Jätevesijärjestelmä haja-asutusalueella – vaatimukset ja huolto

Haja-asutusalueella jätevesi käsitellään yleensä kiinteistöllä. Tässä oppaassa kerrotaan, mitä laki vaatii, milloin järjestelmä on uusittava, miten suunnitelma ja lupa hoidetaan, miten liete tyhjennetään ja mitä ostajan kannattaa tarkistaa. Omakotiasumisen kokonaiskuva on oppaassa omakotitalo.

Keitä vaatimukset koskevat

Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesijohto- ja viemäriverkostoon. Viemäriin ei tarvitse liittyä, jos kiinteistöllä ei ole vesikäymälää ja sen jätevedet käsitellään ympäristönsuojelulain mukaisesti. Liittämisvelvollisuudesta voi hakea kunnalta vapautusta.

Toiminta-alueen ulkopuolella sovelletaan ympäristönsuojelulain 16 lukua. Sen mukaan jätevedet on käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Muut kuin vesikäymälän jätevedet, eli niin sanotut harmaat vedet, saa johtaa maahan puhdistamatta, jos niiden määrä on vähäinen eikä niistä aiheudu pilaantumisen vaaraa.

Puhdistusvaatimukset

Lain perustason mukaan jätevesien kuormituksen on vähennyttävä vähintään:

• orgaanisen aineen osalta 80 %
• kokonaisfosforin osalta 70 %
• kokonaistypen osalta 30 %.

Kunta voi ympäristönsuojelumääräyksissään asettaa tiukempia vaatimuksia, jos paikalliset olosuhteet sitä edellyttävät. Pilaantumiselle herkillä alueilla valtioneuvoston asetuksen ohjeellinen taso on orgaaniselle aineelle 90 %, fosforille 85 % ja typelle 40 %. Oman kiinteistön vaatimukset kannattaa siksi tarkistaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta.

Ranta- ja pohjavesialueet

Tiukimmat säännöt koskevat kiinteistöjä, jotka ovat enintään 100 metrin päässä vesistöstä tai merestä, sekä vedenhankintaan käytettäviä tai siihen soveltuvia pohjavesialueita. Etäisyys mitataan keskivedenkorkeuden rantaviivasta lähimmän jätevesiä tuottavan rakennuksen seinään.

• Määräaika on umpeutunut: ennen vuotta 2004 rakennetun järjestelmän piti täyttää perustaso 31.10.2019 mennessä. Jos järjestelmä ei täytä vaatimuksia, se on uusittava.
• Poikkeus: kunta voi myöntää poikkeuksen enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.
• Omistajanvaihdos: poikkeus raukeaa, kun kiinteistön omistus tai hallinta vaihtuu. Ostaja ei siis peri myyjän poikkeusta.

Muut alueet: milloin järjestelmä on uusittava

Ranta- ja pohjavesialueiden ulkopuolella vanhan järjestelmän on täytettävä perustaso vasta, kun:

• kiinteistölle rakennetaan vesikäymälä
• jätevesijärjestelmä uusitaan tai kunnostetaan kokonaan
• kiinteistöllä tehdään rakennuksen rakentamiseen verrattava korjaus, joka vaatii rakentamisluvan.

Siihen asti järjestelmän on joka tapauksessa toimittava niin, ettei siitä aiheudu pilaantumisen vaaraa.

Ikäperusteinen vapautus

Vaatimuksia ei sovelleta 9.3.2011 olemassa olleeseen käyttökuntoiseen järjestelmään, jos kiinteistöllä vakituisesti asuva haltija oli täyttänyt 68 vuotta viimeistään tuona päivänä eikä jätevesistä aiheudu pilaantumisen vaaraa. Vapautus koskee tuolloista haltijaa, joten nuorempi ostaja ei voi vedota siihen.

Suunnitelma ja lupa

Kun järjestelmä rakennetaan tai sen toimintaa tehostetaan, omistajan on teetettävä siitä suunnitelma. Suunnitelma liitetään rakentamislain mukaiseen lupahakemukseen. Siinä esitetään ainakin:

• jätevesien määrä ja laatu sekä järjestelmän mitoitus, rakenne ja toimintaperiaate
• arvio käsittelytuloksesta ja ympäristökuormituksesta
• asemapiirros, johon on merkitty putket, laitteet, purkupaikka, huoltokohteet, rakennukset, kaivot ja vedenotto sekä pinta- ja pohjavedet
• tarvittaessa arvio toiminnasta korkean pinta- ja pohjaveden aikana.

Laki ei määrää suunnittelijan pätevyyttä, mutta kunnat suosittavat pätevää suunnittelijaa. Lupakäytäntö vaihtelee kunnittain. Esimerkiksi Savonlinnan ohjeen mukaan rakentamislupa tarvitaan ranta- ja pohjavesialueilla aina, kun järjestelmä rakennetaan tai uusitaan, ja muualla silloin, kun järjestelmässä käsitellään vesikäymälän jätevesiä. Lupa haetaan kunnan rakennusvalvonnasta, yleensä Lupapisteessä. Lisää luvista on oppaassa rakennuslupa, ja hankkeen valmistelusta oppaassa remontin suunnittelu.

Yleisimmät järjestelmätyypit

• Umpisäiliö: jätevedet, usein vain vesikäymälän vedet, kerätään tiiviiseen säiliöön, joka tyhjennetään. Säiliössä ei ole purkuputkea. Esimerkiksi Savonlinnan ohjeessa vakituisen asunnon umpisäiliön vähimmäiskoko on 5 m³ (suositus 6–12 m³) ja lomarakennuksen 3 m³. Lisäksi vaaditaan täyttymishälytin, jos kaivoon tai rantaan on alle 20 metriä.
• Saostussäiliöt ja maaperäkäsittely: kiintoaines laskeutuu saostussäiliöihin, ja vesi puhdistetaan maasuodattamossa tai imeytyskentässä.
• Pienpuhdistamo: tehdasvalmisteinen laite, joka puhdistaa jäteveden biologisesti ja usein myös kemiallisesti. Se vaatii säännöllistä huoltoa valmistajan ohjeen mukaan.
• Erottelu: käymäläjäte käsitellään kuivakäymälässä tai umpisäiliössä, ja harmaat vedet käsitellään erikseen kevyemmällä järjestelmällä.

Sopiva ratkaisu riippuu maaperästä, etäisyyksistä kaivoihin ja vesistöihin, käyttäjämäärästä ja siitä, onko kyse vakituisesta vai vapaa-ajan asunnosta. Suunnittelija valitsee järjestelmän näiden tietojen perusteella.

Lietteen tyhjennys

Kunta vastaa kotitalouksien ja vapaa-ajan asuntojen saostus- ja umpisäiliölietteen jätehuollon järjestämisestä. Kuljetus on joko kunnan järjestämä tai kiinteistön haltijan itse sopima, ja käytäntö vaihtelee kunnittain. Kiinteistön haltijan on luovutettava liete alueen kuljetukseen tai vastaanottopaikkaan.

Tyhjennysvälit määräytyvät kunnan jätehuoltomääräyksistä. Esimerkiksi Pirkanmaan määräyksissä on edellytetty, että:

• saostussäiliöt ja pienpuhdistamojen lietetilat tyhjennetään tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kerran vuodessa
• pelkkien harmaiden vesien liete tyhjennetään vähintään kolmen vuoden välein
• umpisäiliön täyttyminen ja hälytin tarkistetaan vähintään kerran vuodessa
• tyhjennyksen voi keskeyttää, jos kiinteistö on ollut kokonaan käyttämättä yli vuoden.

Oman alueen määräykset löytyvät kunnan tai alueellisen jätehuoltoyhtiön sivuilta.

Huolto

Järjestelmä toimii vain, jos sitä huolletaan käyttö- ja huolto-ohjeen mukaan. Tarkista kaivojen kunto ja täyttöaste, umpisäiliön hälytin ja purkupaikan kunto. Pienpuhdistamossa noudata laitteen huolto-ohjelmaa. Kirjaa tyhjennykset ja huollot ylös. Jätevesijärjestelmän tehtävät ovat mukana omakotitalon huoltokalenterissa.

Jätevesijärjestelmä asuntokaupassa

Puutteellisen järjestelmän uusimiskustannus kannattaa ottaa huomioon kauppahinnassa. Lisää ostamisesta on oppaissa omakotitalon ostaminen ja asunnon kuntotarkastus.

Kustannukset ja kotitalousvähennys

Jätevesijärjestelmien perustamis-, asennus- ja korjaustöistä omakotitalon tai vapaa-ajan asunnon piha-alueella voi saada kotitalousvähennyksen. Vähennys koskee vain työn osuutta, ei tarvikkeita. Uudisrakentamisen yhteydessä tehdyistä töistä vähennystä ei saa, eikä piha-alueen ulkopuolisista töistä. Jos samaan työhön on saatu julkista korjausavustusta, kotitalousvähennystä ei saa. Kun kiinteistö liitetään esimerkiksi vesiosuuskunnan viemäriin, liittymismaksusta vähennyskelpoinen on vain se osa, joka on korvausta pihapiirissä tehdystä työstä. Hankkeen kilpailuttamisesta ja sopimuksesta kerrotaan oppaassa urakkasopimus.

Usein kysyttyä

Lue myös: Omakotitalo · Omakotitalon huolto · Omakotitalon ostaminen · Rakennuslupa