Lyhyesti
Isännöitsijäntodistus on asunto-osakkeen kaupan tärkein asiakirja. Siitä näkyvät huoneiston vastikkeet ja lainaosuudet, taloyhtiön talous, tehdyt ja tulevat korjaukset sekä tontin omistus. Todistuksen antaa isännöitsijä omistajan tai välittäjän pyynnöstä, ja myyjä vastaa sen tiedoista ostajalle kuin omista tiedoistaan.
Kun ostat asunnon taloyhtiöstä, ostat osakkeet asunto-osakeyhtiöstä ja samalla osuuden sen veloista, korjauksista ja kuluista. Isännöitsijäntodistus kokoaa nämä tiedot yhteen. Tässä oppaassa käydään läpi, mitä todistuksessa on, miten sitä luetaan ja mihin kohtiin ostajan kannattaa kiinnittää eniten huomiota.
Mikä muuttui
- Isännöitsijä voi 1.6.2023 alkaen täyttää todistuspyynnön joko antamalla todistuksen tai päivittämällä tiedot Maanmittauslaitoksen huoneistotietojärjestelmään.
- Taloyhtiöiden piti viedä kunnossapito- ja muutostyötiedot sekä osakekohtaiset laina- ja vastiketiedot huoneistotietojärjestelmään 30.6.2026 mennessä.
- Osakkaalla on 1.10.2026 alkaen oikeus saada jäljennös huoneistoaan koskevista yhtiön asiakirjoista, kuten kosteusmittausraportista.
Kuka antaa ja kuka voi pyytää?
Isännöitsijäntodistuksen antaa taloyhtiön isännöitsijä. Jos isännöitsijää ei ole, todistuksen antaa hallituksen puheenjohtaja. Todistusta voivat pyytää osakkeiden omistaja, osakkeet pantiksi saanut esimerkiksi pankki sekä välitysliike, jolla on asunnosta myynti- tai vuokraustoimeksianto.
Ostajaehdokas ei voi pyytää todistusta suoraan taloyhtiöltä, vaan saa sen myyjältä tai välittäjältä. Todistuksesta saa periä taloyhtiön hallituksen hyväksymän kohtuullisen maksun, jonka myyjä yleensä maksaa.
Laissa ei ole määräaikaa sille, kuinka tuore todistuksen on oltava. Isännöintiliitto suosittaa, että asuntokaupassa käytetty todistus on enintään kolme kuukautta vanha.
Mitä isännöitsijäntodistuksessa on?
Todistuksen sisällöstä säädetään asunto-osakeyhtiölaissa ja valtioneuvoston asetuksessa. Todistus on tiivistelmä, ja siihen liitetään yhtiön viimeisin tilinpäätös, toimintakertomus, talousarvio sekä tilintarkastus- tai toiminnantarkastuskertomus. Yhtiöjärjestys liitetään pyynnöstä.
| Osio | Mitä siitä selviää |
|---|---|
| Yhtiön tiedot | Yhtiön nimi, Y-tunnus, osoite, isännöitsijä |
| Huoneisto | Osakkeiden numerot, pinta-ala ja sen mittaustapa, käyttötarkoitus, osakkaan tekemät muutos- ja kunnossapitotyöt |
| Vastikkeet | Hoitovastike, rahoitusvastike ja muut vastikkeet sekä niiden perusteet |
| Lainaosuudet | Huoneiston osuus yhtiön lainoista lainoittain, poismaksumahdollisuus sekä päätetyt mutta nostamattomat lainat |
| Kiinteistö ja rakennukset | Oma vai vuokratontti, vuokra-ajan päättyminen, rakennusten perustiedot, kuntoarviot ja -tutkimukset |
| Korjaukset | Viiden vuoden kunnossapitotarveselvitys, tehdyt korjaukset ja hallituksen ehdottamat korjaukset |
| Talous | Yhtiön lainat, vakuutukset, arvonlisäverovelvollisuus ja maksamattomat vastikkeet |
| Rajoitukset | Lunastuslauseke, hallintaanottopäätös ja yhtiöjärjestyksen kohtuullistamiskanne |
| Muut | Tieto energiatodistuksesta sekä muut asiat, jotka voivat vaikuttaa olennaisesti asumiskustannuksiin |
Näin luet isännöitsijäntodistusta
1. Velaton hinta ja lainaosuus
Laske ensin velaton hinta: myyntihinta lisättynä huoneiston lainaosuudella. Katso, onko yhtiöllä päätettyjä mutta vielä nostamattomia lainoja, esimerkiksi tulevaa putkiremonttia varten. Ne nostavat lainaosuutta myöhemmin, vaikka eivät vielä näy velattomassa hinnassa. Tarkista myös, voiko lainaosuuden maksaa pois ja milloin.
2. Vastikkeet
Hoitovastike kattaa taloyhtiön juoksevat kulut, ja rahoitusvastikkeella maksetaan lainoja. Jos yhtiön lainassa on lyhennysvapaata, rahoitusvastike voi nousta selvästi sen päätyttyä. Vertaa hoitovastiketta alueen muihin taloyhtiöihin. Lue lisää oppaasta yhtiövastike.
3. Kunnossapitotarveselvitys
Hallituksen on esitettävä vuosittain yhtiökokoukselle kirjallinen selvitys seuraavan viiden vuoden kunnossapitotarpeesta. Selvitys kertoo, mitä isoja korjauksia on tulossa, kuten julkisivu-, katto- tai putkiremontti. Monella yhtiöllä on lisäksi pidemmän aikavälin kunnossapitosuunnitelma (PTS), mutta se ei ole lakisääteinen.
4. Tehdyt korjaukset ja kuntotutkimukset
Listaa tehdyistä korjauksista kannattaa verrata rakennuksen ikään. Esimerkiksi 1970-luvun kerrostalossa, jossa putkia tai julkisivua ei ole korjattu, isot remontit ovat todennäköisesti edessä. Jos kuntoarvio tai -tutkimus on tehty, pyydä se luettavaksi.
5. Tontti
Jos yhtiö on vuokratontilla, katso vuokra-ajan päättyminen, vuosivuokra ja sen korotusperuste sekä mahdollinen lunastusoikeus. Tonttivuokran nousu nostaa hoitovastiketta.
6. Yhtiön talous
Tilinpäätöksestä näkee, kattavatko vastikkeet yhtiön kulut ja onko yhtiöllä maksamattomia vastikkeita. Suuret vastikerästit voivat kertoa ongelmista, koska maksamatta jääneet kulut jäävät muiden osakkaiden maksettaviksi.
Varoitusmerkit
- päätettyjä isoja remontteja, joiden kustannuksia ei vielä näy velattomassa hinnassa
- suuri lainaosuus ja lyhennysvapaa, joka päättyy pian
- vuokratontti, jonka vuokrasopimus päättyy lähivuosina
- paljon maksamattomia vastikkeita tai alijäämäinen tilinpäätös
- kuntotutkimuksessa havaittuja vaurioita ilman korjauspäätöstä
- hallintaanottopäätös tai vireillä oleva kohtuullistamiskanne
Mitä jos todistuksessa on virhe?
Asuntokauppalain mukaan isännöitsijäntodistuksen tiedot rinnastetaan myyjän antamiin tietoihin. Jos todistuksessa on virheellinen tieto esimerkiksi vastikkeesta tai lainaosuudesta, ostaja voi vaatia myyjältä hinnanalennusta tai vahingonkorvausta, ja vakavassa tapauksessa kaupan purkua. Myyjällä voi puolestaan olla korvausoikeus taloyhtiötä kohtaan. Lue lisää oppaasta virhe asuntokaupassa.
Uusi omistaja vastaa edellisen omistajan maksamattomista vastikkeista enintään omistusoikeuden siirtokuukauden ja sitä edeltävien viiden kuukauden osalta. Jos vastike erääntyi ennen todistuksen päiväystä eikä sitä mainittu todistuksessa, uusi omistaja ei vastaa siitä.
Huomaa
Vuokrausta varten annettava suppea isännöitsijäntodistus ei kelpaa asuntokauppaan. Siitä puuttuvat muun muassa vastikkeet, lainaosuudet ja tilinpäätösliitteet. Todistuksesta pitää käydä ilmi, että se on annettu vain vuokrausta varten.
Muut asiakirjat, jotka kannattaa lukea
- yhtiöjärjestys: kunnossapitovastuun jako, vastikeperusteet ja mahdollinen lunastuslauseke
- yhtiökokousten pöytäkirjat: päätökset tulevista korjauksista
- energiatodistus: rakennuksen energiatehokkuusluokka
- osakkaan muutostyöilmoitukset: mitä edellinen omistaja on remontoinut
- myyntiesite: velattoman hinnan, vastikkeiden ja tulevien korjausten tiedot
Myyntiesitteessä ja esittelyssä näytettävistä asiakirjoista kerrotaan oppaassa asuntonäyttö.
Usein kysyttyä
Paljonko isännöitsijäntodistus maksaa?
Maksu on taloyhtiön hallituksen hyväksymä, ja sen on oltava kohtuullinen. Laissa ei ole euromäärää, joten hinta vaihtelee isännöintitoimistoittain.
Kuinka vanha isännöitsijäntodistus saa olla?
Laissa ei ole rajaa. Isännöintiliitto suosittaa, että asuntokaupassa todistus on enintään kolme kuukautta vanha. Jos yhtiössä on tehty päätöksiä todistuksen antamisen jälkeen, tarvitaan uusi todistus.
Voiko ostaja tilata isännöitsijäntodistuksen itse?
Ei. Todistusta voivat pyytää omistaja, pantinhaltija ja myynti- tai vuokraustoimeksiannon saanut välitysliike. Ostaja saa todistuksen myyjältä tai välittäjältä.
Korvaako huoneistotietojärjestelmä isännöitsijäntodistuksen?
Ei kokonaan. Järjestelmään kootaan yhä enemmän tietoja, ja isännöitsijä voi täyttää todistuspyynnön päivittämällä ne. Asuntokaupassa käytetään kuitenkin edelleen isännöitsijäntodistusta tai sitä vastaavaa tietokokonaisuutta.
Lue myös: Asunnon ostaminen · Ensiasunnon ostaminen · Asuntokaupan kulut
Lähteet
- Finlex: Asunto-osakeyhtiölaki (1599/2009), 3 luku 7 §, 6 luku 3 § ja 7 luku 27 §
- Finlex: Valtioneuvoston asetus osakehuoneistojen pinta-alan mittaustavasta ja isännöitsijäntodistuksesta (365/2010)
- Finlex: Asuntokauppalaki (843/1994), 6 luku 27 §
- Finlex: Laki huoneistotietojärjestelmästä (1328/2018)
- Isännöintiliitto: Asuntokaupan tärkein asiakirja
- Kilpailu- ja kuluttajavirasto: Käytetyn asunnon ostaminen


