Lyhyesti
Lämminvesivaraaja lämmittää käyttöveden ja varastoi sitä, jotta lämmintä vettä riittää suihkuun ja tiskiin. Koko valitaan asukasmäärän, suihkutottumusten ja ohjauksen mukaan: iso varaaja ehtii lämmetä halvan sähkön tunteina. Vesilaitteistoja koskevan asetuksen mukaan lämminvesilaitteiston veden on oltava vähintään 55-asteista, eikä kalusteesta saa tulla yli 65-asteista vettä. Varaajan sähkö- ja vesiliitännät kuuluvat ammattilaiselle, ja lämpimän käyttöveden laitteistossa on oltava varolaite ylipaineen estämiseksi.
Lämmin käyttövesi on merkittävä osa kodin energiankulutusta. Tilastokeskuksen mukaan sen lämmitys oli vuonna 2024 noin 16 prosenttia asumisen energiankulutuksesta, ja Motivan mukaan se voi aiheuttaa jopa 30 prosenttia omakotitalon energiakuluista. Tässä oppaassa käydään läpi varaajatyypit, koon valinta, lämpötilat ja legionella, ohjaus pörssisähköllä, vaihtaminen, merkit ja huolto. Lämmitysjärjestelmän valinnasta kerrotaan oppaassa lämpöpumput.
Varaajatyypit
| Tyyppi | Miten toimii | Tyypillinen käyttö |
|---|---|---|
| Sähkövaraaja, pystymalli | Sähkövastus lämmittää säiliön veden. | Sähkölämmitteiset omakoti- ja rivitalot |
| Vaakamalli | Kuten pystymalli, mutta asennetaan vaaka-asentoon. | Matalat tilat, esimerkiksi saunan lauteiden alle |
| Pienvaraaja | Pieni säiliö lähellä käyttöpaikkaa. | Keittiö, mökki tai erillinen käsienpesupiste |
| Kierukkavaraaja tai lämpöpumpun käyttövesivaraaja | Lämpöpumppu tai muu lämmönlähde lämmittää veden kierukan tai lämmönsiirtimen kautta. | Maalämpö-, ilma-vesi- ja poistoilmalämpöpumppu |
| Käyttövesilämpöpumppu | Pieni lämpöpumppu lämmittää käyttövettä ilmasta. | Sähkövaraajan korvaaja tiloissa, joissa on riittävästi ilmaa ja lämpöä |
| Kaukolämmön lämmönsiirrin | Kaukolämpö lämmittää veden lämmönsiirtimessä käytön aikana. | Kaukolämpötalot, joissa erillistä varaajaa ei yleensä tarvita |
Energiavaraaja on oma ratkaisunsa: siihen varastoidaan esimerkiksi puukattilan tai aurinkolämmön lämpöä talon lämmitykseen ja käyttöveteen. Lämmitysmuodoista kerrotaan tarkemmin oppaissa maalämpö ja kodin energiatehokkuus.
Koon valinta
Varaajan koko riippuu siitä, kuinka paljon lämmintä vettä talous käyttää kerralla ja kuinka usein varaaja ehtii lämmetä. Motivan mukaan sopiva suihkun virtaama on noin 12 litraa minuutissa, joten viiden minuutin suihku kuluttaa noin 60 litraa vettä. Ammeeseen kuluu Motivan mukaan noin viiden suihkun verran vettä.
Laskuesimerkki: paljonko lämmintä vettä suihku vie?
Oletetaan, että suihkuvesi on 40-asteista, kylmä vesi 10-asteista ja varaajan vesi 60-asteista. Silloin noin 60 prosenttia suihkuvedestä on varaajan vettä, eli viiden minuutin suihku vie noin 36 litraa 60-asteista vettä. Neljän hengen perhe käyttää pelkkiin suihkuihin noin 144 litraa päivässä. Kun mukaan lasketaan käsienpesu, tiskit ja siivous, 200–300 litran varaaja antaa varaa. Jos varaajaa lämmitetään vain halvan sähkön tunteina, valitse mieluummin suurempi koko.
Veden lämmittäminen vie paljon energiaa. Litran lämmittäminen asteen verran vie noin 1,16 wattituntia. Yksi 36 litran suihku vaatii siis noin 2,1 kWh, kun vesi lämmitetään 10 asteesta 60 asteeseen. Jos sähkö maksaa siirtoineen ja veroineen 20 senttiä kilowattitunnilta, suihku maksaa noin 42 senttiä. Täyden 300 litran varaajan lämmittäminen samoilla oletuksilla vie noin 17 kWh.
Lämpötila ja legionella
Lämpimän veden lämpötilasta on kaksi asetusta:
- Vesilaitteistoasetus: ympäristöministeriön asetuksen mukaan lämminvesilaitteistossa olevan veden on oltava vähintään 55-asteista, ja sitä on saatava kalusteesta 20 sekunnin kuluessa. Laitteistosta saatava vesi saa olla korkeintaan 65-asteista. Asetus koskee myös korjaus- ja muutostöitä.
- Asumisterveysasetus: sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen mukaan lämpimän vesijohtoveden on oltava vähintään 50-asteista, ja kalusteesta saatava vesi saa olla korkeintaan 65-asteista.
Liian matala lämpötila on terveysriski. Valviran mukaan legionellabakteerit voivat lisääntyä vesijärjestelmissä suotuisissa oloissa, ja tartunta tulee yleensä hengittämällä bakteeria sisältäviä pisaroita, tyypillisesti suihkussa. Valvira neuvoo pitämään lämpimän veden yli 50 asteessa ja mieluiten yli 55 asteessa sekä käyttämään kaikkia hanoja säännöllisesti, mieluiten päivittäin. Älä siis säästä sähköä laskemalla varaajan lämpötilaa liian alas.
Motivan huolto-ohjeen mukaan lämpimän veden jakelulämpötila pidetään 55–60 asteessa. Varaaja säädetään Motivan mukaan 60–70 asteeseen ja yösähkövaraaja 75–85 asteeseen. Kuuma vesi sekoitetaan kylmään sekoitusventtiilillä, jotta hanasta ei tule palovammoja aiheuttavaa vettä.
Energiamerkki
Vedenlämmittimiä ja lämminvesivaraajia koskevat EU:n energiamerkintä- ja ekosuunnitteluasetukset. Euroopan komission mukaan vedenlämmittimen merkissä ovat:
- kuormitusprofiili, joka kuvaa käyttötarpeen kokoa
- energialuokka asteikolla A+–F
- äänitehotaso sisällä ja ulkona
- tieto siitä, voiko laite toimia vain halvan sähkön aikaan
- energiankulutus.
Ekosuunnitteluvaatimukset koskevat myös varaajien lämpöhäviöitä. Lämpöhäviö on sähköä, joka kuluu säiliön pitämiseen lämpimänä silloinkin, kun vettä ei käytetä. Vertaa siksi varaajien eristystä ja valmistajan ilmoittamaa lämpöhäviötä.
Ohjaus: yösähkö ja pörssisähkö
Varaaja on kodin helpoimmin ohjattava kuorma, koska vesi pysyy lämpimänä tunteja. Motivan mukaan ohjaus voi nostaa varaajan lämpötilaa, kun sähkö on halpaa, ja katkaista lämmityksen, kun hintaraja ylittyy. Älykäs ohjaus ennakoi hintoja niin, ettei lämmin vesi lopu. Sähkön hinta vaihtelee 15 minuutin jaksoissa, ja ohjaus hyödyttää eniten pörssisähkösopimuksessa. Kodin muiden laitteiden ohjauksesta kerrotaan oppaassa älykoti.
- Rele ja asennus: Motivan mukaan varaajan ohjaus vaatii yleensä sähköasentajan, joka asentaa releen tai kontaktorin sähkökeskukseen. Mittarin HAN-porttiin liitettävän lukijan voi asentaa itse.
- Verkkoyhtiön rele: sähkömarkkinalain mukaan jakeluverkonhaltijan on viimeistään 1.6.2027 mahdollistettava, että asiakkaan valtuuttama sähkömarkkinoiden osapuoli voi ohjata etämittarin kuormanohjausrelettä.
- Aurinkosähkö: varaaja on hyvä kohde omalle aurinkosähkölle, koska ylijäämä varastoituu lämpimään veteen. Lue lisää oppaasta aurinkopaneelit.
- Reservimarkkinat: kantaverkkoyhtiö Fingridin mukaan varaajia voi liittää reservimarkkinoille vain Fingridin kanssa sopimuksen tehneen palveluntarjoajan kautta. Fingrid ei anna tuottolupauksia, ja reserviin varattu ohjaus rajoittaa omaa käyttöä.
Laskuesimerkki: ohjauksen säästö
Oletetaan, että varaajan lämmitys vie 10 kWh päivässä ja ohjaus siirtää sen tunneille, joilla sähkö on keskimäärin 5 senttiä kilowattitunnilta halvempaa. Säästö on noin 50 senttiä päivässä eli noin 180 euroa vuodessa. Todellinen säästö riippuu sopimuksesta, hintavaihteluista ja siitä, riittääkö varaajan koko.
Vaihtaminen ja asennus
Varaaja kannattaa vaihtaa ennen kuin se alkaa vuotaa. Merkkejä vaihdon tarpeesta ovat esimerkiksi säiliön tai liitosten vuoto, ruskea tai haiseva lämmin vesi, lämpimän veden loppuminen tavallista nopeammin ja jatkuvasti tippuva varoventtiili. Vanhan varaajan vaihto on myös hyvä hetki miettiä koko ja ohjaus uudelleen.
Vaihdon vaiheet
- Selvitä, kuka varaajasta vastaa. Omakotitalossa vastaat itse. Taloyhtiössä ja vuokra-asunnossa kysy ensin isännöitsijältä tai vuokranantajalta.
- Mittaa tila, oviaukot ja kulkureitti. Täysikokoinen varaaja on painava ja kookas.
- Pyydä tarjous, jossa on varaaja, vanhan purku ja kierrätys, vesi- ja sähkötyöt sekä tarvittavat venttiilit.
- Teetä sähkökytkentä sähköurakoitsijalla. Tukesin mukaan tavallinen sähkönkäyttäjä ei saa tehdä kiinteitä sähköasennuksia.
- Teetä vesiliitännät LVI-asentajalla. Lämpimän käyttöveden laitteistossa on oltava varolaite ylipaineen estämiseksi, ja sulkuventtiilit on sijoitettava niin, että laitetta on helppo huoltaa.
- Varmista, että mahdollinen vuoto ohjautuu näkyville, esimerkiksi lattiakaivoon.
- Pyydä sähkötöistä käyttöönottotarkastuksen pöytäkirja ja säilytä se varaajan käyttöohjeen kanssa.
Taloyhtiössä yhtiö vastaa lain mukaan lämmitys-, vesi- ja muista perusjärjestelmistä, ja osakas vastaa huoneiston sisäosista. Huoneistokohtaisen varaajan vastuunjako kannattaa siksi tarkistaa yhtiöjärjestyksestä ja isännöitsijältä ennen vaihtoa. Lue lisää oppaasta kunnossapitovastuu. Jos varaajan vaihto voi vaikuttaa yhtiön tai toisen osakkaan vastuulla oleviin osiin, siitä on ilmoitettava etukäteen kirjallisesti, ks. muutostyöilmoitus.
Kotitalousvähennys
Verohallinnon mukaan omakotitalossa sähkö- ja putkityöt oikeuttavat kotitalousvähennykseen. Vähennyksen saa vain työn osuudesta, ei varaajasta. Asunto-osakeyhtiössä vähennyksen saa vain osakkaan omalle vastuulle kuuluvasta työstä, jonka osakas on itse tilannut ja maksanut.
Merkit ja sarjat
Taulukossa on esimerkkejä Suomessa myytävistä lämminvesivaraajamerkeistä aakkosjärjestyksessä marraskuussa 2026. Lämpöpumppujärjestelmissä käyttövesivaraaja tulee usein lämpöpumpun valmistajalta.
| Merkki | Omistaja | Esimerkkejä sarjoista |
|---|---|---|
| Jäspi | Kaukora Oy, osa ruotsalaista NIBE-konsernia | VLK-pienvaraajat, VLM-modulivaraajat, VLS- ja VLS RST -vaakavaraajat sekä VLM Smart |
| OSO Hotwater | Norjalainen perheyhtiö | SAGA-sarjan ruostumattomat varaajat |
Kaupoissa myydään myös kauppaketjujen omia ja muita pienempiä merkkejä. Vertaa niissä samoja asioita: tilavuutta, vastuksen tehoa, eristystä ja lämpöhäviötä, säiliön materiaalia, takuuta sekä varaosien ja huollon saatavuutta Suomessa.
Valinta tilanteen mukaan
| Tilanne | Sopiva ratkaisu |
|---|---|
| Sähkölämmitteinen omakotitalo, 3–5 asukasta | 200–300 litran varaaja ja ohjaus halvan sähkön tunneille. |
| Pörssisähkö tai aurinkopaneelit | Mieluummin suurempi varaaja ja ohjausrele. |
| Maalämpö tai ilma-vesilämpöpumppu | Lämpöpumpun käyttövesivaraaja. Tarkista, että lämpötila ja legionellatoiminto on säädetty oikein. |
| Kerrostalo tai rivitalo, huoneistokohtainen varaaja | Selvitä vastuunjako ja taloyhtiön ohjeet ennen vaihtoa. |
| Mökki | Pienvaraaja tai vaakamalli. Tyhjennä varaaja ja putket ennen pakkasia, jos mökki jää lämmittämättä. |
| Ahdas tekninen tila | Vaakamalli tai modulimittainen varaaja. |
Käyttö ja huolto
Huollon muistilista
- Tarkista varaajan lämpötila. Motivan mukaan jakelulämpötila pidetään 55–60 asteessa.
- Tarkista varoventtiilin toiminta valmistajan ohjeen mukaan. Jatkuvasti tippuva venttiili kertoo viasta.
- Katso liitokset ja varaajan alusta vuotojen varalta.
- Seuraa vedenkulutusta. Motiva neuvoo tarkistamaan vedenkulutuksen vähintään kuukausittain.
- Käytä harvoin käytettyjä hanoja säännöllisesti, jotta vesi ei seiso putkissa.
Motivan mukaan lämmin vesi maksaa noin kolme kertaa enemmän kuin kylmä. Säästä vettä lyhyemmillä suihkuilla ja oikealla virtaamalla, älä varaajan lämpötilaa laskemalla. Vesivuodon sattuessa toimi oppaan vesivahinko ohjeiden mukaan.
Ostaminen
- Virhevastuu: myyjän virhevastuulla ei ole kiinteää aikarajaa, eikä takuu rajoita sitä. Vuoden kuluessa ilmenneen vian oletetaan olleen olemassa jo luovutushetkellä, ellei toisin osoiteta.
- Asennusvirhe: jos asennus kuului kauppaan ja sen teki myyjä tai joku sen lukuun, virheellinen asennus on tavaran virhe.
- Asennustyö: asentajan on tehtävä työ ammattitaitoisesti ja huolellisesti. Jos asentaja on antanut hinta-arvion, lopullinen hinta saa ylittää sen enintään 15 prosenttia, ellei toisin ole sovittu.
- Peruuttamisoikeus: verkkokaupasta ostetun varaajan voi perua 14 päivän kuluessa vastaanottamisesta. Asennettu ja käytetty varaaja voi palautua vain osahyvityksellä.
Pyydä tarjoukset kirjallisina ja vertaa, mitä hintaan sisältyy. Urakan sopimisesta kerrotaan oppaassa urakkasopimus.
Kierrätys
Käytöstä poistettu sähkövaraaja on sähkö- ja elektroniikkalaiteromua, jonka saa viedä maksutta vastaanottopisteeseen. Myymälän on otettava vanha laite maksutta vastaan, kun ostat tilalle vastaavan uuden. Sovi asennustarjouksessa, kuljettaako asentaja vanhan varaajan pois. Lue lisää oppaasta kodin lajittelu ja kierrätys.
Usein kysyttyä
Minkä kokoinen lämminvesivaraaja tarvitaan?
Se riippuu asukasmäärästä ja suihkutottumuksista. Viiden minuutin suihku vie noin 36 litraa 60-asteista vettä, joten neljän hengen perheelle 200–300 litran varaaja antaa yleensä varaa.
Mihin lämpötilaan varaaja säädetään?
Lämminvesilaitteiston veden on oltava vähintään 55-asteista. Motiva neuvoo säätämään varaajan 60–70 asteeseen ja yösähkövaraajan 75–85 asteeseen.
Voiko varaajan lämpötilaa laskea säästääkseen?
Ei kannata. Liian matala lämpötila lisää legionellan riskiä. Säästä mieluummin ohjaamalla lämmitys halvan sähkön tunneille ja lyhentämällä suihkuja.
Saako lämminvesivaraajan vaihtaa itse?
Sähkökytkentä on kiinteä sähköasennus, jonka tekee sähköurakoitsija. Vesiliitännät kannattaa teettää LVI-asentajalla, koska varaajaan tarvitaan varolaite ja sulkuventtiilit.
Kuka vastaa varaajasta kerrostalossa?
Yhtiö vastaa lain mukaan vesi- ja lämmitysjärjestelmistä. Huoneistokohtaisen varaajan vastuunjako kannattaa tarkistaa yhtiöjärjestyksestä ja isännöitsijältä.
Saako varaajan vaihdosta kotitalousvähennystä?
Omakotitalossa sähkö- ja putkityöt oikeuttavat kotitalousvähennykseen työn osuudesta. Taloyhtiössä vähennyksen saa vain osakkaan omalle vastuulle kuuluvasta työstä.
Kannattaako varaajaa ohjata pörssisähköllä?
Usein kannattaa, koska varaaja pysyy lämpimänä tunteja. Ohjaus vaatii yleensä sähköasentajan asentaman releen tai kontaktorin.
Miksi varoventtiili tippuu?
Vesi laajenee lämmetessään, ja varoventtiili päästää ylipaineen pois. Jatkuva tippuminen voi kertoa viasta venttiilissä tai paineessa, joten pyydä asentaja tarkistamaan se.
Onko varaajissa energiamerkki?
On. Vedenlämmittimien merkissä on kuormitusprofiili, energialuokka asteikolla A+–F, äänitaso ja energiankulutus.
Lue myös: Pörssisähkö · Lämpöpumput · Omakotitalon huolto · Kodin energiatehokkuus
Lähteet
- Finlex: Ympäristöministeriön asetus rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoista (1047/2017), 1, 6, 13 ja 17 §
- Finlex: Asumisterveysasetus (545/2015), 7 §
- Valvira: Legionella-bakteerin aiheuttamat sairaudet ja rakennusten vesijärjestelmät
- Euroopan komissio: Water heaters – energy label and ecodesign
- Tilastokeskus: Asumisen energiankulutus 2024
- Motiva: Sinä ratkaiset – millainen sähkönkäyttäjä olet (PDF)
- Motiva: Water consumption, water saving and water leakages
- Motiva: Pientalon säännölliset huolto- ja ylläpitotoimet
- Motiva: Sähkönkäytön ohjaus
- Fingrid: Kotitaloudet sähkön reservimarkkinoilla
- Finlex: Sähkömarkkinalaki (588/2013), 7 luku 65 b §
- Finlex: Sähköturvallisuuslaki (1135/2016), 43, 55 ja 56 §
- Tukes: Mitä sähkötöitä saan tehdä itse
- Finlex: Asunto-osakeyhtiölaki (1599/2009), 4 luku 2–3 § ja 5 luku 2 §
- Verohallinto: Kotitalousvähennys asunnon kunnossapito- ja perusparannustöistä
- Finlex: Kuluttajansuojalaki (38/1978), 5, 6 ja 8 luku
- Finlex: Jätelaki (646/2011), 56 §
