Lyhyesti
Kosteusvaurio on korjattava, ja sen syy on selvitettävä ennen korjausta. Rakenteista johtuvasta haitasta vastaa rakennuksen omistaja, taloyhtiössä yleensä yhtiö. Asunnon terveyshaittaa voi pyytää selvittämään kunnan terveydensuojeluviranomaisen, ja ensimmäinen tarkastus on maksuton. Asumisterveysasetuksen mukaan korjaamaton kosteus- tai lahovaurio ja sisäpinnoilla todettu mikrobikasvu ylittävät toimenpiderajan.
Kosteus- ja homevauriot ovat suomalaisissa asunnoissa yleisiä, ja ne aiheuttavat huolta sekä terveydestä että kustannuksista. Tässä oppaassa kerrotaan, miten vaurio tunnistetaan ja tutkitaan, kuka vastaa korjauksesta ja miten viranomaisen apua saa. Remonttien suunnittelusta kerrotaan oppaassa remontin suunnittelu.
Merkit kosteusvauriosta
- maakellarimainen tai tunkkainen haju
- tummuneet tai värjäytyneet kohdat seinissä, katossa tai saumoissa
- irtoileva maali, tapetti tai lattiapinnoite
- pullistunut tai turvonnut parketti tai laminaatti
- vesitahrat ja kondenssivesi ikkunoissa tai rakenteissa
Merkit eivät yksin todista vauriota, mutta ne ovat syy selvittää asia. Pintamittaus ei paljasta rakenteiden sisäisiä vaurioita, joten epäselvissä tapauksissa tarvitaan ammattilainen.
Milloin vaurio on terveyshaitta?
Asumisterveysasetuksen mukaan mikrobien toimenpideraja ylittyy, kun rakennuksessa on korjaamaton kosteus- tai lahovaurio tai mikrobikasvua sisäpinnalla, sisäpuolisessa rakenteessa tai sisäilmaan yhteydessä olevassa eristeessä. Mikrobikasvu todetaan ensisijaisesti rakennusmateriaalinäytteestä. Pelkkä ilmanäyte ei riitä, vaan sen lisäksi tarvitaan aina muuta näyttöä.
Terveyshaitta arvioidaan kokonaisuutena: huomioon otetaan altistumisen todennäköisyys, toistuvuus ja kesto. Sama asetus asettaa toimenpiderajat myös esimerkiksi lämpötilalle, ilmanvaihdolle ja radonille. Asunnon radonpitoisuuden viitearvo on 300 Bq/m³ vuosikeskiarvona, ja mittaus tehdään vähintään kahden kuukauden ajan syyskuun ja toukokuun välillä.
Miten vaurio tutkitaan?
| Selvitys | Mitä se on |
|---|---|
| Kosteuskartoitus | Yksittäisen ongelman syyn ja laajuuden selvittäminen, tekijänä esimerkiksi pätevöitynyt kosteudenmittaaja (PKM) |
| Kuntotutkimus | Rakenteen tarkempi tutkimus, jossa rakenteita avataan ja otetaan näytteitä |
| Rakennusterveysasiantuntijan tutkimus | Viranomaisen valvontaa varten tehtävissä tutkimuksissa vaaditaan sertifioitu ulkopuolinen asiantuntija |
Korjaus kannattaa suunnitella vasta, kun vaurion syy ja laajuus tunnetaan. Muuten vaurio voi uusiutua.
Kuka vastaa korjauksesta?
Terveydensuojelulain mukaan terveyshaitta on selvitettävä ja poistettava viipymättä. Jos haitta johtuu rakenteista, eristeistä tai omistajan vastuulla olevista perusjärjestelmistä, poistamisesta vastaa rakennuksen omistaja. Jos haitta johtuu asunnon epätavallisesta käytöstä, siitä vastaa asunnon haltija.
- Taloyhtiö: yhtiö vastaa rakenteista ja eristeistä sekä niiden vian vuoksi vahingoittuneista sisäosista. Osakkaan on ilmoitettava viasta yhtiölle viivytyksettä. Ks. kunnossapitovastuu.
- Vuokra-asunto: vuokralaisen on ilmoitettava vauriosta vuokranantajalle heti. Jos vuokranantaja ei korjaa olennaista puutetta, vuokralainen voi purkaa sopimuksen tai korjauttaa puutteen vuokranantajan kustannuksella. Ks. vuokralaisen oikeudet.
- Omakotitalo: omistaja vastaa itse. Jos vaurio löytyy pian kaupan jälkeen, se voi olla myyjän vastuulla oleva virhe. Ks. virhe asuntokaupassa.
Viranomaisen apu
Jos omistaja ei selvitä tai korjaa haittaa, asukas voi pyytää kunnan terveydensuojeluviranomaista tarkastamaan asunnon. Yleensä asukkaan pitää ensin ottaa yhteyttä omistajaan, isännöitsijään tai vuokranantajaan. Ensimmäinen tarkastus ja jatkotutkimustarpeen arviointi on lain mukaan maksuton. Jatkotutkimuksista kunta voi periä maksun siltä, jonka vastuulla haitta on.
Viranomainen voi velvoittaa vastuussa olevan selvittämään ja poistamaan haitan, määrätä kuntotutkimuksen ja vakavissa tapauksissa kieltää asunnon käytön. Viranomainen ei ota kantaa korjausten maksajaan esimerkiksi osakkaan ja yhtiön välillä. Myös kunnan rakennusvalvonta voi määrätä laiminlyödyn rakennuksen korjattavaksi.
Korjaaminen
- Poista kosteuden lähde, esimerkiksi vuoto tai puutteellinen vedeneristys.
- Poista vaurioituneet materiaalit ja kuivata rakenteet.
- Korjaa rakenne niin, ettei vaurio uusiudu. Jos rakenne on vaurioitunut, koska se ei ole ollut teknisesti toimiva, korjauksessa on noudatettava uuden rakennuksen vaatimuksia.
- Valvo työtä ja dokumentoi korjaus. Taloyhtiössä tarvitaan muutostyöilmoitus, jos korjaus kuuluu osakkaalle.
Yrityksen tekemästä korjaustyöstä saa kotitalousvähennyksen. Kotivakuutus ei yleensä korvaa vähitellen syntyneitä vahinkoja, kuten hometta, vaan äkillisiä vahinkoja, kuten putkivuodon. Tarkista vakuutusehdot. Ks. kotivakuutus ja vesivahinko kerrostalossa.
Huomaa
Jos epäilet, että asunnon kosteusvaurio vaikuttaa terveyteesi, keskustele asiasta terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Rakennuksen korjaaminen ja terveyden arviointi ovat eri asioita.
Usein kysyttyä
Kuka maksaa kosteusvaurion korjauksen kerrostalossa?
Rakenteista johtuvan vaurion korjaa taloyhtiö. Osakas vastaa sisäosista, jotka eivät ole vaurioituneet yhtiön vastuulla olevan rakenteen vian vuoksi.
Voiko terveydensuojeluviranomaisen tarkastuksen saada maksutta?
Ensimmäinen tarkastus asunnon terveyshaittaepäilyn selvittämiseksi on maksuton. Jatkotutkimuksista voidaan periä maksu.
Riittääkö ilmanäyte homeen toteamiseen?
Ei. Mikrobikasvu todetaan ensisijaisesti rakennusmateriaalinäytteestä, ja ilmanäytteen lisäksi tarvitaan aina muuta näyttöä.
Korvaako kotivakuutus homevaurion?
Yleensä ei, jos vaurio on syntynyt vähitellen. Äkillisestä vuodosta johtuva vahinko voi olla korvattava.
Lue myös: Kuntotarkastus · Vesivahinko · Remontin suunnittelu
Lähteet
- Finlex: Asumisterveysasetus (545/2015)
- Finlex: Terveydensuojelulaki (763/1994), 26, 27, 50 a ja 51 §
- Finlex: STM:n asetus ionisoivasta säteilystä (1044/2018), 20 §
- Finlex: Rakentamislaki (751/2023), 30 ja 141 §
- Kilpailu- ja kuluttajavirasto: Asunnon kunnon selvitysmenetelmiä
- Ympäristöministeriö: Korjaustieto
