Porakaivo ja kaivovesi – veden laatu ja tutkimukset

Kaivosta pumpattu vesi on yleensä kirkasta ja raikasta, mutta siinä voi olla aineita, joita ei näe eikä maista. Porakaivon vesi on kalliopohjavettä, joka on viipynyt pitkään kallion raoissa. Siksi siihen on voinut liueta enemmän esimerkiksi radonia, fluoridia tai arseenia kuin maaperän pohjaveteen.

Tässä oppaassa kerrotaan, mitä kaivovedestä tutkitaan, mitä tulokset tarkoittavat, miten vettä voi käsitellä ja mitä porakaivon rakentamisessa kannattaa ottaa huomioon. Haja-asutusalueen jätevesistä kerrotaan oppaassa jätevesijärjestelmä.

Kaivotyypit

Kaivotyyppi	Mistä vesi tulee	Huomioi
Rengaskaivo	Maaperän pohjavedestä. Kaivo tuetaan betonirenkailla, ja pohjalla on suodatinsoraa.	Yleisin kaivotyyppi. Pintavesien pääsy kaivoon on estettävä huolellisella tiivistyksellä.
Porakaivo	Kalliopohjavedestä, joka virtaa kallion raoissa. Tyypillinen syvyys on 20–70 metriä.	Antoisuus on pienempi, mutta vesi riittää yleensä yhdelle taloudelle. Radon, arseeni ja fluoridi ovat yleisempiä kuin rengaskaivoissa.
Siiviläputkikaivo	Hiekka- ja sora-alueen pohjavedestä putken siivilöiden kautta	Yleinen yhdyskuntien vedenhankinnassa.

Suomen ympäristökeskuksen mukaan noin kolme neljäsosaa käytössä olevista kaivoista on rengaskaivoja. Porakaivoon päädytään yleensä, jos tontti on kallioinen tai maaperä johtaa huonosti vettä.

Kuka vastaa kaivoveden laadusta?

Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen mukaan yksittäiset kotitaloudet vastaavat itse hankkimansa talousveden laadusta ja vedenhankintaan käytettävästä järjestelmästä. Veden on täytettävä laatuvaatimukset siinä kohdassa, jossa se otetaan hanasta, tai jos hanaa ei ole, kaivosta.

• Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi määrätä yksittäisen kaivon veden tutkittavaksi, jos on syytä epäillä terveyshaittaa.
• Viranomainen voi antaa kaivoveden valvontaa, puhdistusta ja käyttöä koskevia määräyksiä terveyshaittojen ehkäisemiseksi.
• Kunnan on huolehdittava, että omaa vettä käyttävät taloudet saavat tietoa alueen veden laadusta ja terveyshaitoista.

Kysy siis ensin oman kuntasi terveydensuojelusta, onko alueella tunnettuja radon-, arseeni- tai fluoridiongelmia.

Laatuvaatimukset ja -suositukset

Pienten yksiköiden talousvesiasetuksessa on omat raja-arvot yksittäisille talousvesikaivoille. Alla tärkeimmät:

Muuttuja	Enimmäisarvo kaivovedelle	Laji
E. coli ja suolistoperäiset enterokokit	0 pmy/100 ml	Laatuvaatimus
Arseeni	10 µg/l	Laatuvaatimus
Fluoridi	1,5 mg/l	Laatuvaatimus
Nitraatti / nitriitti	50 mg/l / 0,5 mg/l	Laatuvaatimus
Koliformiset bakteerit	alle 100 pmy/100 ml	Laatusuositus
Rauta	alle 400 µg/l	Laatusuositus
Mangaani	alle 100 µg/l	Laatusuositus
Radon	alle 1 000 Bq/l	Laatusuositus
Kloridi	100 mg/l, putkiston syöpymisen ehkäisemiseksi alle 25 mg/l	Laatusuositus
pH	6,5–9,5, vesi ei saa olla syövyttävää	Tavoitetaso

Lyhenne pmy tarkoittaa pesäkkeitä muodostavia yksiköitä. Kun tulokset tulevat, syötä ne Suomen ympäristökeskuksen Kaivoveden analyysitulkkiin. Se kertoo, ovatko arvot hyviä, kohtalaisia vai huonoja, mistä huono arvo voi johtua ja miten tilannetta voi parantaa.

Mitä tutkitaan ja kuinka usein?

Suomen ympäristökeskuksen mukaan käytössä olevan kaivon vesi tutkitaan säännöllisesti, vähintään kolmen vuoden välein. Joka toisella kerralla eli kuuden vuoden välein tehdään laajempi tutkimus.

Tutkimus	Mitä määritetään
Rutiinitutkimus, 3 vuoden välein	Bakteerit, pH, väri, sähkönjohtavuus, sameus ja permanganaattiluku
Laaja tutkimus, 6 vuoden välein	Edellisten lisäksi typpiyhdisteet, alkaliteetti, kovuus, happi, rauta, mangaani, kloridi ja fluoridi
Porakaivo	Lisäksi radon, uraani ja arseeni. Säteilyturvakeskus suosittaa radon- ja uraanipitoisuuden mittaamista jokaisesta porakaivosta.
Kiinteistökauppa, vauvan odotus tai ennen vedenkäsittelylaitteen hankintaa	Kaikki edellä mainitut

Tutkituta vesi aina myös, jos sen väri, maku tai haju muuttuu tai jos epäilet veden aiheuttavan oireita. Vauvaperheessä tutkimus on erityisen tärkeä, koska esimerkiksi fluoridi, radon, nitraatti ja nitriitti eivät maistu vedessä, mutta voivat vaikuttaa pienen lapsen terveyteen.

Näytteen ottaminen

1. Valitse laboratorio. Ruokavirasto pitää luetteloa terveydensuojelulain nojalla hyväksytyistä talousvesilaboratorioista.
2. Tilaa näytepullot ja näytteenotto-ohjeet laboratoriosta.
3. Ota näyte laboratorion ohjeen mukaan. Esimerkiksi kalusteiden raitojen tai lämpimän veden hajun selvittämiseksi näyte otetaan sekä kylmävesihanasta että suoraan kaivosta.
4. Toimita näyte laboratorioon ohjeen määräajassa.
5. Tulkitse tulokset analyysitulkilla ja kysy tarvittaessa neuvoa kunnan terveydensuojelusta.

Uuden kaivon vesi tutkitaan aina ennen käyttöönottoa. Suomen ympäristökeskuksen mukaan vettä juoksutetaan muutama päivä ennen mikrobinäytettä, ja muut aineet kannattaa tutkia vasta 2–4 viikon kuluttua. Vettä ei pidä juoda ennen kuin tulokset on saatu.

Radon porakaivovedessä

Radon on talousveden merkittävin säteilyaltistuksen aiheuttaja. Suomen ympäristökeskuksen mukaan kalliopohjaveden radonpitoisuus on keskimäärin 300 Bq/l ja maaperän pohjaveden 40 Bq/l, mutta yksittäisistä kaivoista on mitattu jopa yli satakertaisia pitoisuuksia. Korkeita pitoisuuksia on erityisesti Etelä-Suomen graniittialueilla.

• Altistus: veden radon vapautuu ilmaan suihkussa, vettä kuumennettaessa ja pesukoneita käytettäessä. Säteilyturvakeskuksen mukaan radonille altistutaan juomisen lisäksi hengitysteitse.
• Säteilyannos: jos vedessä on 1 000 Bq/l radonia, sen juominen aiheuttaa noin 0,13 millisievertin ja hengitysilmaan haihtuva radon noin 2 millisievertin vuosiannoksen. Suomalaisen keskimääräinen vuosiannos kaikista lähteistä on 5,9 millisievertiä.
• Raja: jos pitoisuus ylittää yksityiskaivoille annetun 1 000 Bq/l:n suosituksen, vettä ei pidä käyttää talousvetenä kuin lyhytaikaisesti. Terveydensuojeluviranomainen voi kieltää veden käytön esimerkiksi, jos asunnossa on perhepäivähoitoa tai asuntoa vuokrataan.
• Sisäilma: Vantaan kaupungin ohjeen mukaan Säteilyturvakeskus suosittaa mittaamaan myös huoneilman radonpitoisuuden, jos veden radonpitoisuus on yli 1 000 Bq/l eikä huoneilmaa ole aiemmin mitattu. Lue lisää oppaasta sisäilma.

Radonpitoisuutta ei voi päätellä kaivon sijainnista tai tyypistä, vaan se selviää vain mittaamalla. Pientenkin kuntien alueelta on mitattu tuhatkertaisia eroja.

Radonin poisto

Suomen ympäristökeskuksen mukaan kannattaa ensin selvittää, olisiko parempaa vettä saatavilla muualta. Radonia voi poistaa vedestä kahdella tavalla:

Menetelmä	Miten toimii	Huomioi
Ilmastus	Veden läpi puhalletaan ilmaa tai vesi pirskotetaan ilmavirtaan.	Parhaat ilmastimet poistavat yli 99 prosenttia. Ilmastusta ei pidä tehdä kaivossa, koska radon liukenee takaisin veteen.
Aktiivihiilisuodatus	Radon pidättyy aktiivihiileen.	Ei suositella, jos pitoisuus on yli 5 000 Bq/l. Suodatinta ei pidä asentaa asunnon sisätiloihin gammasäteilyn vuoksi.

Säteilyturvakeskuksen mukaan kotitalouden aktiivihiilisuodattimen voi hävittää sekajätteenä. Radonin poistossa käytettyä suodatinta vanhennetaan ensin noin kuukauden paikassa, jossa sen säteilylle ei altistuta. Myös muiden radioaktiivisten aineiden poistoon käytetyt hartsit ja antrasiitti voi hävittää sekajätteenä.

Arseeni ja fluoridi

Arseenia ja fluoridia sisältävää vettä ei saa käyttää talousvetenä, jos enimmäisarvot ylittyvät. Suomen ympäristökeskuksen mukaan suurimmat pitoisuudet on mitattu porakaivoista.

• Arseeni on syöpävaarallinen. Suomen laajin arseenialue on Tampereen–Hämeenlinnan seudulla, ja suppeampia alueita on esimerkiksi Ilomantsissa ja Kittilässä. Pitoisuudet voivat vaihdella paljon läheistenkin kaivojen välillä. Keskimäärin kaivovesien arseenipitoisuus on pieni, alle 0,2 mikrogrammaa litrassa.
• Fluoridi aiheuttaa liiallisena hammaskiilteen kehityshäiriötä, joka on lapsilla yleistä, kun pitoisuus on 2–3 mg/l. Kohonneita pitoisuuksia on rapakivialueilla Kaakkois-Suomessa, Varsinais-Suomessa ja Ahvenanmaalla. Raja on ylittynyt noin kymmenesosassa rapakivialueiden kaivoista.

Ensisijainen ratkaisu on liittyä vesijohtoverkkoon, jos se on mahdollista. Muita vaihtoehtoja ovat yhteinen kaivo naapurin kanssa paremmalla paikalla ja käsittelylaitteet, kuten käänteisosmoosi.

Rauta, mangaani ja happamuus

Suomen ympäristökeskuksen mukaan monissa kaivovesissä on luonnostaan niin paljon rautaa tai mangaania, että ne maistuvat, haisevat ja värjäävät pyykkiä ja kalusteita. Pitoisuudet ovat erityisen suuria Keski-Pohjanmaalla ja Lounais-Suomen rannikolla. Liian suuri mangaanipitoisuus on haitallinen etenkin lasten terveydelle.

Hapan vesi voi syövyttää putkistoa. Rannikolla meriveden suola voi kulkeutua erityisesti kallioporakaivoihin ja nostaa kloridipitoisuuden haitallisen suureksi. Jos kalusteisiin tulee ruskeita tai vihreitä raitoja, tutki alkaliteetti, kovuus, pH, kloridi, sulfaatti ja sameus sekä raidan värin mukaan rauta tai kupari.

Veden käsittely

Yksityiskäyttöön on käsittelymenetelmiä erityisesti raudalle, mangaanille, fluoridille, arseenille, radonille ja happamuudelle. Suomen ympäristökeskuksen mukaan käsittelylaite voi olla esimerkiksi massasuodatin, patruunasuodatin, kalvosuodatin, ioninvaihdin, hapettaja, ilmastin tai desinfiointilaite.

Porakaivon rakentaminen

Suomen ympäristökeskuksen mukaan kaivon rakentaminen omalle maalle ei vaadi rakennuslupaa. Ennen rakentamista kannattaa kuitenkin ottaa yhteyttä kunnan terveyden- tai ympäristönsuojeluviranomaiseen, jolta saa tietoa alueen pohjavesioloista. Talousvesikaivo on eri asia kuin maalämmön energiakaivo, joka vaatii rakentamislain mukaan aina rakentamisluvan, ks. maalämpö.

1. Selvitä tarve. Jos kiinteistön voi liittää vesijohtoverkkoon, kaivoa ei tarvita.
2. Selvitä riskit. Katso Geologian tutkimuskeskuksen kallioperäkartoista ja Säteilyturvakeskuksen kartoista, millaisella alueella tontti on, ja kysy kunnasta tehdyistä pohjavesiselvityksistä.
3. Valitse paikka. Kaivon on oltava pohjaveden virtaussuunnassa jätevesijärjestelmien, viemäreiden, eläinsuojien, lannoitettujen peltojen ja teiden yläpuolella, mieluiten luonnontilaisella alueella.
4. Ajoita työ. Etelä- ja Keski-Suomessa pohjavesi on alimmillaan loppukesällä, Pohjois-Suomessa kevättalvella. Silloin tehdyssä kaivossa riittää vesi myös kuivina kausina.
5. Tee kirjallinen sopimus porausyrityksen kanssa ja sovi, miten porausvesi ja -liete käsitellään.
6. Tutkituta vesi ennen käyttöönottoa.

Jos omalta tontilta ei löydy hyvää paikkaa, vettä voi Suomen ympäristökeskuksen mukaan ottaa myös naapurin maalta, kun naapuri antaa luvan eikä vedenotto haittaa hänen vedensaantiaan. Sopimus kannattaa tehdä kirjallisesti ja tarvittaessa rasitteena. Jos uusi kaivo lisää haja-asutusalueen kiinteistön vedenkäyttöä olennaisesti, kunta voi edellyttää tehokkaampaa jätevesijärjestelmää.

Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella

Vesihuoltolain mukaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesijohtoon ja viemäriin. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi myöntää vapautuksen, jos liittäminen olisi kohtuutonta eikä vapautus vaaranna vesihuoltoa. Talousvesiverkostosta vapauttaminen edellyttää lisäksi, että kiinteistöllä on riittävästi laatuvaatimukset täyttävää talousvettä. Vapautus raukeaa, kun kiinteistön omistus tai hallinta vaihtuu.

Kotitalousvähennys

Verohallinnon ohjeen mukaan porakaivon tai muun kaivon rakentaminen rinnastetaan asunnon perusparannustyöhön, joten työn osuudesta voi saada kotitalousvähennyksen. Vähennystä ei saa, jos kaivo tehdään uudisrakentamisen yhteydessä.

• Vedenlaadun tutkimuksista, mittauksista ja tarkastuksista ei saa vähennystä.
• Laitteista, kuten pumpusta tai suodattimesta, ei saa vähennystä, vain työn osuudesta.
• Yrityksen on oltava ennakkoperintärekisterissä.

Ehdot on koottu oppaaseen kotitalousvähennys.

Kaivo asuntokaupassa

Kun ostat omakotitalon, mökin tai maatilan, jossa on oma kaivo, pyydä myyjältä tuore vesianalyysi tai teetä se itse ennen kauppaa. Suomen ympäristökeskuksen mukaan kiinteistökaupassa kannattaa tutkia kaikki ominaisuudet, porakaivosta myös radon, uraani ja arseeni. Selvitä myös kaivon ikä, syvyys, pumppu ja mahdolliset vedenkäsittelylaitteet. Lue omakotitalon ostaminen ja mökin ostaminen.

Yleiset virheet

• Vettä ei tutkita, koska se näyttää kirkkaalta ja maistuu hyvältä.
• Porakaivosta tutkitaan vain bakteerit, mutta ei radonia, uraania ja arseenia.
• Käsittelylaite ostetaan ennen kunnollista analyysiä.
• Radonin aktiivihiilisuodatin asennetaan asunnon sisätiloihin.
• Kaivo sijoitetaan jätevesijärjestelmän alapuolelle.
• Uuden kaivon vettä juodaan ennen tutkimustuloksia.

Jos menee pieleen

• Vedessä on suolistobakteereja: lopeta veden juominen, selvitä likaantumisen syy ja kysy neuvoa kunnan terveydensuojelusta. Syynä voi olla esimerkiksi rikkoutunut kaivon rakenne tai jätevesi.
• Vesi muuttuu väriltään, maultaan tai hajultaan: lopeta käyttö ja tutkituta vesi. Kunnan terveydensuojelusta saa tietoa varaveden hankinnasta.
• Radon- tai arseeniraja ylittyy: selvitä ensin vesijohtoon liittyminen tai yhteinen kaivo ja sitten käsittely.
• Kaivo ehtyy kuivana kautena: säännöstele vedenkäyttöä. Suomen ympäristökeskuksen mukaan porakaivon vedentuottoa voi lisätä vesipainehalkaisulla.

Usein kysyttyä

Lue myös: Jätevesijärjestelmä · Mökin ostaminen · Sisäilma · Omakotitalon huolto