan aikaan 0,5 kWh. Netotuksen jälkeen jaksolta myydään verkkoon 0,3 kWh, eikä ostosähköä tarvita. Seuraavalla jaksolla pilvi peittää auringon: tuotanto on 0,2 kWh ja kulutus 0,6 kWh, joten verkosta ostetaan 0,4 kWh. Jos mittari mittaa vielä tunneittain, sama lasku tehdään tunnin jaksoissa.

Ylijäämästä maksetaan yleensä pörssihinta miinus myyjän marginaali. Motiva käytti vuoden 2026 esimerkissään 5 snt/kWh. Kesällä, kun tuotanto on suurinta, pörssihinta on usein matala ja voi olla negatiivinen.

Verotus ja kotitalousvähennys

  • Itse käytetty aurinkosähkö on verovapaata.
  • Myydystä ylijäämäsähköstä saatu korvaus on veronalaista ansiotuloa, myös silloin, kun se hyvitetään sähkölaskussa. Siitä saa vähentää myydyn sähkön osuuden ylläpitomenoista ja enintään 25 %:n vuotuisen poiston. Verohallinnon mukaan verotettavaa tuloa ei yleensä jää, jos myyt sähköä vähemmän kuin ostat.
  • Jos myynnistä ei jää voittoa, sitä ei tarvitse ilmoittaa veroilmoituksella. Tositteet on säilytettävä kuusi vuotta.
  • Asennustyöstä saa kotitalousvähennyksen (40 % työstä, enintään 2 100 euroa henkilöltä vuodessa), mutta ei laitteista. Vähennystä ei saa uudisrakentamisessa, jos tarkoitus on myydä yli puolet tuotannosta tai jos asennukseen on saatu julkinen avustus.
  • Kunnan tai muun julkisyhteisön rahana maksama tuki aurinkovoimalaan on veronalaista ansiotuloa.
  • Paneeleiden hankintaan otetun lainan korot eivät ole vähennyskelpoisia. Rahoitusvaihtoehtoja on oppaassa remonttilaina.
  • Enintään 100 kVA:n kotitalousvoimala on kokonaan sähköverotuksen ulkopuolella, eikä sitä tarvitse rekisteröidä.

Aurinkopaneelit taloyhtiöön

Taloyhtiö voi jakaa oman voimalansa tuotannon osakkaille hyvityslaskennan avulla. Silloin taloyhtiöstä tulee kiinteistön sisäinen energiayhteisö, ja jokainen asukas voi silti valita oman sähkönmyyjänsä. Jako-osuuksien summan on oltava 100 %, ja jäsenyys on vapaaehtoista.

Motivan esimerkissä 70 asunnon kerrostalossa hyvityslaskenta nosti omakäyttöosuuden 82 prosentista 89 prosenttiin ja lyhensi takaisinmaksuaikaa kymmenestä vuodesta kahdeksaan. Voimalasta päätetään yhtiökokouksessa yksinkertaisella enemmistöllä, ja kustannukset katetaan yleensä yhtiövastikkeella. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan taloyhtiön satunnainen ja vähäinen ylijäämäsähkön myynti ei ole arvonlisäverollista liiketoimintaa (KHO 2021:20).

Motivan mukaan hallitus voi päättää energiayhteisön perustamisesta, jos paneelit on jo asennettu. Vaihtoehtoinen malli eli takamittarointi, jossa yhtiö ostaa sähkön yhdellä liittymällä ja jakaa sen asukkaille, vaatii yhtiöjärjestyksen muutoksen ja kaikkien osakkaiden suostumuksen, eivätkä asukkaat silloin voi valita omaa sähkönmyyjäänsä. Taloyhtiön päätöksenteosta kerrotaan oppaassa taloyhtiö-opas.

Hankinta vaihe vaiheelta

  1. Tarkista lähtötiedot: oma kulutus, katon kunto ja ikä, suunta, varjostukset sekä sähköliittymän koko.
  2. Selvitä luvat oman kunnan rakennusvalvonnasta ja taloyhtiössä yhtiön päätöksenteko.
  3. Pyydä vähintään kaksi tai kolme tarjousta samoilla lähtötiedoilla. Pyydä tuotantoarvio, paneelien ja invertterin tiedot, kiinnitystapa, takuut, seuranta ja työn osuus eriteltynä.
  4. Tee kirjallinen sopimus, jossa on laitteet, aikataulu, maksuerät, takuut ja vastuu katon vesitiiviydestä. Lue lisää oppaasta urakkasopimus.
  5. Varaa aikaa: Motivan mukaan toimitusajat voivat venyä keväällä ja kesällä markkinatilanteen mukaan.
  6. Hoida liittäminen: verkkoyhtiön liittämislupa ja ylijäämän ostosopimus ennen kuin järjestelmä kytketään verkkoon.
  7. Vastaanota työ: tarkista, että saat käyttöönottotarkastuksen pöytäkirjan, mittausraportit, käyttöohjeet ja seurannan tunnukset.

Erityistilanteet

  • Uusi talo: uudisrakentamisen yhteydessä tehdystä asennuksesta ei saa kotitalousvähennystä. Paneelit kannattaa silti huomioida jo suunnitteluvaiheessa, koska oma tuotanto parantaa energiatodistuksen E-lukua.
  • Vanha katto: jos vesikatto on uusimassa lähivuosina, tee kattoremontti ensin. Paneelien irrotus ja uudelleenasennus myöhemmin lisää kustannuksia.
  • Sähköauto: päivälataus kotona lisää omakäyttöä merkittävästi, jos auto on kotona aurinkoisina tunteina.
  • Aurinkolämpö: Motivan mukaan aurinkolämpökeräimen hyötysuhde on noin 40–60 %, kun aurinkosähköllä se on noin 10–20 %. Aurinkolämpö voi sopia kohteeseen, jossa sähköä kuluu vähän tai varjottomaa kattopintaa on vähän.
  • Talokauppa: kun ostat talon, jossa on aurinkovoimala, pyydä käyttöönottopöytäkirja, takuutodistukset, seurantatunnukset ja ylijäämäsopimuksen tiedot. Lue lisää oppaasta omakotitalon ostaminen.

Huolto ja turvallisuus

Aurinkosähköjärjestelmä tarvitsee vähän huoltoa, mutta Motiva neuvoo seuraamaan sitä säännöllisesti:

  • Seuraa tuotantoa sovelluksesta ja tarkista invertterin toiminta. Jos varoitusvalo palaa, selvitä syy.
  • Puhdista invertteristä pölyt ja käännä tasavirtakytkintä vuosittain noin kymmenen kertaa, kun virta on ensin katkaistu vaihtovirtakytkimellä.
  • Lunta ei Motivan mukaan suositella poistamaan paneeleilta, ellei se ole erityisen tarpeen. Paneelien kiinnitys mitoitetaan lumikuormalle, joka on Suomessa tyypillisesti 2,5–3,5 kN/m².
  • Säilytä käyttöönottotarkastuksen pöytäkirja, mittausraportit ja käyttöohjeet. Niitä tarvitaan esimerkiksi vakuutusasioissa.
  • Sijoita järjestelmän tietokortti sähköpääkeskukseen ja toimita kopio pelastuslaitokselle. Motivan mukaan aurinkosähköjärjestelmien tulipalot ovat Suomessa harvinaisia.
  • Ilmoita järjestelmästä vakuutusyhtiölle. Motivan mukaan sen voi yleensä lisätä koti- tai kiinteistövakuutukseen.

Muut talon vuosittaiset tarkistukset ovat oppaassa omakotitalon huolto.

Aurinkosähkö mökillä

Sähköverkon ulkopuolisella mökillä käytetään yleensä 12 tai 24 voltin järjestelmää, johon kuuluu paneeli, lataussäädin ja akku. Litiumakun voi purkaa syvemmälle kuin lyijyakun. Ympärivuotiseen käyttöön pelkkä paneeli ja akku eivät Suomessa riitä ilman aggregaattia. Enintään 120 voltin tasajännitejärjestelmän saa asentaa itse, mutta Tukes suosittelee silti ammattilaista, koska pienjännitteinenkin oikosulku voi sytyttää palon. 230 voltin kiinteät asennukset vaativat sähköurakoitsijan. Verkkoon liitetyllä mökillä toimitaan kuten omakotitalossa, ja kotitalousvähennyksen saa myös vapaa-ajan asunnon asennustyöstä.

Yleisimmät virheet

  • Järjestelmä mitoitetaan katon koon mukaan eikä oman kulutuksen mukaan.
  • Vanha vesikatto jätetään uusimatta ennen paneeleita, jolloin paneelit joudutaan myöhemmin irrottamaan.
  • Ylijäämän ostaja ja verkkoyhtiön liittämislupa jäävät sopimatta ennen käyttöönottoa.
  • Kulutusta ei ohjata, jolloin suuri osa tuotannosta myydään halvalla.
  • Tarjouksia verrataan pelkän hinnan perusteella, vaikka takuut, kiinnitykset ja seuranta eroavat.
  • Laskusta puuttuu työn osuuden erittely kotitalousvähennystä varten.

Muistilista

  • Tarkista katon kunto, suunta ja varjostukset. Uusi vanha katto ennen paneeleita.
  • Selvitä luvantarve kunnan rakennusvalvonnasta.
  • Katso oma kulutuksesi ja mitoita järjestelmä sen mukaan.
  • Pyydä useampi tarjous ja vertaa sisältöä, takuita ja seurantaa.
  • Sovi verkkoyhtiön kanssa liittämisestä ja ylijäämän ostajasta.
  • Säilytä lasku, jossa työn osuus on eritelty, kotitalousvähennystä varten.

Usein kysyttyä

Kuinka monta paneelia omakotitaloon tarvitaan?

Motivan mukaan 7 kWp:n järjestelmään tarvitaan 14–20 paneelia, kun yksi paneeli on teholtaan noin 350–500 Wp. Oma laskelma: 400 Wp:n ja 1,9 neliön paneeleilla järjestelmä vie katolta noin 30–35 neliömetriä.

Paljonko aurinkopaneelit maksavat?

Motivan toimittajakyselyssä (2025) omakotitalon tyypillisen 7 kWp:n järjestelmän keskihinta oli noin 7 400 euroa ja mediaani noin 7 000 euroa asennettuna. Hinta kannattaa aina tarkistaa useammalla tarjouksella.

Tuottavatko paneelit talvella?

Vain vähän. Ilmatieteen laitoksen mukaan pimeimpinä kuukausina tuotanto on Suomessa lähes olematonta, ja lumi peittää paneelit. Valtaosa vuosituotosta saadaan keväällä ja kesällä.

Kauanko aurinkopaneelit kestävät?

Motivan mukaan paneelien käyttöikä on jopa 30–40 vuotta, ja hyvä paneeli tuottaa vielä 25 vuoden jälkeen vähintään 80 % alkuperäisestä tehostaan. Invertterin käyttöikä on noin 15 vuotta.

Pitääkö aurinkosähköstä maksaa veroa?

Itse käytetystä sähköstä ei. Myydystä ylijäämästä saatu tulo on veronalaista, mutta kuluja ja poistoja vähennettyä veroa jää kotitaloudelle harvoin maksettavaksi.

Kannattaako aurinkopaneelit suunnata itään ja länteen?

Motivan mukaan paras vuosituotto saadaan eteläsuuntauksella, mutta myös itä- ja länsisuuntaus soveltuvat. Itä–länsi-asennus jakaa tuotannon tasaisemmin aamuun ja iltaan, mikä voi lisätä omakäyttöä.

Tarvitaanko aurinkopaneeleille rakennuslupa?

Yleensä ei, kun paneelit asennetaan katolle kunnan ohjeiden mukaan. Lupa voidaan tarvita suojellussa rakennuksessa tai jos asennus vaikuttaa merkittävästi kaupunkikuvaan. Kysy oman kunnan rakennusvalvonnasta.

Mistä löydän ostajan ylijäämäsähkölle?

Ostajan on oltava sovittuna ennen kuin järjestelmä liitetään verkkoon. Ylijäämäsähkön ostotarjouksia voi vertailla Energiaviraston Sähkönhinta.fi-palvelussa.

Voiko kerrostalon parvekkeelle asentaa aurinkopaneelin?

Taloyhtiössä asennuksesta tehdään muutostyöilmoitus hallitukselle tai isännöitsijälle ennen työtä. Helsingin ohjeen mukaan parvekkeen kaiteeseen asennettava paneeli vaatii lisäksi luvan, ja verkkoon kytkettävän järjestelmän sähkötyöt kuuluvat ammattilaiselle.

Voinko asentaa aurinkopaneelit itse?

Verkkoon liitettävän järjestelmän sähkötyöt saa tehdä vain sähköalan ammattilainen, jolla on vähintään S2-asennusoikeus. Verkosta erillisen, enintään 120 voltin tasajännitejärjestelmän saa asentaa itse.

Lue myös: Kodin energiatehokkuus · Pörssisähkö · Lämpöpumput · Omakotitalo

Sivun kuvat

Aiheet:Energia ja lämmitys