Lyhyesti
Ilmanvaihtokone tuo taloon raitista ilmaa, poistaa käytetyn ilman ja siirtää lämmöntalteenotolla eli LTO:lla poistoilman lämpöä tuloilmaan. Motivan mukaan ilmanvaihto kuluttaa noin kolmanneksen pientalon tarvitsemasta lämmityksestä, joten LTO:n hyötysuhteella ja puhaltimien sähkönkulutuksella on merkitystä. Valitse kone suunnitellun ja tehostetun ilmavirran, LTO-vuosihyötysuhteen, ominaissähkötehon, äänitason ja ohjauksen perusteella. Motivan mukaan vanhimpien koneiden vaihtaminen uusiin parantaa energiatehokkuutta merkittävästi.
Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto yleistyi pientaloissa 1990-luvulla, ja Motivan mukaan se on ollut 2000-luvun alusta lähtien uusien pientalojen vallitseva järjestelmä. Vanhimmat koneet ovat nyt käyttöikänsä päässä. Tässä ostajan oppaassa käydään läpi ilmanvaihtojärjestelmät, lämmöntalteenotto, mitoitus, ohjaus, merkit ja asennus. Ilmanpuhdistimista ja ilmastointilaitteista kerrotaan oppaassa ilmastointilaite, ilmanpuhdistin ja ilmankuivain.
Ilmanvaihtojärjestelmät
| Järjestelmä | Miten toimii | Lämmöntalteenotto |
|---|---|---|
| Painovoimainen | Ilma vaihtuu lämpötilaeron ja tuulen avulla. Tyypillinen ennen 1970-lukua rakennetuissa taloissa. | Ei. Kaikki poistoilman lämpö menee hukkaan. |
| Koneellinen poisto | Puhallin poistaa ilmaa keittiöstä ja märkätiloista, ja korvausilma tulee ulkoilmaventtiileistä. | Ei alkuperäisessä toteutuksessa. Lämpöä voi ottaa talteen poistoilmalämpöpumpulla. |
| Koneellinen tulo- ja poisto | Ilmanvaihtokone puhaltaa tuloilman oleskelutiloihin ja poistaa ilman likaisista tiloista. | Kyllä. Nykyaikaisissa koneissa LTO on vakiona. |
| Huonekohtainen LTO-laite | Pieni laite vaihtaa yhden huoneen ilmaa ulkoseinän läpiviennin kautta. | Kyllä. Motivan mukaan ratkaisu voi parantaa ilmanvaihtoa painovoimaisen ilmanvaihdon taloissa. |
Kerrostalossa tulo- ja poistoilmanvaihto voi olla keskitetty, jolloin kone on katolla tai ullakolla, tai huoneistokohtainen, jolloin kone on yleensä asunnon pesutilassa. Poistoilmalämpöpumpuista kerrotaan oppaassa lämpöpumput.
Lämmöntalteenotto ja hyötysuhde
Lämmöntalteenotossa lämmin poistoilma ja kylmä ulkoilma kulkevat kennon läpi, ja poistoilman lämpö siirtyy tuloilmaan. Ilmavirrat eivät sekoitu levylämmönsiirtimessä. Pyörivässä kennossa osa kosteudesta siirtyy tuloilmaan, ja pieni osa poistoilmasta voi päätyä tuloilmaan. Uutta rakennusta koskevan asetuksen mukaan yhtä asuntoa palvelevassa koneessa vuotoilma saa kulkea poistoilmasta tuloilmaan, jos tuloilma riittää täyttämään sisäilman laadun, kosteuden ja ulkoilmavirran vaatimukset.
- Vuosihyötysuhde: kertoo, kuinka suuren osan poistoilman lämmöstä kone ottaa talteen koko vuoden aikana. Uuden rakennuksen energialaskennassa se määritetään laitteen ominaisuuksien, suunniteltujen ilmavirtojen ja säätietojen perusteella. Vertaa eri koneiden samanlaisia lukuja, sillä valmistajien ilmoittama lämpötilahyötysuhde ei ole sama asia.
- Vertailuarvo: kun uuden pien- tai rivitalon energiatehokkuus osoitetaan rakenteellisen energiatehokkuuden menettelyllä, poistoilman lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteen vertailuarvo on 65 prosenttia.
- Kehitys: Motivan mukaan nykyisten koneiden lämmöntalteenoton hyötysuhde on parantunut paljon 2000-luvun alun ja sitä vanhempiin laitteisiin verrattuna.
- Ohitus: kesällä LTO ohitetaan, ettei tuloilmaa lämmitetä turhaan. Uusissa koneissa ohjaus on Motivan mukaan yleensä automaattinen.
EU:n vaatimukset ja energiamerkki
Asuinrakennusten ilmanvaihtokoneita koskevat EU:n ekosuunnitteluasetus (EU) 1253/2014 ja energiamerkintäasetus (EU) 1254/2014. Ekosuunnitteluvaatimukset ovat olleet 1.1.2018 alkaen nämä:
- ominaisenergiankulutus (SEC) keskimääräisessä ilmastossa enintään −20 kWh/(m²a)
- moninopeusohjaus tai portaaton nopeudensäätö
- kaksisuuntaisissa koneissa lämmöntalteenoton ohitus
- suodattimellisissa koneissa näkyvä ilmoitus suodattimen vaihdosta
- kanavattomissa koneissa äänitehotaso enintään 40 dB.
Energiamerkissä on luokka asteikolla A+–G sekä koneen äänitehotaso ja suurin ilmavirta. Merkki auttaa vertailemaan koneita, mutta lopullinen kulutus riippuu mitoituksesta, kanavistosta ja säädöistä.
Mitoitus
Asumisterveysasetuksen mukaan ulkoilmavirran on oltava asunnon käytön aikana vähintään 0,35 dm³/s lattianeliömetriä kohden kaikissa asuinhuoneissa. Motivan mukaan ilmanvaihdon tasoa voidaan pitää riittävänä, kun asunnon ilma vaihtuu kerran kahdessa tunnissa. Uudessa asunnossa ilmavirrat on voitava tehostaa vähintään 30 prosenttia suunnitellusta, ja asuntokohtaisessa ohjauksessa niitä voi pienentää enintään 60 prosenttia.
Laskuesimerkki: kuinka suuri kone tarvitaan?
Omakotitalon asuinpinta-ala on 150 m². Asumisterveysasetuksen vähimmäismäärällä ulkoilmavirta on 150 × 0,35 = noin 53 dm³/s. Jos huonekorkeus on 2,5 metriä, asunnon ilmatilavuus on 375 m³, ja ilma vaihtuu tällä virralla noin kerran kahdessa tunnissa. Tehostettuna ilmavirta on vähintään 30 prosenttia suurempi eli noin 68 dm³/s.
Valitse kone, joka tuottaa tehostetun ilmavirran talon kanaviston painehäviöllä hiljaisesti eikä täydellä teholla. Lopullisen mitoituksen tekee LVI-suunnittelija, koska ilmavirrat lasketaan huonekohtaisesti.
Motivan mukaan väärin mitoitettu tai säädetty ilmanvaihto heikentää sisäilmaa ja aiheuttaa vedon tunnetta ja melua. Liian suuri kone ei korjaa huonoa kanavistoa, ja liian pieni kone joutuu käymään jatkuvasti suurella teholla.
Valintaperusteet
- LTO-vuosihyötysuhde: mitä suurempi, sitä vähemmän tuloilmaa tarvitsee lämmittää.
- Ominaissähköteho (SFP): kertoo puhaltimien sähkönkulutuksen ilmavirtaa kohden. Uudessa rakennuksessa tulo- ja poistoilmajärjestelmän ominaissähköteho saa olla enintään 1,8 kW/(m³/s). Motiva neuvoo vaihtamaan vanhat moottorit tasavirtamoottoreihin, jotka käyttävät vähemmän energiaa.
- Äänitaso: vertaa energiamerkin äänitehotasoa ja sijoita kone tilaan, josta ääni ei kantaudu makuuhuoneisiin.
- Ohjaus ja anturit: kotona-, poissa- ja tehostustila, liesikuvun tai erillisen paneelin ohjaus sekä hiilidioksidi-, kosteus- ja lämpötila-anturit, joiden avulla kone säätää ilmavirtoja tarpeen mukaan.
- Jälkilämmitys ja viilennys: tuloilma lämmitetään sähkövastuksella tai vesipatterilla. Osaan koneista saa viilennyksen, joka toimii esimerkiksi lämpöpumpun tai jäähdytyspatterin avulla.
- Liitännät ja koko: kanavaliitäntöjen suunnan, koneen mittojen ja huoltotilan on sovittava asennuspaikkaan, varsinkin vanhaa konetta vaihdettaessa.
- Suodattimet ja varaosat: varmista, että suodattimia saa helposti ja että kone on helppo avata huoltoa varten.
- Etäohjaus: sovellus tai liitäntä kotiautomaatioon helpottaa säätöjä. Lue lisää oppaasta älykoti.
Ohjaus ja energiansäästö
Motivan mukaan ilmanvaihtoa kannattaa säätää kuormituksen mukaan: poissaolotila, normaali teho ja tehostus esimerkiksi ruoanlaiton, saunomisen tai pyykin kuivauksen ajaksi. Koneellista ilmanvaihtoa ei kuitenkaan saa pysäyttää kokonaan edes energiansäästön vuoksi.
- Säädä tuloilman jälkilämmitys lämmityskaudella 16–17 asteeseen ja kytke se kesällä pois.
- Kytke syksyllä viilennys pois ja varmista, että lämmöntalteenotto on päällä. Kesällä päälle unohtunut LTO lämmittää tuloilmaa turhaan.
- Vältä lämmitystä ja jäähdytystä yhtä aikaa, kun lämmityskausi alkaa.
- Käytä poissaolotilaa vain, kun kotona ei ole ketään eikä sisällä kuivu pyykkiä, ja muista palauttaa normaali tila.
Laskuesimerkki: mitä hyötysuhde ja ominaissähköteho maksavat?
Oletetaan, että tuloilman lämmittäminen ilman lämmöntalteenottoa vaatisi 8 000 kWh vuodessa. Kone, jonka vuosihyötysuhde on 50 prosenttia, ottaa siitä talteen 4 000 kWh. Kone, jonka vuosihyötysuhde on 75 prosenttia, ottaa talteen 6 000 kWh. Ero on 2 000 kWh. Jos talo lämpiää suoralla sähköllä, joka maksaa siirtoineen 20 c/kWh, ero on noin 400 euroa vuodessa.
Puhaltimet käyvät ympäri vuoden. Kun ilmavirta on 53 dm³/s, ominaissähköteho 1,8 kW/(m³/s) tarkoittaa noin 95 watin tehoa eli noin 840 kWh vuodessa. Ominaissähköteholla 1,0 kulutus on noin 460 kWh. Ero on noin 370 kWh eli noin 75 euroa vuodessa samalla sähkön hinnalla.
Muista keinoista pienentää lämmityskuluja kerrotaan oppaassa kodin energiatehokkuus.
Merkit
Taulukossa on esimerkkejä Suomessa myytävistä asuntojen ilmanvaihtokonemerkeistä aakkosjärjestyksessä marraskuussa 2026. Valmistajat tarjoavat koneita eri kokoisiin taloihin, joten vertaa malleja oman mitoituksesi mukaan.
| Merkki | Omistaja | Esimerkkejä sarjoista |
|---|---|---|
| Enervent | Enervent Zehnder Oy (Porvoo), osa sveitsiläistä Zehnder Groupia vuodesta 2018 | Pingvin XL, Pelican Z, Salla Compact, Svea, LTR-3, LTR-5 Z sekä viilentävät Cooler-mallit |
| Flexit | Flexit (norjalainen perheyhtiö) | Nordic S2 ja S3 |
| Swegon | Investment AB Latour (Ruotsi) | CASA-ilmanvaihtokoneet ja huoneistokohtainen ilmanvaihto kerrostaloihin |
| Systemair | Systemair AB (Ruotsi) | SAVE-ilmanvaihtokoneet |
| Vallox | Vallox Oy (Loimaa), enemmistöomistaja saksalainen perheyhtiö TOP AIR AG | MV-sarjan koneet ja MyVallox-ohjaus |
Vaihtaessasi vanhaa konetta kysy, onko samalta valmistajalta saatavilla kone, joka sopii vanhoihin kanavaliitäntöihin. Vertaa myös huoltoverkostoa ja suodattimien saatavuutta.
Valinta tilanteen mukaan
| Tilanne | Mihin kannattaa kiinnittää huomiota |
|---|---|
| Uusi pientalo | LVI-suunnittelijan mitoitus, hyvä LTO-vuosihyötysuhde, pieni ominaissähköteho ja tarpeenmukainen ohjaus. |
| Vanhan koneen vaihto | Liitäntöjen yhteensopivuus, kanaviston kunto ja eristys sekä ilmamäärien säätö vaihdon jälkeen. |
| Painovoimainen ilmanvaihto | Huonekohtaiset LTO-laitteet tai siirtyminen tulo- ja poistoilmanvaihtoon, jos kanaville on tilaa. |
| Koneellinen poistoilmanvaihto | Poistoilmalämpöpumppu tai siirtyminen tulo- ja poistoilmanvaihtoon. |
| Kerrostalo | Taloyhtiö vastaa ilmanvaihtojärjestelmästä. Kysy yhtiöltä ennen muutoksia. |
| Kuumat kesät | Kone, johon saa tuloilman viilennyksen. |
Motivan mukaan siirtyminen heikosti ilmaa vaihtavasta painovoimaisesta ilmanvaihdosta koneelliseen tulo- ja poistoilmanvaihtoon ei aina pienennä energiankulutusta, jos ilmanvaihto samalla kasvaa reilusti. Asumisolosuhteet kuitenkin paranevat merkittävästi.
Milloin vanha kone kannattaa vaihtaa?
Vaihtoa kannattaa harkita, kun useampi näistä täyttyy:
- Kone on 1990-luvulta tai 2000-luvun alusta. Motivan mukaan vanhimmat koneet alkavat olla käyttöikänsä päässä.
- Lämmöntalteenotto pitää kytkeä käsin kesä- ja talviasentoon, eikä koneessa ole automaattista ohitusta.
- Puhaltimissa on vanhat moottorit, jotka kuluttavat paljon sähköä.
- Suodattimia tai varaosia on vaikea saada.
- Kone pitää ääntä tai ei jaksa tehostaa ilmanvaihtoa.
- Asunnossa näkyy riittämättömän ilmanvaihdon merkkejä. Motivan mukaan niitä ovat ikkunoiden huurtuminen, tunkkainen ilma ja ruoan käryjen leviäminen.
Joskus riittää, että vanhaan koneeseen vaihdetaan energiatehokkaammat moottorit tai uusi ohjaus. Pyydä LVI-ammattilaista arvioimaan, kannattaako korjaus vai uusi kone.
Asennus ja luvat
Ilmanvaihtokoneen vaihto tai uuden järjestelmän rakentaminen kannattaa teettää LVI-urakoitsijalla, ja kiinteän sähköliitännän tekee sähköasentaja. Tukesin mukaan maallikko ei saa tehdä kiinteitä sähköasennuksia.
Asennuksen muistilista
- Selvitä, tarvitaanko lupa. Rakentamislain mukaan rakentamislupa tarvitaan aina, jos teknisiin järjestelmiin liittyvällä korjaus- tai muutostyöllä voidaan vaikuttaa merkittävästi rakennuksen energiatehokkuuteen. Kysy kunnan rakennusvalvonnasta etenkin, jos ilmanvaihtotapa muuttuu.
- Tarkista kanaviston eristys. Motivan mukaan kylmällä ullakolla kulkevat kanavat on sekä kondenssi- että lämpöeristettävä suunnitelman mukaisesti.
- Varmista, että järjestelmä tasapainotetaan niin, ettei ilmanvaihto aiheuta liian suurta paine-eroa rakennuksen vaipan yli.
- Vaadi ilmamäärien mittaus ja säätö sekä mittauspöytäkirja käyttöönoton yhteydessä.
- Pyydä käyttöohje ja asetusarvot sekä opastus lämmöntalteenoton, ohituksen ja jälkilämmityksen säätöihin.
Kerrostalossa taloyhtiö pitää kunnossa ilmanvaihtojärjestelmän, ja Motivan mukaan asukas huolehtii yleensä venttiilien ja suodattimien puhdistuksesta, ellei yhtiössä ole toisin sovittu. Osakkaan on ilmoitettava muutostyöstä etukäteen, jos se voi vaikuttaa yhtiön vastuulla olevaan osaan, ks. muutostyöilmoitus.
Kotitalousvähennys
Verohallinnon mukaan ilmanvaihtolaitteiden puhdistus, mittaus, säätäminen ja huolto oikeuttavat kotitalousvähennykseen. Vähennyksen saa myös asunnon kunnossapito- ja perusparannustyön osuudesta, mutta ei laitteista tai tarvikkeista. Pyydä työn osuus eriteltynä laskulle.
Huolto lyhyesti
Motivan huoltokalenterin mukaan tulo- ja poistoilmanvaihdossa venttiilit puhdistetaan ja suodattimet vaihdetaan kahdesti vuodessa. LTO-kenno imuroidaan vuosittain ja pestään 2–3 vuoden välein, eikä kennon puhdistukseen saa käyttää paineilmaa. Motiva suosittaa kanaviston puhdistusta ja ilmanvaihdon perussäätöä 5–10 vuoden välein. Suodattimen ja vuodenaikojen säädöt voi tehdä itse. Muut talon huoltotyöt on koottu oppaaseen omakotitalon huolto.
Ostaminen ja kierrätys
Kun kone hankitaan asennettuna, pyydä kirjallinen tarjous, josta näkyvät kone, asennustyö, kanavamuutokset, sähkötyöt, säätö ja vanhan koneen poisvienti. Lue lisää oppaasta urakkasopimus. Kuluttajansuojalain mukaan myyjän virhevastuulla ei ole kiinteää aikarajaa, eikä takuu rajoita sitä. Jos asennus kuului kauppaan ja sen teki myyjä tai joku sen lukuun, virheellinen asennus on tavaran virhe. Verkosta ostetun laitteen saa yleensä perua 14 päivän kuluessa vastaanottamisesta.
Käytöstä poistettu ilmanvaihtokone on sähkö- ja elektroniikkalaiteromua, jonka saa viedä maksutta vastaanottopisteeseen. Sovi vanhan koneen poisviennistä asennuksen yhteydessä. Lue lisää oppaasta kodin lajittelu ja kierrätys.
Yleiset virheet
- Kone valitaan hinnan tai suurimman ilmavirran perusteella, vaikka ratkaisevaa on hiljainen käynti suunnitellulla ja tehostetulla ilmavirralla.
- Vaihdon jälkeen ilmamääriä ei mitata eikä säädetä.
- Venttiilien lautasten asentoa muutetaan. Motivan mukaan asento on säädetty tarkoituksella, ja sen muuttaminen sekoittaa koko järjestelmän toiminnan.
- Kone sammutetaan matkan ajaksi.
- Lämmöntalteenotto jää kesällä päälle tai talvella pois.
- Jälkilämmitys säädetään liian korkeaksi. Motivan mukaan se voi jopa sotkea koneellisen ilmanvaihdon toimintaa.
Usein kysyttyä
Mikä on LTO?
LTO eli lämmöntalteenotto siirtää lämmön poistoilmasta tuloilmaan ilmanvaihtokoneen kennossa. Se pienentää tuloilman lämmittämiseen kuluvaa energiaa.
Mikä on hyvä LTO-hyötysuhde?
Uuden pien- tai rivitalon rakenteellisen energiatehokkuuden menettelyssä vuosihyötysuhteen vertailuarvo on 65 prosenttia. Vertaa koneita samalla tavalla laskettujen lukujen perusteella.
Kuinka usein ilmanvaihtokone kannattaa vaihtaa?
Kiinteää aikaa ei ole. Motivan mukaan vanhimmat koneet alkavat olla käyttöikänsä päässä, ja niiden vaihtaminen uusiin parantaa energiatehokkuutta merkittävästi.
Saako ilmanvaihtokoneen sammuttaa, kun lähdetään matkalle?
Ei. Motivan mukaan koneellista ilmanvaihtoa ei saa pysäyttää kokonaan. Käytä poissaolotilaa.
Mihin lämpötilaan tuloilman jälkilämmitys säädetään?
Motivan mukaan lämmityskaudella noin 16–17 asteeseen. Kesällä jälkilämmitys kytketään pois.
Kuinka iso ilmanvaihtokone tarvitaan?
Ulkoilmavirran on oltava vähintään 0,35 dm³/s neliömetriä kohden, ja uudessa asunnossa ilmavirtoja on voitava tehostaa vähintään 30 prosenttia. Lopullisen mitoituksen tekee LVI-suunnittelija.
Voiko painovoimaiseen taloon asentaa ilmanvaihtokoneen?
Voi, jos tuloilmakanaville on tilaa. Kevyempi vaihtoehto ovat huonekohtaiset LTO-laitteet. Selvitä luvan tarve rakennusvalvonnasta.
Saako ilmanvaihtokoneen asentaa itse?
Kiinteän sähköliitännän tekee sähköasentaja. Kanavointi, mitoitus ja säätö kannattaa teettää LVI-ammattilaisella, jotta ilmamäärät ja paine-erot ovat oikeat.
Saako ilmanvaihtokoneen huollosta kotitalousvähennystä?
Saa. Ilmanvaihtolaitteiden puhdistus, mittaus, säätäminen ja huolto oikeuttavat vähennykseen työn osuudesta.
Lue myös: Kodin energiatehokkuus · Lämpöpumput · Omakotitalon huolto · Kosteusvaurio ja home
Lähteet
- Motiva: Kodin ilmanvaihdon parantaminen ja energiatehokas käyttö
- Motiva: Ilmanvaihto kotona
- Motiva: Ilmanvaihto taloyhtiössä
- Motiva: Pientalon säännölliset huolto- ja ylläpitotoimet
- Euroopan komissio: Ventilation units
- EUR-Lex: Komission asetus (EU) N:o 1253/2014 ilmanvaihtokoneiden ekologisesta suunnittelusta
- Finlex: Asumisterveysasetus (545/2015), 9 §
- Finlex: Ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta (1009/2017), 10 ja 16 §
- Finlex: Ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen energiatehokkuudesta (1010/2017), 26, 30 ja 33 §
- Finlex: Rakentamislaki (751/2023), 42 §
- Finlex: Asunto-osakeyhtiölaki (1599/2009), 4 luku 2 § ja 5 luku 2 §
- Tukes: Mitä sähkötöitä saan tehdä itse?
- Finlex: Kuluttajansuojalaki (38/1978), 5 ja 6 luku
- Verohallinto: Kotitalousvähennys asunnon kunnossapito- ja perusparannustöistä


