Lyhyesti
Remontin hinta koostuu työstä, materiaaleista, suunnittelusta, selvityksistä, luvista, valvonnasta ja jätteistä. Viranomaiset eivät julkaise yksittäisten remonttien neliöhintoja, joten luotettavin hinta saadaan vertailukelpoisista kirjallisista tarjouksista. Tilastokeskuksen mukaan rakennuskustannukset nousivat syyskuussa 2026 vuodessa 3,4 %, ja lämpö-, vesi- ja viemäritarvikkeet kallistuivat 11,6 %. Työn osuudesta saa kotitalousvähennystä: 40 %, enintään 2 100 euroa henkilöltä vuodessa.
Mikä muuttui
Tilanne lokakuussa 2026:
- Kotitalousvähennys nousi takautuvasti 1.1.2026 alkaen 40 prosenttiin työn osuudesta. Enimmäismäärä on 2 100 euroa ja omavastuu 150 euroa henkilöltä vuodessa.
- 31.7.2026 alkaen yritys saa periä maksun tarjouksen tai kustannusarvion laatimisesta vain, jos se on kertonut maksusta etukäteen.
Remonttibudjetti pettää useimmiten siksi, että osa kuluista unohtuu tai lisätöistä sovitaan vasta jälkikäteen. Tässä oppaassa kerrotaan, mistä remontin kustannukset muodostuvat, mitä viranomaistilastot kertovat korjauskuluista ja miten saat luotettavan hinnan.
Kohdekohtaiset oppaat, kuten kylpyhuoneremontti, keittiöremontti ja putkiremontti, käsittelevät kunkin remontin erityispiirteitä.
Miksi oppaassa ei ole neliöhintoja?
Viranomaiset eivät tilastoi yksittäisten remonttien hintoja. Tilastokeskus julkaisee korjausrakentamisen kokonaismääriä ja koko asuntokantaan suhteutettuja keskiarvoja. Kilpailu- ja kuluttajavirasto ei julkaise remonttien hintoja.
Samanniminen remontti voi myös sisältää hyvin erilaisia töitä. Kylpyhuoneremontti voi olla pintojen uusiminen tai rakenteiden purku betoniin asti. Siksi yleinen neliöhinta johtaisi helposti harhaan.
Tässä oppaassa kustannuksia käsitellään rakenteena ja viranomaistilastojen avulla. Oman remonttisi hinnan saat selville tarjouksista.
Mistä remontin hinta muodostuu?
| Kuluerä | Mitä siihen kuuluu | Huomioi |
|---|---|---|
| Työ | Urakoitsijan ja aliurakoitsijoiden työ | Työn osuudesta saa kotitalousvähennyksen. |
| Materiaalit ja tarvikkeet | Laatat, levyt, eristeet, putket, maalit, vedeneristeet | Sovi, kuka hankkii ne ja kuka vastaa niiden virheistä. |
| Kalusteet ja laitteet | Kaapistot, vesikalusteet, kodinkoneet, kiukaat | Laitteiden erillisestä asennuksesta ei saa kotitalousvähennystä. |
| Suunnittelu | Rakenne-, LVI- ja sähkösuunnitelmat, luvanvaraisissa töissä pääpiirustukset | Erillisestä suunnittelusta ei saa kotitalousvähennystä. |
| Selvitykset | Kuntotutkimus, kosteusmittaus, asbesti- ja haitta-ainekartoitus | Tarkastuksista ja mittauksista ei yleensä saa vähennystä. |
| Luvat ja ilmoitukset | Rakentamislupa, taloyhtiössä muutostyöilmoituksen käsittely | Kunnan taksat vaihtelevat paljon. |
| Valvonta | Taloyhtiön valvonta osakkaan remontissa, oma valvoja isossa hankkeessa | Asunnossa tehdystä valvontatyöstä voi saada vähennyksen. |
| Suojaus, jätteet ja siivous | Pölysuojaus, purkujätteen kuljetus, loppusiivous | Tarkista, sisältyvätkö ne tarjoukseen. |
| Asuminen remontin aikana | Väliaikainen asunto tai ylimääräiset ruokakulut | Jää usein budjetista pois. |
| Rahoitus | Lainan korot ja kulut | Vertaa lainoja todellisen vuosikoron perusteella. |
Kuluttajalle annetuissa hinnoissa on oltava mukana arvonlisävero, joka on 25,5 %.
Kustannusrakenne remonttityypeittäin
Eri remonteissa hintaa kasvattavat eri asiat. Taulukko kertoo, mihin kannattaa kiinnittää huomiota, kun vertaat tarjouksia.
| Remontti | Mikä kasvattaa kustannuksia | Mitä tarkistaa tarjouksesta |
|---|---|---|
| Kylpyhuone | Purun laajuus, vedeneristys, lattiakaivon ja putkien uusiminen, laatoituksen määrä, kalusteiden taso | Vedeneristysjärjestelmä, valvonta, sähkötyöt, jätteet |
| Keittiö | Mittatilaus vai vakiomoduulit, työtason materiaali, kodinkoneet, vesi- ja sähköpisteiden siirrot | Asennus eriteltynä, liitännät, purku |
| Sauna | Rakenteiden uusiminen, höyrynsulku, kiuas ja sen sähköliitäntä | Kiukaan asennus ja sähkötyö |
| Pintaremontti | Pohjatöiden määrä, haitta-aineet vanhoissa pinnoissa | Pohjatyöt, suojaukset |
| Ulkopinnat ja katto | Telineet, vanhan pinnan poisto, piilevät vauriot | Telineet, jätteet, sääriskit aikataulussa |
| Lämmitysjärjestelmä | Laitteiden hinta, porakaivo tai kanavointi, vanhan järjestelmän poisto | Laitteen ja työn osuus eriteltynä |
| Putkiremontti | Toteutustapa, märkätilojen laajuus, osakkaiden lisätyöt | Yhtiön ja osakkaan kustannusten jako |
Mihin suomalaiset käyttävät remonttirahaa?
Tilastokeskuksen mukaan omistusasujat korjasivat asuntojaan vuonna 2025 yhteensä 4,8 miljardilla eurolla, 14,7 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Noin 80 % rahasta käytettiin omakoti- ja paritaloihin.
| Kohde | Milj. euroa 2025 | Osuus |
|---|---|---|
| Märkätilat | 1 229 | 26 % |
| Ulkopinnat ja rakenteet | 1 100 | 23 % |
| Talotekniikka | 693 | 15 % |
| Asuin- ja muut tilat | 678 | 14 % |
| Keittiö | 552 | 12 % |
| Piha-alue ja -rakennukset | 520 | 11 % |
| Yhteensä | 4 771 | 100 % |
Ulkopinnat, talotekniikka ja piha ovat tilastossa vain omakoti- ja paritalojen lukuja. Rivi- ja kerrostaloissa ne kuuluvat taloyhtiölle. Osuudet on laskettu Tilastokeskuksen luvuista.
Märkätiloihin käytettiin vuonna 2025 selvästi enemmän kuin vuonna 2024, jolloin summa oli 838 miljoonaa euroa. Kerros- ja rivitaloasunnoissa märkätilat olivat suurin yksittäinen kohde.
Omakotitalon korjauskulut
Omakoti- ja paritaloissa korjattiin vuonna 2025 noin 3,8 miljardilla eurolla. Suurin kohde olivat ulkopinnat ja rakenteet, joihin käytettiin 1,1 miljardia euroa. Märkätiloihin käytettiin 780 miljoonaa euroa ja talotekniikkaan 693 miljoonaa euroa.
Talotekniikan korjauskulut ovat Tilastokeskuksen mukaan pienentyneet kahtena vuotena peräkkäin: vuonna 2023 ne olivat 1 331 miljoonaa euroa ja vuonna 2024 979 miljoonaa euroa. Omakotitalossa vastaat itse kaikista korjauksista, joten pitkän aikavälin suunnitelma on tärkeä. Ks. omakotitalon huolto.
Korjauskulut neliötä kohden
Koko asuntokannan asuinpinta-alaan suhteutettuna omistusasujat käyttivät korjauksiin vuonna 2025 keskimäärin:
| €/m² vuodessa | Omakoti- ja paritalot | Rivitaloasunnot | Kerrostaloasunnot |
|---|---|---|---|
| Märkätilat | 5,6 | 10,1 | 6,4 |
| Keittiö | 2,0 | 5,2 | 4,5 |
| Asuin- ja muut tilat | 3,2 | 5,1 | 3,4 |
| Ulkopinnat ja rakenteet | 7,9 | – | – |
| Talotekniikka | 5,0 | – | – |
| Piha-alue ja -rakennukset | 3,7 | – | – |
| Yhteensä | 27,4 | 20,4 | 14,3 |
Luvut ovat koko asuntokannan keskiarvoja, eivät yksittäisen remontin hintoja. Keskiarvo jakaa kaikkien asuntojen korjauskulut tasan, vaikka yksittäisessä asunnossa remontit tehdään harvoin ja kerralla suurempina.
Taloyhtiöiden korjaukset
Asunto-osakeyhtiöt korjasivat rakennuksiaan vuonna 2025 noin 2,7 miljardilla eurolla. Kerrostaloyhtiöt käyttivät korjauksiin keskimäärin 35,0 €/m² ja rivitaloyhtiöt 20,6 €/m². Kerrostaloyhtiöissä eniten rahaa kului talotekniikkaan ja rivitaloyhtiöissä ulkopintoihin ja rakenteisiin.
Tilastokeskuksen kyselyssä taloyhtiöt suunnittelivat seuraavalle kymmenelle vuodelle yleisimmin julkisivu-, katto- ja piharemontteja sekä käyttövesijärjestelmän uusimista. Taloyhtiön remontit näkyvät osakkaalle vastikkeena. Lue lisää oppaasta yhtiövastike.
Työn osuus kustannuksista
Ostetun työn osuus omistusasujien korjauskustannuksista oli vuonna 2025 Tilastokeskuksen mukaan 31 %, ja osuus on pysynyt noin 30 prosentissa vuodesta 2014. Taloyhtiöissä työn osuus on noin puolet kustannuksista. Osuus on keskiarvo, johon vaikuttaa myös omana työnä tehty remontointi.
Hintakehitys: rakennuskustannusindeksi
Tilastokeskuksen rakennuskustannusindeksi kuvaa rakentamisen työn, tarvikkeiden ja palveluiden hintojen kehitystä. Se ei kerro remontin hintaa, mutta se kertoo, mihin suuntaan kustannukset liikkuvat.
| Syyskuu 2026 | Muutos vuodessa |
|---|---|
| Rakennuskustannukset yhteensä | +3,4 % |
| Työpanokset | +3,3 % |
| Tarvikepanokset | +3,6 % |
| Palvelut | +3,0 % |
| Lämpö-, vesi- ja viemäritarvikkeet | +11,6 % |
| Betoni, tiili ja harkot | +7,2 % |
| Ilmanvaihdon tarvikkeet | −0,7 % |
Vuosimuutos kiihtyi kesän 2026 jälkeen. Kesäkuussa kustannukset nousivat vuodessa 2,5 %, heinäkuussa 3,3 %, elokuussa 3,5 % ja syyskuussa 3,4 %. Pientalojen indeksi oli syyskuussa 103,9 ja kerrostalojen 103,8, kun vuoden 2025 taso on 100.
LVI-tarvikkeiden nousu näkyy erityisesti kylpyhuone-, putki- ja lämmitysremonteissa. Jos remontti toteutetaan vasta myöhemmin, ota hintakehitys huomioon budjetissa.
Rakennusyritysten tekemän korjausrakentamisen arvo kasvoi Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2026 toisella neljänneksellä 10,6 % vuodentakaisesta.
Voiko urakoitsija nostaa sovittua hintaa?
Kuluttajan rakennus- ja korjausurakassa ehto, jonka mukaan yritys saa yksipuolisesti korottaa sovittua hintaa, on pätevä vain laissa luetelluissa tilanteissa:
- korotus johtuu lain tai viranomaisen päätöksen muutoksesta, jota yritys ei voinut ottaa huomioon sopimusta tehdessään
- korotus johtuu yrityksestä riippumattomasta esteestä, jota se ei voinut ennakoida eikä välttää
- työ on lykkääntynyt tilaajasta johtuvasta syystä
- tilaajan antamat tiedot ovat osoittautuneet vääriksi.
Korotuksesta on ilmoitettava viipymättä. Jos lainmuutoksen tai esteen vuoksi tehtävä korotus olisi yli 5 % hinnasta, voit purkaa sopimuksen.
Remonttivaraus: paljonko säästää vuodessa?
Tilastokeskuksen keskiarvoja voi käyttää pitkän aikavälin remonttivarauksen suunnitteluun. Ne eivät kerro, paljonko yksittäinen remontti maksaa.
Laskuesimerkki
Lasketaan keskimääräinen vuotuinen korjauskulu vuoden 2025 keskiarvoilla:
- 55 m²:n kerrostaloasunto: 55 × 14,3 €/m² ≈ 790 euroa vuodessa, eli noin 65 euroa kuukaudessa.
- 80 m²:n rivitaloasunto: 80 × 20,4 €/m² ≈ 1 630 euroa vuodessa, eli noin 135 euroa kuukaudessa.
- 130 m²:n omakotitalo: 130 × 27,4 €/m² ≈ 3 560 euroa vuodessa, eli noin 300 euroa kuukaudessa.
Kerros- ja rivitalossa luku ei sisällä taloyhtiön remontteja, jotka maksetaan vastikkeena. Vanhassa talossa tarve on yleensä keskiarvoa suurempi.
Kotitalousvähennys pienentää työn hintaa
Yritykseltä ostetusta remonttityöstä saa vuosina 2026–2027 kotitalousvähennyksen, joka on 40 % työn osuudesta. Vähennys on enintään 2 100 euroa henkilöltä vuodessa, ja omavastuu on 150 euroa. Täyden vähennyksen saa, kun työn osuus on vähintään 5 625 euroa.
Vähennys koskee vain työtä, ei materiaaleja, laitteita tai matkakuluja. Yrityksen on oltava ennakkoperintärekisterissä, ja laskussa on eriteltävä työn osuus.
Laskuesimerkki
Oletetaan, että remontin työn osuus on 9 000 euroa.
- Yksi maksaja: 40 % × 9 000 € = 3 600 €, mutta enimmäismäärä on 2 100 €. Vähennys on 2 100 € − 150 € = 1 950 euroa.
- Kaksi puolisoa, jotka maksavat työn puoliksi: kumpikin 40 % × 4 500 € = 1 800 € − 150 € = 1 650 euroa, eli yhteensä 3 300 euroa.
- Jos työ jaetaan kahdelle vuodelle, vähennyksen voi saada molempina vuosina. Vähennys myönnetään maksuvuodelta.
Summat ovat esimerkkejä. Lue lisää oppaasta kotitalousvähennys.
Taloyhtiössä vähennyksen saa vain osakkaan vastuulle kuuluvista töistä, jotka hän sopii ja maksaa suoraan tekijälle. Jos taloyhtiö osallistuu kustannuksiin, siltä osin vähennystä ei saa.
Taloyhtiön remontti ja osakkaan osuus
Kun taloyhtiö remontoi, osakas maksaa osuutensa yleensä vastikkeena. Yhtiö rahoittaa ison hankkeen usein lainalla, ja osakas voi joko maksaa lainaosuuttaan kuukausittain tai maksaa sen kerralla, jos yhtiö sen sallii. Lue lisää oppaasta yhtiölaina.
Asunto-osakeyhtiölaki määrää, kuka uudistuksen maksaa:
- Jos uudistus saattaa rakennuksen ajankohdan tavanomaiselle tasolle, siitä päätetään yhtiökokouksessa yksinkertaisella enemmistöllä, ja kaikki osakkaat maksavat.
- Tavanomaisen tason ylittävästä uudistuksesta merkittävät kulut voidaan periä vain niiltä, jotka ovat suostuneet siihen.
- Vain osalle huoneistoista hyötyä tuottavasta uudistuksesta ja 1.10.2026 alkaen myös sen kunnossapidosta voidaan periä vastiketta vain hyötyviltä huoneistoilta.
Putkiremontin yhteydessä osakas voi tilata omia lisätöitä, kuten paremmat laatat tai lisäkaapit. Ne maksetaan suoraan urakoitsijalle. Yhtiön putkiremontista ei saa kotitalousvähennystä, mutta kylpyhuoneen laajentamisen työn osuudesta voi saada.
Lupien ja selvitysten kulut
Luvanvaraisessa remontissa kunta perii lupa- ja valvontamaksun, jonka suuruus vaihtelee kunnittain. Esimerkiksi Helsingissä uudisrakennuksen tai laajennuksen maksu on vuonna 2026 950 euroa ja 9,50 euroa kokonaisalan neliöltä, ja Tampereella uuden pientalon maksu on 630 euroa ja 5,25 euroa neliöltä. Tarkista oman kuntasi taksa rakennusvalvonnasta. Lue lisää oppaasta rakennuslupa ja muut luvat.
Taloyhtiössä osakas maksaa muutostyöilmoituksen käsittelyn ja työn valvonnan tarpeelliset ja kohtuulliset kulut. Lue lisää oppaasta muutostyöilmoitus.
Vanhoissa rakennuksissa purkutöitä edeltää usein asbestikartoitus. Jos epäilet asunnossa terveyshaittaa, kunnan terveydensuojeluviranomaisen ensimmäinen tarkastus on maksuton. Jatkotutkimuksista kunta voi periä maksun.
Miten saat luotettavan hinnan?
- Määrittele työ tarkasti: mitä tehdään, millä materiaaleilla ja millä aikataululla. Ks. remontin suunnittelu.
- Pyydä kirjalliset tarjoukset useammalta yritykseltä samoilla tiedoilla, jotta ne ovat vertailukelpoisia.
- Vertaa kokonaishintaa: sisältyvätkö purku, suojaukset, jätteet ja materiaalit.
- Tarkista hinnan luonne: onko hinta kiinteä, enimmäishinta vai arvio, ja miten tuntityö laskutetaan.
- Kysy työn osuus kotitalousvähennystä varten.
- Pyydä maksuerät sidottuina valmiisiin työvaiheisiin.
Vertaa tarjouksista
- työn ja materiaalien osuus eriteltynä
- mitkä materiaalit ja tuotteet sisältyvät
- purku, suojaus, jätteet ja loppusiivous
- aliurakoitsijat, kuten sähkö- ja LVI-työt
- aloitus- ja valmistumispäivä
- lisätöiden hinnoittelu
- käytettävät vakioehdot, esimerkiksi RYS-9 tai REYS-8
Oma budjettipohja
Kokoa budjetti taulukkoon ennen tarjouspyyntöä ja täydennä summat tarjousten saavuttua. Näin näet, mitä yksittäinen tarjous ei kata.
| Rivi | Sisältyykö tarjoukseen? | Kuka hoitaa? |
|---|---|---|
| Purku ja purkujätteet | kyllä / ei | urakoitsija / itse |
| Materiaalit ja tarvikkeet | kyllä / ei | urakoitsija / itse |
| Kalusteet ja laitteet | kyllä / ei | urakoitsija / itse |
| Sähkö- ja LVI-työt | kyllä / ei | aliurakoitsija / erillinen yritys |
| Suunnitelmat ja luvat | kyllä / ei | suunnittelija / itse |
| Taloyhtiön käsittely- ja valvontakulut | ei yleensä | osakas maksaa |
| Asuminen remontin aikana | ei | itse |
| Puskuri lisätöille | ei | itse |
Hinta-arvio, kiinteä hinta ja lisätyöt
Hinnan luonteella on suuri merkitys lopulliseen laskuun.
- Kiinteä hinta: antaa eniten varmuutta. Rakennus- ja korjausurakassa yritys voi korottaa sitä yksipuolisesti vain laissa säädetyissä tilanteissa.
- Hinta-arvio: pienemmissä töissä lopullinen hinta saa ylittää arvion enintään 15 %, ellei ylityksestä ole sovittu toisin. Jos hinnan luonteesta on epäselvyyttä, yrityksen on näytettävä väitteensä toteen.
- Tuntityö: kokonaishinta voi muuttua paljon. Pyydä arvio tuntimäärästä ja sovi enimmäishinnasta.
- Ei sovittua hintaa: maksat kohtuullisen hinnan, jota arvioidaan työn sisällön, laajuuden, laadun ja käyvän hinnan perusteella.
Lisätöihin, jotka eivät kuulu sovittuun työhön, yrityksen on pyydettävä lupasi. Sovi lisätöistä kirjallisesti ennen niiden aloittamista. Tarjouksen laatimisesta saa 31.7.2026 alkaen periä maksun vain, jos siitä on kerrottu etukäteen.
Sopimuksesta ja maksueristä kerrotaan tarkemmin oppaassa urakkasopimus.
Varaa puskuri
Vanhoissa rakennuksissa purku paljastaa usein yllätyksiä, kuten kosteusvaurioita tai vanhentuneita putkia. Varaa budjettiin puskuri odottamattomille lisätöille. Jos löytyy kosteusvaurio, ks. kosteusvaurio ja home.
Budjetin yleisimmät virheet
- Tarjouksia verrataan pelkän loppusumman perusteella, vaikka sisältö on eri.
- Purku, jätteet, suojaus tai siivous puuttuvat tarjouksesta.
- Kalusteet ja laitteet unohtuvat, kun urakkaan kuuluu vain työ.
- Taloyhtiön valvonta- ja käsittelykulut jäävät huomiotta.
- Asumisen järjestelyt remontin ajaksi unohtuvat.
- Kotitalousvähennys lasketaan koko laskusta, vaikka se koskee vain työtä.
- Lisätöistä sovitaan suullisesti, ja lopullinen lasku yllättää.
Remontin rahoitus
Remontin voi rahoittaa säästöillä, asuntovakuudellisella lainalla tai vakuudettomalla kulutusluotolla. Asuntovakuudellinen laina on yleensä edullisempi, ja kulutusluottojen korot ovat usein selvästi korkeampia. Vertaa vaihtoehtoja oppaassa remonttilaina.
Taloyhtiön remontit rahoitetaan yleensä yhtiölainalla, jota osakkaat maksavat vastikkeena. Remontin kokonaiskuvasta kerrotaan remonttioppaassa.
Usein kysyttyä
Paljonko remontti maksaa neliöltä?
Yksittäisten remonttien neliöhinnoista ei ole viranomaistietoa, ja hinnat vaihtelevat paljon laajuuden, materiaalien ja alueen mukaan. Pyydä vertailukelpoiset tarjoukset ja käytä kohdekohtaisia oppaitamme suunnittelun tukena.
Kuinka paljon remonttiin kannattaa varata rahaa vuosittain?
Tilastokeskuksen mukaan omistusasujat käyttivät vuonna 2025 korjauksiin keskimäärin 14,3 €/m² kerrostaloasunnoissa, 20,4 €/m² rivitaloasunnoissa ja 27,4 €/m² omakoti- ja paritaloissa. Luvut ovat keskiarvoja, ja tarve vaihtelee rakennuksen iän mukaan.
Saako materiaaleista kotitalousvähennystä?
Ei. Vähennyksen saa vain työn osuudesta, kun työ ostetaan ennakkoperintärekisteriin merkityltä yritykseltä.
Miksi remonttien hinnat nousevat?
Rakennustarvikkeiden ja työn hinnat ovat nousseet. Syyskuussa 2026 rakennuskustannukset olivat 3,4 % ja lämpö-, vesi- ja viemäritarvikkeet 11,6 % kalliimpia kuin vuotta aiemmin.
Saako hinta-arvio ylittyä?
Pienemmissä töissä enintään 15 %, ellei toisin ole sovittu. Rakennus- ja korjausurakassa yritys voi korottaa kiinteää hintaa yksipuolisesti vain laissa säädetyistä syistä.
Maksaako tarjous?
31.7.2026 alkaen tarjouksesta tai kustannusarviosta saa periä maksun vain, jos yritys on kertonut siitä etukäteen.
Saako kuntotutkimuksesta kotitalousvähennystä?
Ei yleensä. Tarkastukset, mittaukset ja tutkimukset oikeuttavat vähennykseen vain, jos ne ovat vähäinen osa jo käynnissä olevaa remonttia.
Kannattaako remontti tehdä heti vai myöhemmin?
Kiireelliset korjaukset, kuten vuodot ja kosteusvauriot, kannattaa tehdä heti, koska vahingot kasvavat. Muissa töissä huomioi kustannusten nousu ja taloyhtiön tulevat remontit.
Lue myös: Remontti · Remontin suunnittelu · Urakkasopimus · Kotitalousvähennys
Lähteet
- Tilastokeskus: Rakennuskustannusindeksi, syyskuu 2026
- Tilastokeskus: Rakennuskustannusindeksi, tilastosivu
- Tilastokeskus: Korjausrakentaminen 2025
- Tilastokeskus: Korjausrakentaminen, tilastosivu ja taulukot
- Tilastokeskus: Korjausrakentamisen työpanos 2025
- Tilastokeskus: Rakennusyritysten korjausrakentaminen, 2. neljännes 2026
- Verohallinto: Kotitalousvähennyksen määrä
- Verohallinto: Kotitalousvähennys asunnon kunnossapito- ja perusparannustöistä
- Kilpailu- ja kuluttajavirasto: Remontin tarjouspyyntö ja sopimus
- Finlex: Kuluttajansuojalaki (38/1978), 8 ja 9 luku
- Finlex: Kuluttajansuojalain muutos (573/2026)
- Finlex: Asunto-osakeyhtiölaki (1599/2009)
- Finlex: Terveydensuojelulaki (763/1994)
- Helsingin kaupunki: Rakennusvalvontataksa 2026
- Tampereen kaupunki: Rakennusvalvonnan taksa 1.1.2026


