Lyhyesti
Poistoilmalämpöpumppu ottaa lämmön talosta ulos puhallettavasta ilmasta ja käyttää sen tilojen lämmitykseen, tuloilmaan ja lämpimään käyttöveteen. Se toimii samalla talon ilmanvaihtokoneena, joten se vaatii koneellisen poisto- tai tulo-poistoilmanvaihdon kanaviston. Motivan mukaan uudessa talossa se voi tuottaa jopa 80–90 % lämmöstä, mutta 1970-luvun talossa osuus voi jäädä alle puoleen. Teho riippuu poistoilmavirrasta, joten kovilla pakkasilla tarvitaan lisälämpöä, yleensä laitteen omista sähkövastuksista.
Poistoilmalämpöpumppu sopii erityisesti uusiin pientaloihin, ja kerrostaloissa sitä voidaan käyttää kaukolämmön tai muun päälämmityksen rinnalla. Tässä ostajan oppaassa käydään läpi toiminta, sopivuus, mitoitus, yhdistäminen lattialämmitykseen ja käyttöveteen, ilmanvaihto ja ääni, merkit, huolto sekä taloyhtiön hanke. Kaikkien lämpöpumpputyyppien vertailu on oppaassa lämpöpumput.
Näin poistoilmalämpöpumppu toimii
Motivan mukaan poistoilmalämpöpumppu kerää lämmitysenergiaa talosta poistettavasta ilmasta ilmanvaihtoputkiston kautta. Pumppu siirtää lämmön senhetkisen tarpeen mukaan tuloilmaan, lämpimään käyttöveteen tai vesikiertoiseen lämmitykseen.
- Tasainen lämmönlähde: lämmönlähteenä on aina 21–25-asteinen sisäilma, joten pumppu tuottaa lämpöä lähes vakioteholla ympäri vuoden.
- Jäteilma: pumpun jälkeen ulos puhallettavan ilman lämpötila kertoo, kuinka paljon lämpöä on saatu talteen. Motivan mukaan uudet laitteet yltävät jopa −15 asteen jäteilmaan.
- Ilmanvaihtokone samassa: laite poistaa ilmaa myös kosteista tiloista, joten erillistä ilmanvaihtokonetta tai lämmöntalteenottolaitetta ei tarvita.
- Arjen lämpö mukana: mitä enemmän talossa on ihmisiä ja laitteita päällä, sitä enemmän lämpöä saadaan talteen. Jos talo on pakkasella pari viikkoa tyhjillään, lisälämpöä tarvitaan enemmän.
| Toteutus | Miten korvausilma tulee | Huomioitavaa |
|---|---|---|
| Poistoilmalämpöpumppu ja koneellinen poisto | Ulkoilma- eli korvausilmaventtiileistä makuu- ja oleskelutiloihin | Venttiilien on oltava auki myös talvella. |
| Poistoilmalämpöpumppu ja tuloilmayksikkö | Tuloilmakanavistoa pitkin suodatettuna ja lämmitettynä | Vaatii tulo- ja poistoilmanvaihdon kanaviston. |
| Taloyhtiön keskitetty järjestelmä | Kuten talon nykyisessä poistoilmanvaihdossa | Lämpö otetaan talteen katolla, ja lämpöpumput ovat lämmönjakohuoneessa. |
Ilmanvaihtojärjestelmien erot on selitetty oppaassa ilmanvaihto.
Kenelle poistoilmalämpöpumppu sopii?
Motivan mukaan poistoilmalämpöpumpun hankinta on kannattavinta, kun sisätilavuus on suuri suhteessa lämmitystehon tarpeeseen. Siksi se on luonteva valinta uudisrakennukseen, jossa tilojen lämmitys ei vaadi vuodessa paljon energiaa. Laite vaatii vähintään poistoilmanvaihdon kanaviston ja riittävän ilmavirran.
| Talo | Sopivuus |
|---|---|
| Uusi omakoti- tai rivitalo, jossa on koneellinen ilmanvaihto ja lattialämmitys | Hyvä. Motivan mukaan pumppu voi tuottaa jopa 80–90 % lämmöstä. |
| Peruskorjattu vanhempi talo, jossa on koneellinen poisto | Mahdollinen. 1970-luvun talossa osuus voi Motivan mukaan jäädä alle 50 prosenttiin, ja loput tulee yleensä sähkövastuksista. |
| Talo, jossa on painovoimainen ilmanvaihto | Ei sellaisenaan, koska poistoilmakanavisto ja puhaltimet puuttuvat. |
| Talo, jossa on lämmöntalteenotolla varustettu ilmanvaihtokone | Yleensä ei. Poistoilman lämpö otetaan jo talteen tuloilmaan, ks. ilmanvaihtokone. |
| Kerrostalo, jossa on keskitetty koneellinen poisto | Hyvä kaukolämmön tai muun päälämmityksen rinnalle |
| Talo, jossa on vanha poistoilmalämpöpumppu | Vanhan laitteen voi vaihtaa uuteen, kun kanavisto on kunnossa. |
Jos talossa on suora sähkölämmitys tai öljylämmitys ilman koneellista ilmanvaihtoa, vertaa vaihtoehtoja oppaissa ilmalämpöpumppu ja ilma-vesilämpöpumppu.
Mitoitus: ilmavirta rajoittaa tehoa
Poistoilmalämpöpumppu ei voi ottaa ilmasta enempää lämpöä kuin ilmanvaihto tuo sen ulottuville. Motivan mukaan ilmamäärät on otettava huomioon jo suunnitteluvaiheessa lämpöpumpun mitoituksessa. Esimerkiksi Niben tuoteselosteessa todetaan, että kompressorin teho vaihtelee lämmitystarpeen ja poistoilmavirran mukaan.
- Ilmanvaihdon vähimmäistaso: uuden rakennuksen ilmanvaihto mitoitetaan ympäristöministeriön asetuksen mukaan vähintään 0,35 litralle sekunnissa lattianeliötä kohden, ja asuinhuoneiston ulkoilmavirran on oltava vähintään 18 litraa sekunnissa. Asumisterveysasetuksen mukaan asunnon ulkoilmavirran tulee olla käytön aikana vähintään 0,35 dm³/s neliömetriä kohden.
- Ilmanvaihtoa ei säädetä lämmön mukaan: ilmavirta valitaan sisäilman tarpeen mukaan. Motivan mukaan koneellisen ilmanvaihdon on oltava aina toiminnassa, eikä siitä saa tinkiä edes energiansäästön vuoksi.
- Lisälämpö: Motivan mukaan pumpulla ei yleensä voida tuottaa kaikkea talon tarvitsemaa lämpöä koko lämmityskauden yli. Loppu tulee yleensä pumpun sisäisistä sähkövastuksista.
Laskuesimerkki: paljonko poistoilmasta saa lämpöä?
Oletetaan 150 neliön uusi omakotitalo, jonka ilmanvaihto on mitoitettu vähimmäistasolle 0,35 l/s neliötä kohden. Poistoilma jäähdytetään 21 asteesta −5 asteeseen. Ilman tiheys on noin 1,2 kg/m³ ja ominaislämpökapasiteetti noin 1,0 kJ/(kg·K). Oletukset ja laskelma ovat omia.
- Ilmavirta: 150 m² × 0,35 l/s = 52,5 l/s eli noin 190 m³/h.
- Ilmasta talteen otettava teho: 0,0525 m³/s × 1,2 × 1,0 × 26 K ≈ 1,6 kW.
- Kompressorin käyttämä sähkö muuttuu myös lämmöksi, joten pumpun lämmitysteho on tätä hieman suurempi.
- Jos ilmanvaihto lasketaan poissaoloasennossa puoleen, myös ilmasta saatava teho puolittuu noin 0,8 kilowattiin.
Esimerkki näyttää, miksi teho on rajallinen: pakkasella talon lämmöntarve voi olla moninkertainen, ja erotus tulee sähkövastuksista tai muusta lämmönlähteestä.
Pyydä toimittajalta kirjallinen mitoituslaskelma, josta näkyy suunniteltu ilmavirta, pumpun lämmitysteho tällä ilmavirralla, arvio sähkövastusten vuotuisesta osuudesta ja käyttöveden riittävyys asukasmäärälle.
Lattialämmitys, patterit ja käyttövesi
Motivan mukaan poistoilmalämpöpumppu toimii parhaalla hyötysuhteella matalalämpöisen lämmönjaon, kuten lattialämmityksen, kanssa. Lämmönjako vaikuttaa siihen, kuinka suuren osan vuoden lämmöstä kompressori ehtii tuottaa.
- Lattialämmitys: paras yhdistelmä, koska matala menoveden lämpötila parantaa hyötysuhdetta. Lue lisää oppaasta lattialämmitys.
- Patterit: toimivat, mutta mitä kuumempaa vettä ne tarvitsevat, sitä heikompi on hyötysuhde.
- Talo ilman vesikiertoa: pumppu voi lämmittää käyttöveden ja tuloilman, jolloin huoneet lämmitetään muulla tavalla.
- Lämmin käyttövesi: monessa mallissa on oma käyttövesivaraaja. Asumisterveysasetuksen mukaan lämminvesilaitteistosta saatavan veden on oltava vähintään 50-asteista. Tarkista varaajan koko asukasmäärän mukaan.
- Ohjelmat: Motivan mukaan osa malleista tuottaa kompressorilla vain käyttöveden ja tuloilman lämmön, jolloin lämmitysverkon lämpö tehdään pelkästään sähkövastuksilla. Tarkista tämä tuoteselosteesta.
Lisälämpö ja viilennys
Motivan mukaan lisälämpöä voidaan tuottaa sähkövastusten lisäksi esimerkiksi ilmalämpöpumpulla, ja puun poltto erityisesti pakkasjaksoilla pienentää ostettavan sähkön määrää, ks. varaava takka. Mallin mukaan poistoilmalämpöpumpulla voi usein myös viilentää sisäilmaa.
Ilmanvaihto, korvausilma ja ääni
Koska poistoilmalämpöpumppu on samalla talon ilmanvaihtokone, sen asetukset vaikuttavat sisäilmaan. Motivan ohjeet koneellisesta poistoilmanvaihdosta pätevät myös siihen:
- Korvausilmaventtiilit pidetään auki myös talvella. Suljettujen venttiilien vuoksi ilmaa voi tulla hallitsemattomasti rakenteiden läpi tai viemärin kautta.
- Poistoilmaventtiilien lautasten asentoa ei muuteta eikä venttiiliä tukita, koska se sekoittaa koko järjestelmän säädön.
- Venttiilit puhdistetaan vähintään kahdesti vuodessa.
- Poissaoloasentoa käytetään vain, kun kotona ei ole ketään eikä pyykkiä kuivu sisällä.
Laitteen käyntiääni kannattaa huomioida sijoituksessa. Asumisterveysasetuksen mukaan teknisten laitteiden melu asuinhuoneissa ei saa ylittää asetuksen toimenpiderajoja, ja yöaikainen enimmäistaso on 33 dB. Uudessa rakennuksessa taloteknisten laitteiden jatkuva ääni saa ääniympäristöasetuksen mukaan olla asuinhuoneessa keskiäänitasona enintään 28 dB ja keittiössä 33 dB. Sijoita laite kodinhoitohuoneeseen tai tekniseen tilaan, ei makuuhuoneen seinää vasten, ja vertaa tuoteselosteen äänitehotasoja.
Energiamerkki
Poistoilmalämpöpumpuille ilmoitetaan valmistajien tuoteselosteissa muiden vesikiertoisten lämpöpumppujen tapaan energialuokka 35 ja 55 asteen lämmönjaolle, vuotuinen lämpökerroin sekä käyttöveden lämmityksen luokka ja kulutusprofiili. Euroopan komission mukaan lämmityslaitteen merkissä näkyy myös äänitehotaso.
Pelkillä ilmanvaihtokoneilla on eri energiamerkki, jonka asteikko on A+–G. Vertaa siis keskenään saman merkin lukuja. Mallin tuoteselosteen löydät EU:n EPREL-tietokannasta.
Merkit Suomessa
Taulukossa on esimerkkejä Suomessa myytävistä poistoilmalämpöpumpuista aakkosjärjestyksessä. Tarkista mallin ilmavirta-alue, energiamerkki ja huollon saatavuus omalla paikkakunnallasi.
| Merkki | Valmistaja ja tausta | Esimerkkejä malleista |
|---|---|---|
| Bosch | Saksalainen Bosch-konserni (Bosch Home Comfort) | Compress 3800 EW |
| Nibe | Ruotsalainen Nibe | S735, F470, F372 |
| Nilan | Tanskalainen ilmanvaihto- ja lämpöpumppuvalmistaja, perustettu 1974, Suomessa Nilan Suomi Oy | EC9 |
Valmistajaa tärkeämpää on, että laite on mitoitettu talon ilmanvaihdon ja lämmöntarpeen mukaan ja että huolto on saatavilla.
Asennus ja huolto lyhyesti
- Kylmäainepätevyys: ympäristönsuojelulain mukaan kylmäainetta sisältävän lämpöpumpun asentajalla ja huoltajalla on oltava pätevyys.
- Sähkötyöt: laitteen kytkennän tekee sähköurakoitsija, joka on tehnyt ilmoituksen Tukesille.
- Ilmanvaihdon säätö: pyydä asennuksen jälkeen ilmamäärien mittaus- ja säätöpöytäkirja.
- Kondenssivesi: höyrystimessä syntyvä vesi johdetaan viemäriin, ja vesilukon on oltava kunnossa.
- Suodattimet: Motivan mukaan ne vaihdetaan vähintään kahdesti vuodessa ja puhdistetaan tarpeen mukaan.
- Käyttöikä: Motivan mukaan poistoilmalämpöpumpun tekninen käyttöikä on noin 15 vuotta.
Huolto-ohjeet ovat oppaissa lämpöpumpun huolto ja ilmanvaihdon huolto.
Taloyhtiön poistoilmalämpöpumppu
Kerrostalossa poistoilmalämpöpumppu on yleensä koko talon järjestelmä. Motivan mukaan se täydentää päälämmitystä, ja sen käyttöönotto kannattaa selvittää joka tapauksessa, kun talossa on keskitetty koneellinen poisto.
| Soveltuvuutta tukee | Soveltuvuutta rajoittaa |
|---|---|
| Monikerroksinen talo, jossa on keskitetty koneellinen poistoilmanvaihto | Talossa ei ole koneellista poistoa, tai ilmanvaihdossa on jo lämmöntalteenotto. |
| Kauko-, maa- tai öljylämmitystä halutaan täydentää lämpöpumpulla. | Pienessä kohteessa poistoilmavirta ei riitä tuottamaan tarvittavaa lämpöä. |
| Tekniikka on vakiintunutta ja sopii monen lämmitysjärjestelmän rinnalle. | Ei Motivan mukaan yleensä sovellu rivitaloihin, joissa on vesikiertoinen lämmönjako. Pumppu ei yksin riitä talon lämmittämiseen. |
Taulukko perustuu Motivan ohjeeseen kiinteistön lämmitysjärjestelmän uudistamisesta. Motivan mukaan lämpöpumppuratkaisun voi hankkia myös palveluna, jolloin palveluntarjoaja omistaa laitteet. Sopimukset ovat usein pitkiä, eikä niihin ole yleisiä sopimusehtoja, joten kokonaiskustannukset, vastuunjako ja päättymisehdot on selvitettävä huolellisesti.
Päätös, luvat ja avustus
- Yhtiökokous: asunto-osakeyhtiölain mukaan yhtiökokous päättää uudistuksesta, joka on laajakantoinen tai vaikuttaa olennaisesti asumiskustannuksiin. Kaikkien osakkaiden rahoittamasta uudistuksesta voidaan päättää yksinkertaisella enemmistöllä, jos maksuvelvollisuus ei muodostu kohtuuttomaksi ja laissa mainittu peruste täyttyy. Peruste voi olla esimerkiksi se, että rakennuksen käytön kestävyyttä parannetaan merkittävästi uusrakentamista vastaavasti. Lue lisää oppaasta yhtiökokous.
- Luvat: Helsingin rakennusvalvonnan ohjeen (2.9.2025) mukaan poistoilmalämpöpumppujen liuosputket ja katolle tulevat päätelaitteet sovitetaan rakennukseen. Suojellun rakennuksen julkisivulle sijoittaminen voi vaatia rakentamisluvan. Rakentamislain mukaan lupa tarvitaan aina, jos teknisiin järjestelmiin liittyvä muutos voi vaikuttaa merkittävästi energiatehokkuuteen, joten tarkista asia rakennusvalvonnasta.
- Avustus: Varken energia-avustusta 2026–2027 voivat hakea taloyhtiöt. Avustus on enintään 4 000 euroa asuntoa kohden ja enintään 50 % hyväksytyistä kustannuksista. Energiatehokkuuden on parannuttava vähintään 10 % korjausrakentamisen vähimmäistasoa paremmaksi, ja hakemus on jätettävä ennen töiden aloittamista.
- Kaukolämpösopimus: tarkista ennen päätöstä, miten oma lämmöntuotanto vaikuttaa kaukolämmön sopimustehoon ja perusmaksuun, ks. kaukolämpö.
Tuet ja kotitalousvähennys
- Omakotitalo: Verohallinnon mukaan lämmitysjärjestelmän uusiminen aiemmin rakennetussa omakotitalossa tai vapaa-ajan asunnossa oikeuttaa kotitalousvähennykseen. Vuonna 2026 vähennys on 40 % työn osuudesta, enintään 2 100 euroa henkilöltä, ja omavastuu on 150 euroa.
- Huolto: Verohallinnon mukaan myös ilmanvaihtolaitteiden puhdistus, mittaus, säätäminen ja huolto oikeuttavat vähennykseen.
- Uusi talo: uudisrakentamisen työstä ei saa vähennystä.
- Taloyhtiö: osakas voi saada vähennyksen vain omalle vastuulleen kuuluvasta työstä, jonka hän tilaa ja maksaa itse. Taloyhtiön hankkeessa tukimuoto on Varken energia-avustus.
- Valtion avustus pientaloille: öljylämmityksestä luopumisen avustuksen haku päättyi 25.5.2026.
Laske oma vähennyksesi kotitalousvähennyslaskurilla. Ehdot on koottu oppaaseen kotitalousvähennys.
Ostaminen ja kierrätys
Pyydä vähintään kolme tarjousta samoilla lähtötiedoilla ja tee kirjallinen sopimus, ks. urakkasopimus. KKV:n mukaan virhevastuulle ei ole laissa aikarajaa, eikä takuu rajoita sitä, ja väärä asennus on tavaran virhe. Käytöstä poistettavan laitteen kylmäaineen ottaa talteen pätevä asentaja, ja tyhjennetty laite on sähkö- ja elektroniikkalaiteromua.
Yleisimmät virheet
Muistilista
- Laite valitaan lämmöntarpeen mukaan, vaikka teho määräytyy poistoilmavirrasta.
- Ilmanvaihtoa pienennetään energian säästämiseksi, ja sisäilma kärsii.
- Korvausilmaventtiilit suljetaan talveksi.
- Suodattimet vaihdetaan harvemmin kuin kahdesti vuodessa.
- Laite sijoitetaan makuuhuoneen seinää vasten.
- Sähkövastusten osuutta ei seurata, vaikka se kertoo mitoituksesta ja vioista.
- Taloyhtiö tekee päätöksen ennen kuin kaukolämpösopimuksen vaikutus on selvitetty.
Usein kysyttyä
Mikä on poistoilmalämpöpumppu?
Se on lämpöpumppu, joka ottaa lämmön talosta ulos puhallettavasta ilmasta ja käyttää sen lämmitykseen ja käyttöveteen. Samalla se toimii talon ilmanvaihtokoneena.
Riittääkö poistoilmalämpöpumppu talon ainoaksi lämmitykseksi?
Yleensä ei kokonaan. Motivan mukaan uudessa talossa se voi tuottaa jopa 80–90 % lämmöstä, mutta loppu tulee sähkövastuksista tai muusta lämmönlähteestä.
Voiko poistoilmalämpöpumpun asentaa vanhaan taloon?
Voi, jos talossa on koneellinen poistoilmanvaihto ja kanavisto. Motivan mukaan 1970-luvun talossa pumpun osuus lämmöstä voi kuitenkin jäädä alle 50 prosenttiin.
Miksi poistoilmalämpöpumpun teho on rajallinen?
Koska lämpö otetaan ilmanvaihdon poistoilmasta, ja ilmavirta mitoitetaan sisäilman tarpeen mukaan. Ilmavirtaa ei voi kasvattaa vain lämmön saamiseksi.
Kuinka usein suodattimet vaihdetaan?
Motivan mukaan vähintään kahdesti vuodessa. Tarkista samalla kondenssiveden poisto ja vesilukko.
Voiko poistoilmalämpöpumpulla viilentää?
Mallin mukaan usein voi. Tarkista viilennystoiminto tuoteselosteesta.
Saako poistoilmalämpöpumpusta kotitalousvähennystä?
Saa asennustyöstä aiemmin rakennetussa omakotitalossa ja vapaa-ajan asunnossa. Myös ilmanvaihtolaitteen huollosta voi saada vähennyksen. Uudisrakentamisesta vähennystä ei saa.
Miten taloyhtiö päättää poistoilmalämpöpumpusta?
Yhtiökokous päättää laajakantoisesta uudistuksesta. Kaikkien rahoittamasta uudistuksesta voidaan päättää enemmistöllä, jos maksuvelvollisuus ei ole kohtuuton ja laissa mainittu peruste täyttyy.
Lue myös: Lämpöpumput · Ilmanvaihto · Ilmanvaihtokone · Lämpöpumpun huolto
Lähteet
- Motiva: Poistoilmalämpöpumppu
- Motiva: Mikä lämpöpumppu kannattaa valita kotiini?
- Motiva: Kiinteistön lämmitysjärjestelmän uudistaminen
- Motiva: Ilmanvaihto taloyhtiössä
- Motiva: Pidä lämpöpumppu kunnossa (PDF)
- Euroopan komissio: Space heaters – energy label
- Euroopan komissio: Ventilation units – energy label
- Finlex: Ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta (1009/2017), 9 §
- Finlex: Asumisterveysasetus (545/2015), 7, 9 ja 12 §
- Finlex: Ympäristöministeriön asetus rakennuksen ääniympäristöstä (796/2017), 5 §
- Finlex: Ympäristönsuojelulaki (527/2014), 159–163 §
- Finlex: Sähköturvallisuuslaki (1135/2016), 55 §
- Finlex: Asunto-osakeyhtiölaki (1599/2009), 6 luvun 31 §
- Finlex: Rakentamislaki (751/2023), 42 §
- Helsingin kaupunki: Tekniset laitteet ja järjestelmät julkisivuilla ja vesikatolla (PDF, 2.9.2025)
- Varke: Energia-avustus 2026–2027
- Finlex: Valtioneuvoston asetus asuinrakennusten energia-avustuksista 2026–2027 (845/2026)
- Verohallinto: Kotitalousvähennys asunnon kunnossapito- ja perusparannustöistä, luvut 1.8, 1.12 ja 1.14
- KKV: Virhevastuu ja takuu kulutustavaran kaupassa


