Lyhyesti
Hyvä sisäilma syntyy toimivasta ilmanvaihdosta, sopivasta lämpötilasta ja kosteudesta sekä siitä, ettei sisälle pääse haitallisia aineita. Asumisterveysasetus antaa toimenpiderajat esimerkiksi hiilidioksidille, haihtuville orgaanisille yhdisteille, formaldehydille ja pienhiukkasille, ja radonille on oma viitearvonsa. Ilmanvaihdon perusjärjestelmästä vastaa taloyhtiössä yhtiö, mutta asukas vaikuttaa sisäilmaan omilla tavoillaan. Jos epäilet ongelmaa, ilmoita ensin omistajalle ja tarvittaessa kunnan terveydensuojeluviranomaiselle, jonka ensimmäinen tarkastus on maksuton.
Vietämme suurimman osan ajastamme sisällä, joten sisäilma vaikuttaa viihtyvyyteen, uneen ja terveyteen. Tässä oppaassa kerrotaan, millainen sisäilman pitää olla, mitä voit mitata itse, miten ilmanvaihto ja tuuletus toimivat oikein ja mitä teet, jos epäilet ongelmaa. Rakenteiden kosteus- ja homevaurioista kerrotaan tarkemmin oppaassa kosteusvaurio ja home.
Millainen sisäilman pitää olla?
Terveydensuojelulain mukaan asunnon sisäilman puhtauden, lämpötilan, kosteuden, ilmanvaihdon, säteilyn ja muiden vastaavien olosuhteiden on oltava sellaiset, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa. Asunnossa ei myöskään saa olla eläimiä tai mikrobeja terveyshaittaa aiheuttavassa määrin.
Tarkemmat raja-arvot ovat sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysasetuksessa. Toimenpideraja tarkoittaa arvoa, jonka ylittyessä sen, jonka vastuulla haitta on, on selvitettävä haitta ja tarvittaessa poistettava se. Kunnan terveydensuojeluviranomainen soveltaa rajoja, kun se tekee päätöksiä tai määräyksiä.
| Tekijä | Toimenpideraja tai vaatimus |
|---|---|
| Huoneilman lämpötila, asuinhuone | Lämmityskaudella 18–26 °C, lämmityskauden ulkopuolella 18–32 °C |
| Hiilidioksidi | Raja ylittyy, kun pitoisuus on 2 100 mg/m³ (1 150 ppm) suurempi kuin ulkoilmassa |
| Ilmanvaihto | Ulkoilmavirta käytön aikana vähintään 0,35 dm³/s neliömetriä kohden kaikissa asuinhuoneissa |
| Kosteus | Ei numeerista rajaa. Kosteus ei saa olla pitkäkestoisesti niin suuri, että rakenteissa tai pinnoilla on mikrobikasvun riski |
| Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) | Kokonaispitoisuus 400 µg/m³, yksittäinen yhdiste 50 µg/m³ |
| Formaldehydi | Vuosikeskiarvo 50 µg/m³, 30 minuutin keskiarvo 100 µg/m³ |
| Hiilimonoksidi eli häkä | Hetkellinen pitoisuus enintään 7 mg/m³ |
| Hiukkaset | PM10 enintään 50 µg/m³ ja PM2,5 enintään 25 µg/m³ vuorokauden mittauksessa |
| Tupakansavu | Muualta kulkeutuvaa savua ei saa toistuvasti tuntua sisäilmassa |
| Radon | Viitearvo 300 Bq/m³ vuosikeskiarvona, uuden rakennuksen suunnittelussa 200 Bq/m³ |
Terveyshaitta arvioidaan aina kokonaisuutena. Huomioon otetaan altistumisen todennäköisyys, toistuvuus ja kesto sekä mahdollisuus välttää altistuminen. Yksittäinen mittaustulos ei siis yksin ratkaise asiaa.
Ilmanvaihto
Ilmanvaihto poistaa kosteutta, hiilidioksidia ja epäpuhtauksia ja tuo tilalle ulkoilmaa. Asumisterveysasetuksen mukaan riittämätön ilmanvaihto ei saa aiheuttaa mikrobikasvun riskiä, ja ilman on vaihduttava koko oleskeluvyöhykkeellä.
| Järjestelmä | Miten toimii | Asukkaan tärkein tehtävä |
|---|---|---|
| Painovoimainen | Ilma vaihtuu lämpötilaerojen ja tuulen avulla. Korvausilma tulee raitisilmaventtiileistä ja rakoista. | Pidä venttiilit auki ja puhtaina. Huolehdi korvausilmasta. |
| Koneellinen poisto | Puhallin imee ilmaa ulos keittiöstä ja märkätiloista. Korvausilma tulee venttiileistä. | Puhdista poistoventtiilit muuttamatta niiden asetuksia. |
| Koneellinen tulo ja poisto | Kone tuo suodatettua ilmaa ja poistaa käytettyä. Lämmöntalteenotto lämmittää tuloilmaa. | Vaihda suodattimet ohjeen mukaan ja käytä tehostusta. |
Motivan huolto-ohjeen mukaan venttiilit puhdistetaan kahdesti vuodessa, ja tulo-poistojärjestelmän suodattimet vaihdetaan yleensä kahdesti vuodessa. Motiva neuvoo myös, että ilmanvaihtoa voi säätää ajastuksella ja tehostuksella, mutta sitä ei pidä koskaan sammuttaa kokonaan.
Taloyhtiössä ilmanvaihtojärjestelmä on perusjärjestelmä, jonka kunnossapidosta vastaa yhtiö. Älä vaihda tai säädä venttiileitä omin päin, vaan kysy ensin isännöitsijältä, koska järjestelmä on säädetty koko taloa varten. Ilmanvaihdon laitteista ja liesituulettimista kerrotaan oppaissa liesituulettimet ja kunnossapitovastuu.
Tuuletus oikein
- Motivan mukaan lyhyt ja tehokas tuuletus ristivedolla on parempi kuin ikkunoiden pitäminen pitkään raollaan.
- Tehosta ilmanvaihtoa ruoanlaiton, suihkun, saunan ja pyykinkuivauksen aikana ja jälkeen.
- Pidä koneellinen ilmanvaihto päällä myös kesällä ja silloin, kun olet poissa.
Kosteus
Kodin kosteus syntyy ihmisistä, ruoanlaitosta, suihkusta, saunasta ja pyykin kuivatuksesta. Liika kosteus voi tiivistyä kylmille pinnoille, jolloin mikrobikasvun riski kasvaa. Liian kuiva ilma taas tuntuu talvella epämiellyttävältä, mutta asetuksessa sille ei ole rajaa.
Merkit liiasta kosteudesta
- Ikkunoiden sisäpintaan tiivistyy toistuvasti vettä.
- Pyykki kuivuu hitaasti.
- Sisällä tuntuu ummehtunut tai tunkkainen haju.
- Kylpyhuoneen pinnat pysyvät märkinä pitkään suihkun jälkeen.
- Nurkissa tai ikkunapielissä näkyy tummumia.
Motiva neuvoo vähentämään kosteutta ensin varmistamalla, että ilmanvaihto toimii, ja kuivaamalla pyykit ulkona tai hyvin tuuletetussa tilassa. Kylpyhuoneen lattialämmitys kannattaa Motivan mukaan pitää pienellä myös kesällä ja tehostaa sitä hetkeksi suihkun jälkeen.
Jos kosteus johtuu rakenteista, vuodosta tai ilmanvaihdon viasta, pelkkä laite ei ratkaise ongelmaa. Ilmankuivaimista, ilmankostuttimista ja ilmanpuhdistimista kerrotaan oppaassa ilmanpuhdistin, ilmankuivain ja ilmastointilaite.
Radon
Radon on maaperästä sisäilmaan kulkeutuva radioaktiivinen kaasu. Sitä ei voi haistaa tai nähdä, joten pitoisuuden saa selville vain mittaamalla. Asunnon radonpitoisuuden viitearvo on 300 Bq/m³ vuosikeskiarvona.
Säteilyturvakeskuksen mukaan taloyhtiöissä radon mitataan rivitaloissa ja kerrostalojen ensimmäisen kerroksen asunnoissa sekä maantasossa tai kellarissa olevissa asuintiloissa. Toisessa kerroksessa ja sitä ylempänä mittausta ei tarvita, koska pitoisuudet ovat siellä pieniä. Omakotitalossa pitoisuuden saa selville samalla tavalla mittaamalla.
- Tilaa mittausvälineet Säteilyturvakeskukselta tai yritykseltä, joka käyttää Säteilyturvakeskuksen hyväksymää menetelmää. Purkit tulevat postissa.
- Sijoita purkit: tavallisesti yksi olohuoneeseen ja yksi makuuhuoneeseen. Kaksikerroksisessa talossa mitataan molemmat kerrokset.
- Mittaa oikeaan aikaan: asetuksen mukaan mittaus kestää yhtäjaksoisesti vähintään kaksi kuukautta, ja se tehdään syyskuun alun ja toukokuun lopun välillä. STUK suosittaa mieluiten kolmea kuukautta.
- Tulkitse tulos: STUKin mukaan lämmityskaudella mitattu tulos kerrotaan luvulla 0,9, jotta saadaan arvio vuosikeskiarvosta.
- Mittaa uudelleen muutosten jälkeen. STUKin mukaan esimerkiksi ikkunoiden vaihto tiiviimpiin voi heikentää ilmanvaihtoa ja nostaa radonpitoisuutta.
Jos viitearvo ylittyy, radonpitoisuutta voidaan alentaa esimerkiksi alapohjan alle asennettavalla imulla eli radonimurilla ja ilmanvaihtoa säätämällä. Korjauksen teho varmistetaan uudella, vähintään kahden kuukauden mittauksella. Seuraa imurin toimintaa, sillä STUKin mukaan imurin rikkoutuminen voi jäädä huomaamatta. Kunnan terveydensuojeluviranomainen valvoo asuntojen radonpitoisuuden viitearvon noudattamista. Omakotitalon radonista kerrotaan myös oppaassa omakotitalon huolto.
Kemialliset epäpuhtaudet ja hiukkaset
Haihtuvia orgaanisia yhdisteitä ja formaldehydiä voi vapautua uusista rakennus- ja sisustusmateriaaleista, maaleista, liimoista, huonekaluista ja tekstiileistä. Tukes neuvoo huolehtimaan ilmanvaihdosta remontin aikana, siivoamaan pölyt huolella ja tuulettamaan lopuksi. Lapsen voi päästää nukkumaan maalattuun huoneeseen vasta, kun maali ei enää haise.
- Tuuleta uudet huonekalut ja matot mahdollisuuksien mukaan ennen sisälle tuomista.
- Käytä liesituuletinta aina ruokaa laittaessa, sillä paistaminen tuottaa hiukkasia ja kosteutta.
- Huolehdi tulisijan kunnosta ja oikeasta käytöstä, jotta savu ei pääse sisälle.
- Säilytä liuottimet ja maalit suljettuina ja poissa asuintiloista.
Tupakansavu naapurista
Asumisterveysasetuksen mukaan muualta kulkeutuvaa tupakansavua ei saa toistuvasti tuntua asunnossa. Taloyhtiö voi hakea kunnalta tupakointikieltoa parvekkeille, huoneistojen ulkotiloihin ja huoneistojen sisätiloihin. Kunnan on määrättävä kielto, jos savua voi muutoin kuin poikkeuksellisesti kulkeutua toiseen huoneistoon. Asuintilaan kielto voidaan määrätä vain, jos kulkeutumista ei voi kohtuudella estää rakenteita korjaamalla ja asukkaalle on ensin annettu mahdollisuus estää se omilla toimillaan.
Mitä voit mitata itse?
Kodin mittarilla saat suuntaa-antavaa tietoa, mutta viranomaiselle kelpaavat mittaukset tehdään standardoiduilla menetelmillä ja kalibroiduilla laitteilla.
| Mittari | Mitä se kertoo | Vinkki |
|---|---|---|
| Lämpö- ja kosteusmittari | Huonelämpötilan ja suhteellisen kosteuden vaihtelun | Seuraa vaihtelua viikkojen ajan, älä yksittäistä lukemaa. |
| Hiilidioksidimittari | Ilmanvaihdon riittävyyden erityisesti makuuhuoneessa | Mittaa samalla laitteella myös ulkoilma, koska raja lasketaan ulkoilman pitoisuuden päälle. |
| Radonpurkit | Radonin pitkäaikaisen keskiarvon | Käytä STUKin hyväksymää menetelmää. |
| Vesimittari | Piilevän vuodon | Katso lukema illalla ja aamulla, kun vettä ei ole käytetty. |
Laskuesimerkki: makuuhuoneen hiilidioksidi
Oletetaan, että mittari näyttää ulkona 420 ppm. Asumisterveysasetuksen toimenpideraja ylittyisi, jos makuuhuoneen pitoisuus olisi toistuvasti yli 420 + 1 150 = 1 570 ppm. Jos lukema nousee yöllä tämän yli, tarkista ensin, ovatko venttiilit auki ja ilmanvaihto normaalilla teholla. Luvut ovat esimerkkejä, ja kotimittarin tulos on suuntaa-antava.
Pintakosteusmittarilla ei voi todeta rakenteiden sisäisiä vaurioita. Jos epäilet vauriota rakenteissa, tutkimukset kannattaa jättää ammattilaiselle.
Kun epäilet sisäilmaongelmaa
- Kirjaa havainnot: hajut, kosteusjäljet, kondenssi, lämpötilat ja mahdolliset mittarilukemat päivämäärineen.
- Tarkista omat asiat: ovatko venttiilit auki, suodattimet puhtaat ja ilmanvaihto päällä.
- Ilmoita omistajalle: taloyhtiössä isännöitsijälle, vuokra-asunnossa vuokranantajalle. Vuokralaisen on ilmoitettava puutteista viipymättä.
- Omistaja selvittää: terveydensuojelulain mukaan terveyshaitta on selvitettävä ja poistettava viipymättä. Rakenteista ja perusjärjestelmistä johtuvasta haitasta vastaa rakennuksen omistaja.
- Pyydä tarkastus: jos omistaja ei toimi, tee tarkastuspyyntö kunnan terveydensuojeluviranomaiselle. Ensimmäinen tarkastus ja jatkotutkimustarpeen arviointi ovat maksuttomia.
- Viranomainen voi määrätä: terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa vastuussa olevan selvittämään ja poistamaan haitan. Ilmeisessä vaarassa se voi kieltää tai rajoittaa asunnon käytön.
Terveys ja rakennus erikseen
Jos epäilet, että sisäilma vaikuttaa terveyteesi, keskustele terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Rakennuksen tutkiminen ja korjaaminen ovat eri asia kuin terveyden arviointi.
Kuka vastaa?
| Tilanne | Vastuu |
|---|---|
| Taloyhtiön ilmanvaihtojärjestelmä, rakenteet ja eristeet | Taloyhtiö |
| Haitta johtuu asunnon epätavallisesta käytöstä | Asunnon haltija |
| Vuokra-asunnon puutteellinen kunto | Vuokranantaja. Vuokralainen voi saada vuokranalennuksen ajalta, jolloin asunto ei ole ollut vaadittavassa kunnossa. |
| Omakotitalo | Omistaja |
Vuokralaisen oikeuksista kerrotaan oppaassa vuokralaisen oikeudet.
Erityistilanteet
Uusi tai juuri remontoitu asunto
Uusista materiaaleista voi vapautua yhdisteitä ensimmäisinä kuukausina. Tuuleta ja pidä ilmanvaihto normaalilla tai tehostetulla teholla. Jos haju ei hellitä, ilmoita rakennuttajalle tai urakoitsijalle kirjallisesti. Remontin aikaisesta pölystä ja asbestin selvittämisestä kerrotaan oppaassa remontti.
Vanha talo ja painovoimainen ilmanvaihto
Painovoimainen ilmanvaihto tarvitsee korvausilmaa. Jos ikkunat ja ovet tiivistetään tai vaihdetaan, huolehdi siitä, että raitisilmaventtiilejä on riittävästi. Muuten ilma voi alkaa tunkata ja kosteus lisääntyä.
Mökki ja vapaa-ajan asunto
Kylmillään oleva mökki kostuu helposti, kun lämmin ja kostea ilma kohtaa kylmät pinnat. Tuuleta ja lämmitä tasaisesti saapuessasi, ja kuivaa pyykit ja märät varusteet ulkona tai hyvin tuuletetussa tilassa.
Yleiset virheet
- Venttiilit tukitaan vedon tai melun takia, ja ilma alkaa tunkata.
- Ilmanvaihtokone sammutetaan sähkön säästämiseksi tai loman ajaksi.
- Suodattimet jäävät vaihtamatta vuosiksi.
- Pyykkiä kuivataan sisällä ilman, että ilmanvaihtoa tehostetaan.
- Ilmanpuhdistimella yritetään peittää homeen hajua sen sijaan, että syy selvitetään.
- Ilmaa kostutetaan talvella niin paljon, että ikkunat huurtuvat sisäpuolelta.
- Radon jätetään mittaamatta pientalossa tai ensimmäisen kerroksen asunnossa.
Usein kysyttyä
Mikä on sopiva sisälämpötila?
Asumisterveysasetuksen toimenpiderajat ovat lämmityskaudella 18–26 °C. Motiva suosittaa oleskelutiloihin 20–21 °C ja makuuhuoneeseen 18–20 °C. Lisää lämpötilan vaikutuksesta energiankulutukseen on oppaassa kodin energiatehokkuus.
Onko suhteelliselle kosteudelle raja-arvoa?
Ei ole. Asumisterveysasetuksen mukaan kosteus ei saa olla pitkäkestoisesti niin suuri, että rakenteissa tai pinnoilla on mikrobikasvun riski.
Kenen pitää mitata radon?
Säteilyturvakeskuksen mukaan taloyhtiöissä mitataan rivitaloasunnot ja kerrostalojen ensimmäisen kerroksen asunnot. Omakotitalossa pitoisuuden saa selville vain mittaamalla. Mittaus kestää vähintään kaksi kuukautta syyskuun ja toukokuun välillä.
Saako ilmanvaihdon sammuttaa yöksi tai lomaksi?
Ei kannata. Motivan mukaan ilmanvaihtoa voi säätää, mutta sitä ei pidä sammuttaa kokonaan, koska kosteus ja epäpuhtaudet jäävät silloin sisälle.
Maksaako terveystarkastaja käynnistä?
Ensimmäinen tarkastus asunnon terveyshaittaepäilyn selvittämiseksi on maksuton. Jatkotutkimuksista kunta voi periä maksun siltä, jonka vastuulla haitta on.
Voiko naapurin tupakoinnille tehdä jotain?
Voi. Taloyhtiö voi hakea kunnalta tupakointikieltoa, jos savua kulkeutuu huoneistosta toiseen muutoin kuin poikkeuksellisesti.
Auttaako ilmanpuhdistin sisäilmaongelmaan?
Puhdistin vähentää hiukkasia, mutta se ei korvaa ilmanvaihtoa eikä poista kosteus- tai homeongelman syytä.
Miksi ikkunat huurtuvat sisäpuolelta?
Yleensä sisäilmassa on paljon kosteutta suhteessa ikkunan pinnan lämpötilaan. Tarkista ilmanvaihto, vähennä pyykin kuivatusta sisällä ja selvitä ikkunoiden kunto, jos ilmiö jatkuu.
Lue myös: Kosteusvaurio · Ilmanpuhdistin ja ilmankuivain · Kodin turvallisuus · Siivousvinkit
Lähteet
- Finlex: Asumisterveysasetus (545/2015)
- Finlex: Terveydensuojelulaki (763/1994), 26, 27 ja 50 a §
- Finlex: Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ionisoivasta säteilystä (1044/2018), 20 ja 21 §
- Finlex: Säteilylaki (859/2018), 15 §
- Finlex: Tupakkalaki (549/2016), 79 §
- Finlex: Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta (481/1995), 20, 23 ja 24 §
- Finlex: Asunto-osakeyhtiölaki (1599/2009), 4 luku 2 §
- Säteilyturvakeskus: Measuring radon
- Motiva: Kesän kosteus tuntuu sisälläkin – näin vähennät kosteutta kotona
- Motiva: Pientalon säännölliset huolto- ja ylläpitotoimet
- Motiva: Sinä ratkaiset – millainen sähkönkäyttäjä olet
- Tukes: Turvallinen sisustus lapsiperheissä
- Espoon kaupunki: Asumisterveys ja asuntojen tarkastukset


