Pellettilämmitys – pellettikattila, poltin, varasto ja käyttö

Puupelletti on puuteollisuuden sivutuotteista, kuten sahanpurusta, puristettua polttoainetta, jota voi polttaa automaattisesti kuten öljyä. Tässä oppaassa käydään läpi pellettilämmityksen osat, sopivuus, pelletin laatu, varaston mitoitus ja turvallisuus, nuohous ja tuhka, päästöt, luvat, tuet ja merkit. Öljylämmityksen vaihdon koko prosessi, myös öljysäiliön käytöstä poisto, on oppaassa öljylämmityksen vaihto.

Pellettilämmityksen osat

Osa	Tehtävä	Huomioitavaa
Varasto tai siilo	Säilyttää pelletit kuivina	Valmis siilo tai itse rakennettu varasto, kylmä tai lämmin tila
Siirtoruuvi tai imusiirto	Kuljettaa pelletit polttimelle	Oulun rakennusvalvonnan mukaan ruuvi on yleisempi, ja imusiirrolla siilon voi sijoittaa jopa 25 metrin päähän kattilahuoneesta.
Poltin	Polttaa pelletit	Tarkistetaan ja palotila puhdistetaan säännöllisesti.
Kattila	Siirtää lämmön lämmitysveteen ja käyttöveteen	Voi olla yhtä kokonaisuutta polttimen kanssa tai monienergiakattila, jossa voi polttaa myös puuta.
Varaaja	Varastoi lämpöä ja tasaa polttoa	Erillinen varaaja harventaa polttovälejä.
Savuhormi	Johtaa savukaasut ulos	Öljytalon hormi on usein käytettävissä, mutta sen kunto tarkistetaan.
Ohjaus ja lisälaitteet	Säätää palamista ja ilmoittaa häiriöistä	Esimerkiksi hälytys puhelimeen sekä tuhkaruuvi tai -imuri

Oulun rakennusvalvonnan energiakorjausohjeen (2013) mukaan kattilassa on yleensä sähkövastus, joka kytkeytyy päälle häiriötilanteissa. Pellettipolttimen voi asentaa myös vanhaan öljykattilaan, mutta ohjeen mukaan yleensä on kannattavampaa käyttää polttimelle sopivaa pellettikattilaa.

Kenelle pellettilämmitys sopii?

Tilanne	Sopivuus
Öljylämmitteinen omakotitalo	Hyvä. Vesikiertoinen lämmönjako, kattilahuone ja hormi ovat valmiina, ja tilaa tarvitaan lähinnä varastolle.
Maatila tai suuri talo	Mahdollinen, jos tilaa on suurelle varastolle ja toimitusautolle.
Uusi talo	Mahdollinen. Pellettilämmitys käy uuteen ja saneerattavaan taloon.
Suora sähkölämmitys	Vaatii vesikiertoisen lämmönjaon rakentamisen. Lisälämmöksi sopii pellettitakka, ks. varaava takka ja muut tulisijat.
Tiivis pientaloalue	Huomioi naapurit, savu ja toimitusauton pääsy.
Et halua huolehtia laitteesta	Lämpöpumppu tai kaukolämpö voi sopia paremmin, ks. lämpöpumput.

Pelletti vaatii tilaa, säännöllistä huoltoa ja nuohousta. Vastineeksi saat automaattisen lämmityksen, joka toimii uusiutuvalla puupolttoaineella.

Pelletin laatu

Puupellettien laatuluokat määritellään kansainvälisessä standardissa ISO 17225-2, jossa luokat ovat A1, A2 ja B. Pellettialan eurooppalainen järjestö European Pellet Council hallinnoi ENplus-sertifiointia, jonka vaatimukset perustuvat standardiin mutta ovat osin tiukempia. Järjestön ohjeen mukaan alle noin 100 kW:n pellettilaitteissa kannattaa käyttää vain A1-luokan pellettiä. Ohje on alan oma näkemys, ei lakisääteinen vaatimus, ja se palvelee myös sertifioitujen pellettien myyjiä. Ratkaisevaa on kattilan valmistajan ohje sallitusta polttoaineesta.

Ominaisuus (ENplus)	A1	A2	B
Halkaisija	6 ± 1 tai 8 ± 1 mm	6 ± 1 tai 8 ± 1 mm	6 ± 1 tai 8 ± 1 mm
Kosteus	enintään 10 %	enintään 10 %	enintään 10 %
Tuhka (kuiva-aine)	enintään 0,7 %	enintään 1,2 %	enintään 2,0 %
Mekaaninen kestävyys	vähintään 98,0 %	vähintään 97,5 %	vähintään 97,5 %
Irtotiheys	600–750 kg/m³	600–750 kg/m³	600–750 kg/m³
Tehollinen lämpöarvo	vähintään 4,6 kWh/kg	vähintään 4,6 kWh/kg	vähintään 4,6 kWh/kg

• Tarkista laatuluokka pakkauksesta tai toimituksen lähetteestä, ja käytä kattilan valmistajan hyväksymää pellettiä.
• Tuhkaa tulee sitä enemmän, mitä huonompi luokka on. ENplus asettaa rajan myös tuhkan sulamislämpötilalle, jotta polttimeen ei muodostu kuonaa.
• Hienoaines eli murska kertyy ajan mittaan varaston pohjalle. Järjestön ohjeen mukaan varasto tyhjennetään kokonaan vähintään kahden vuoden välein.

Paljonko pellettiä kuluu ja kuinka iso varasto?

• Öljystä pellettiin: European Pellet Councilin nyrkkisäännön mukaan öljyn vuosikulutus litroina kerrottuna kahdella antaa pellettitarpeen kiloina, kun hyötysuhteet ovat samat.
• Tilantarve: Oulun rakennusvalvonnan mukaan irtokuutio pellettiä painaa 600–750 kg, joten tonni vaatii noin 1,5 m³ varastotilaa.
• Uusi pientalo: saman ohjeen (2013) mukaan uusi noin 100 neliön pientalo tarvitsee lämmitykseen ja käyttöveteen noin 4 000 kg pellettiä vuodessa.
• Varaston koko: järjestön nyrkkisääntö on varaston tilavuus = vuositarve tonneina × 1,2 × 1,5. Vinopohjaisesta varastosta voi käyttää vain noin kaksi kolmasosaa tilavuudesta.
• Täytöt: Oulun ohjeen mukaan varasto kannattaa mitoittaa koko vuoden tarpeelle, koska jokaisesta täyttökerrasta peritään maksu.

Varastointi ja turvallisuus

Oulun rakennusvalvonnan ohjeen (2013) mukaan pellettivaraston on oltava kuiva, ja paloturvallisuuden vuoksi siilon on oltava erillisessä tilassa. Kattilahuoneessa saa ohjeen mukaan säilyttää enintään 0,5 m³ pellettiä metallisessa astiassa. Tarkista oman kuntasi rakennusvalvonnasta ja pelastuslaitokselta voimassa olevat vaatimukset ennen varaston rakentamista.

European Pellet Councilin varasto-ohjeessa annetaan lisäksi seuraavat käytännön ohjeet. Ne ovat alan oma ohjeistus, ja niiden tavoitteena on myös suojata pellettien laatua.

• Sammuta lämmitys ja siirtolaitteet vähintään tunti ennen kuin menet varastoon tai pelletit puhalletaan sisään, tai kattilan valmistajan ohjeen mukaan.
• Tuuleta varasto ennen sisään menoa, esimerkiksi 15 minuuttia luukun tai oven kautta.
• Toisen henkilön on oltava varaston ulkopuolella näkö- tai kuuloyhteydessä.
• Neljän viikon aikana täytön jälkeen varastoon ei pitäisi mennä lainkaan. Jos on pakko, häkäpitoisuus mitataan ensin, koska haju ja häkäriski ovat suurimmat heti täytön jälkeen.
• Varasto tiivistetään asuintiloista, ja voimakas pellettien haju sisällä kertoo tiivistyksen puutteesta.

Ohje viittaa myös standardiin ISO 20023, joka koskee puupellettien turvallista varastointia kotitalouksissa. Pelastustoimi suosittaa tulisijalla varustettuun asuntoon häkävaroitinta, ks. palovaroittimet ja häkävaroitin.

Nuohous, huolto ja tuhka

Pelastuslain mukaan rakennuksen omistajan ja haltijan on huolehdittava tulisijojen ja savuhormien nuohouksesta. Vakituisessa asunnossa nuohous tehdään vähintään vuoden välein. Nuohousasetuksen mukaan kiinteän polttoaineen tulisija hormeineen nuohotaan vuoden välein. Asetuksen poikkeus, jonka mukaan määräväli ei koske keskuslämmityskattilan tulipesää ja tulipintoja, on kirjoitettu vain kevytöljykäyttöisille tulisijoille. Lue lisää oppaasta nuohous.

• Poltin ja palotila: tarkista ja puhdista käyttöohjeen mukaan. Ohjaus voi ilmoittaa häiriöistä puhelimeen.
• Tuhka: HSY:n mukaan pelastuslaitos suosittelee kannellista metallista tuhka-astiaa. Tuhka on poistettava ja varastoitava niin, ettei siitä aiheudu tulipalon vaaraa.
• Tuhkan hyötykäyttö: HSY:n mukaan pelkästä puhtaasta puusta jäävä tuhka on hyvää maanparannusainetta esimerkiksi nurmikolle, marjapensaille ja omenapuille. Jos et voi käyttää sitä, se kuuluu sekajätteeseen, ei kompostiin.
• Varasto: tyhjennä ja puhdista varasto määrävälein, jotta hienoaines ei tuki siirtoruuvia.
• Kotitalousvähennys: Verohallinnon mukaan lakisääteisestä nuohouksesta ei saa vähennystä, mutta lämmityskattilan puhdistuksesta ja hyötysuhdemittauksesta voi saada.

Päästöt ja naapurit

Pellettikattila on puun pienpolttoa, joten palamisen laatu ratkaisee päästöt. HSY:n mukaan pienhiukkaset ovat suurin ympäristöterveysriski, ja ne aiheuttavat Suomessa arviolta 1 600–1 800 ennenaikaista kuolemaa vuodessa. Puunpolton osuudeksi arvioidaan noin 13 prosenttia. Huonon polton päästöt ovat HSY:n mukaan moninkertaiset hyvään polttoon verrattuna.

• EU-vaatimukset: Euroopan komission mukaan enintään 500 kW:n kiinteän polttoaineen kattiloita koskevat vuodesta 2020 ekosuunnitteluvaatimukset, jotka rajoittavat energiatehokkuuden lisäksi ilmansaastepäästöjä. Enintään 70 kW:n uusissa kattiloissa on energiamerkki.
• Pelletti ja muu puu: Oulun rakennusvalvonnan ohjeen (2013) mukaan pelletin hiukkaspäästöt ovat pienemmät kuin muilla puulämmitysmuodoilla, ja pelletti palaa polttimessa puhtaasti.
• Hyvä palaminen: käytä kuivaa ja laadukasta pellettiä, anna asentajan säätää poltin ja huolehdi nuohouksesta.
• Naapurit: naapuruussuhdelain mukaan kiinteistöä ei saa käyttää niin, että naapurille aiheutuu kohtuutonta rasitusta noesta, hajusta tai muista vastaavista vaikutuksista. HSY neuvoo savuhaitasta kärsivää keskustelemaan ensin naapurin kanssa ja tarvittaessa kääntymään kunnan ympäristöviranomaisen puoleen.

Luvat

• Lämmitysjärjestelmän vaihto: rakentamislain mukaan rakentamislupa tarvitaan aina, jos teknisiin järjestelmiin liittyvällä muutostyöllä voidaan vaikuttaa merkittävästi rakennuksen energiatehokkuuteen. Kysy kunnan rakennusvalvonnasta, miten hanke käsitellään.
• Uusi savupiippu tai hormi: ympäristöministeriön savupiippuasetus koskee myös savupiipun jälkiasentamista ja tulisijan vaihtamista. Teetä hormin kuntotarkastus ennen kuin liität uuden kattilan vanhaan hormiin.
• Varasto ja siilo: erillinen varastorakennus tai ulkosiilo voi vaatia luvan kunnan rakennusjärjestyksen mukaan.

Lupakäytännöistä kerrotaan oppaassa rakennuslupa ja muut luvat.

Kotitalousvähennys ja tuet

• Tavallinen vähennys: Verohallinnon mukaan lämmitysjärjestelmän uusiminen aiemmin rakennetussa omakotitalossa ja vapaa-ajan asunnossa oikeuttaa kotitalousvähennykseen. Vuonna 2026 vähennys on 40 % työn osuudesta, enintään 2 100 euroa, ja omavastuu on 150 euroa.
• Pellettivarasto: Verohallinnon ohjeen mukaan pellettivaraston rakentamiskustannukset kuuluvat lämmitysjärjestelmään, kun varastosta on suora yhteys polttokattilaan. Muuten erillisen varaston rakentaminen rinnastetaan uudisrakentamiseen, josta ei saa vähennystä.
• Öljylämmityksestä luopuminen: pellettilämmitys on Verohallinnon mukaan muuta kuin fossiilista polttoainetta käyttävä järjestelmä, joten öljylämmityksen korvaamisesta saa vuosina 2025–2027 korotetun vähennyksen: 60 % työn osuudesta, enintään 3 500 euroa. Edellytys on, että öljykattila, poltin, säiliö ja putket poistetaan.
• Poltin vanhaan öljykattilaan: jos vain poltin vaihdetaan ja öljykattila jää paikalleen, korotetun vähennyksen ehto koko öljyjärjestelmän poistamisesta ei täyty sanatarkasti. Varmista vähennysoikeus Verohallinnolta ennen kuin valitset tämän ratkaisun.
• Avustukset: pientalon öljylämmityksestä luopumisen valtionavustusta ei voi enää hakea. Jos olet saanut avustuksen, samasta työstä ei saa kotitalousvähennystä.

Ehdot on koottu oppaaseen kotitalousvähennys.

Merkit Suomessa

Taulukossa on esimerkkejä Suomessa saatavista pellettikattiloiden ja -polttimien merkeistä aakkosjärjestyksessä. Tarkista mallin energiamerkki, sallittu pelletin laatuluokka ja huollon saatavuus omalla paikkakunnallasi.

Merkki	Valmistaja ja tausta	Valikoimassa
Ariterm	Ariterm Energy Oy, Saarijärvi. Henkilöstö osti valmistusliiketoiminnan yhdessä kahden pääomasijoittajan kanssa vuonna 2019.	Arimax 35 -monienergiakattila, BioJet Multi- ja Säätötuli-pellettipolttimet, pellettisiilot
Fröling	Itävaltalainen perheyritys, Suomessa maahantuojan kautta	Pellettikattilat sekä hake- ja puukattilat
Hargassner	Itävaltalainen valmistaja, Suomessa Hargassner Finland	Pellettikattilat
Jäspi	Kaukora Oy, jonka tehtaat ovat Raisiossa ja Turussa	Pelletti 20- ja Pelletti 30 -pellettikattilat

Merkkiä tärkeämpää on asennusliikkeen osaaminen, polttimen säätö ja huollon sekä varaosien saatavuus.

Hankinta vaihe vaiheelta

1. Selvitä lähtötiedot: öljyn tai muun energian kulutus, lämmönjako, kattilahuoneen tila, hormin kunto ja toimitusauton pääsy varastolle.
2. Suunnittele varasto: koko vuositarpeen mukaan, kuivaksi, erilliseksi ja tuuletetuksi.
3. Pyydä tarjoukset: kattila, poltin, siirtolaite, varasto, varaaja, hormin tarkastus, vanhan järjestelmän purku ja työn osuus eriteltynä.
4. Selvitä luvat kunnan rakennusvalvonnasta.
5. Tee kirjallinen sopimus, ks. urakkasopimus.
6. Käyttöönotto: pyydä polttimen säätö, opastus, käyttö- ja huolto-ohjeet sekä tiedot hyväksytystä pelletistä.
7. Ensimmäinen täyttö: ole paikalla, sammuta lämmitys ohjeen mukaan ja tarkista toimituksen lähete.
8. Tilaa nuohous vuosittain ja hae kotitalousvähennys työn osuudesta.

Yleisimmät virheet

Usein kysyttyä

Lue myös: Öljylämmityksen vaihto · Nuohous · Varaava takka · Ilma-vesilämpöpumppu