Lyhyesti
Tilaajavastuu tarkoittaa tilaajavastuulain velvollisuutta selvittää ennen sopimusta, että urakoitsija hoitaa verot, eläkevakuutukset ja muut lakisääteiset velvoitteensa. Laki koskee yrityksiä ja muita kaupparekisteriin merkittäviä yhteisöjä, kuten taloyhtiöitä, mutta ei yksityistä kotitaloutta. Taloyhtiön on pyydettävä selvitykset remontissa, jonka arvo on vähintään 9 000 euroa ilman arvonlisäveroa. Kotitalouden kannattaa silti tarkistaa ainakin ennakkoperintärekisteri, koska siitä riippuvat kotitalousvähennys ja ennakonpidätysvelvollisuus.
Tilaajavastuulla torjutaan harmaata taloutta. Kun tilaaja tarkistaa sopimuskumppaninsa, yritykset, jotka laiminlyövät verot tai työntekijöidensä vakuutukset, eivät pääse kilpailemaan halvemmilla hinnoilla. Laki on lyhyt, mutta sen soveltamisala on tarkkaan rajattu.
Tällä sivulla kerrotaan, koskeeko laki sinua, mitä selvityksiä tarvitaan ja mitä kotitalouden kannattaa tarkistaa, vaikka laki ei sitä velvoita. Remonttisopimuksen ehdoista kerrotaan oppaassa urakkasopimus.
Mikä on tilaajavastuulaki?
Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä (1233/2006) tunnetaan tilaajavastuulakina. Sen tarkoitus on edistää yritysten tasavertaista kilpailua ja työehtojen noudattamista.
Laki koskee vuokratyötä ja alihankintaa, jossa ulkopuolisen yrityksen työntekijät työskentelevät tilaajan tiloissa tai työkohteessa. Rakentamisessa ja siihen liittyvässä korjaus-, hoito- ja kunnossapitotoiminnassa laki koskee rakennuttajana toimivaa tilaajaa.
Koskeeko tilaajavastuu kotitaloutta?
Ei. Laissa tilaaja on kaupparekisteriin perustamisilmoituksen tekemään velvollinen elinkeinonharjoittaja, yksityinen elinkeinonharjoittaja tai julkisyhteisö, kuten valtio, kunta tai seurakunta. Yksityinen henkilö, joka teettää remontin omaan kotiinsa tai mökkiinsä, ei ole lain tarkoittama tilaaja.
Laki voi kuitenkin koskea yksityistä elinkeinonharjoittajaa, joka teettää työn osana elinkeinotoimintaansa.
| Tilaaja | Koskeeko tilaajavastuulaki? | Mitä kannattaa tarkistaa |
|---|---|---|
| Kotitalous, omakotitalo tai osakehuoneisto | Ei | Ennakkoperintärekisteri, Y-tunnus, verovelka, pätevyydet ja kirjallinen sopimus |
| Asunto-osakeyhtiö | Kyllä, kun sopimuksen arvo on vähintään 9 000 euroa ilman arvonlisäveroa | Kaikki lain 5 ja 5 a §:n selvitykset |
| Yritys tai kunta | Kyllä, samoin raja-arvoin | Kaikki lain selvitykset |
Taloyhtiö tilaajana
Asunto-osakeyhtiö merkitään kaupparekisteriin ja on velvollinen tekemään perustamisilmoituksen. Siksi se on lain tarkoittama tilaaja, kun se teettää remontin tai muun rakentamiseen liittyvän työn ulkopuolisella yrityksellä.
Mitkä selvitykset taloyhtiön on pyydettävä?
Ennen sopimuksen tekemistä yhtiön on pyydettävä urakoitsijalta:
- selvitys siitä, onko yritys merkitty ennakkoperintärekisteriin, työnantajarekisteriin ja arvonlisäverovelvollisten rekisteriin
- kaupparekisteriote
- selvitys verovelasta tai todistus siitä, ettei verovelkaa ole
- todistus eläkevakuutusten ottamisesta ja maksamisesta tai maksusopimuksesta
- selvitys sovellettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista
- selvitys työterveyshuollon järjestämisestä
- rakentamisessa lisäksi todistus tapaturmavakuutuksesta.
Tavallisesti tilaaja voi jättää selvitykset pyytämättä, jos sopimuskumppanin toiminta tai sopimussuhde on vakiintunut. Rakentamisessa tämä vakiintuneisuuteen perustuva poikkeus ei päde, joten selvitykset on pyydettävä myös tutulta urakoitsijalta. Jos sopimus kestää yli 12 kuukautta, verovelka- ja eläkevakuutustodistukset on päivitettävä 12 kuukauden välein. Selvitykset on säilytettävä vähintään kaksi vuotta työn päättymisestä.
Raja-arvo
Lakia ei sovelleta alihankintaan, jonka arvo on alle 9 000 euroa ilman arvonlisäveroa. Peräkkäiset, keskeytyksettä jatkuvat sopimukset lasketaan yhteen, joten työtä ei voi pilkkoa pieniin osiin rajan alittamiseksi.
Mitä laiminlyönnistä seuraa?
Lupa- ja valvontavirasto voi määrätä selvitykset laiminlyöneelle tilaajalle laiminlyöntimaksun. Maksu on 2 000–20 000 euroa. Korotettu maksu on 20 000–65 000 euroa, jos tilaaja on tehnyt sopimuksen liiketoimintakiellossa olevan yrityksen kanssa tai hänen on täytynyt tietää, ettei sopimuskumppani aio hoitaa lakisääteisiä maksujaan.
Taloyhtiössä vastuu on hallituksella, ja käytännön työ voidaan antaa isännöitsijälle. Hallituksen tehtävistä kerrotaan oppaassa taloyhtiön hallitus.
Muut taloyhtiön velvollisuudet remontissa
- Urakkailmoitus: rakennuttajan on ilmoitettava rakentamispalvelun urakkatiedot Verohallinnolle, kun sopimuksen arvo ylittää 15 000 euroa ilman arvonlisäveroa. Verohallinnon ohjeessa käytetään esimerkkinä juuri taloyhtiön kattokorjausta.
- Turvallisuus: rakennuttajana yhtiön on huolehdittava muun muassa turvallisuuskoordinaattorista, ks. julkisivuremontti.
- Arvonlisävero: rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus koskee vain ostajaa, joka itse myy rakentamispalveluja muutoin kuin satunnaisesti. Tavallinen taloyhtiö ei myy rakentamispalveluja, joten urakoitsija laskuttaa sitä arvonlisäverollisella laskulla.
Kotitalous: mitä kannattaa tarkistaa?
Vaikka laki ei velvoita kotitaloutta, samat tarkistukset suojaavat sinua. Verohallinnon mukaan kotitaloudella on selonottovelvollisuus urakoitsijan ennakkoperintärekisteröinnistä, ja rekisteröinti kannattaa tarkistaa jokaisen maksun yhteydessä.
Tarkistuslista ennen sopimusta
- Y-tunnus sekä ennakkoperintä- ja arvonlisäverorekisteröinti maksuttomasta YTJ-palvelusta. Yhtiömuoto ei kerro, onko yritys rekisterissä.
- Verovelka Verohallinnon verovelkarekisteristä. Yhtiöiden tiedot ovat julkisia, ja rekisteristä näkee, onko yrityksellä vähintään 10 000 euroa verovelkaa.
- Lakisääteiset pätevyydet: kiinteät sähkötyöt tekee vain sähköalan ammattilainen, ja kylmäainetöissä tarvitaan pätevyys.
- Kirjallinen tarjous, jossa työn osuus on eritelty kotitalousvähennystä varten.
- Kirjallinen sopimus, maksuerät ja aliurakoitsijat. Ks. remontin suunnittelu.
Miksi ennakkoperintärekisteri on tärkein?
Kotitalousvähennyksen saa yrityksen työstä vain, jos työ maksetaan ennakkoperintärekisteriin merkitylle yritykselle. Jos maksat rekisteröimättömälle tekijälle kalenterivuodessa yli 1 500 euroa, sinun on toimitettava ennakonpidätys ja ilmoitettava maksu tulorekisteriin. Yhteisöltä pidätetään 13 % arvonlisäverottomasta summasta.
Esimerkki
Teetät kylpyhuoneremontin osakeyhtiöllä, ja työn osuus on 8 000 euroa ilman arvonlisäveroa. Jos yritys on ennakkoperintärekisterissä, voit hakea työn osuudesta kotitalousvähennystä. Jos yritys ei ole rekisterissä, et saa vähennystä, ja sinun on pidätettävä 13 % eli 1 040 euroa ja maksettava se Verohallinnolle. Tarkistus YTJ:stä ennen jokaista maksua estää molemmat ongelmat.
Erityistilanteet
- Osakas taloyhtiössä: kun teetät oman kylpyhuoneremontin ja sopimus tehdään sinun nimissäsi, olet kotitalous, eikä tilaajavastuulaki koske sinua. Jos yhtiö tilaa työn, se on tilaaja.
- Putkiremontti: yhtiön teettämässä hankkeessa selvitykset pyytää yhtiö, ks. putkiremontti.
- Huolto- ja isännöintisopimukset: taloyhtiön kannattaa pyytää selvitykset myös palvelusopimuksissa, ks. huoltoyhtiön valinta.
- Tekijä palkataan työsuhteeseen: silloin kotitaloudesta tulee työnantaja, jolla on omat velvoitteensa ennakonpidätyksestä ja vakuutuksista.
Yleiset virheet
- Taloyhtiö jättää selvitykset pyytämättä, koska urakoitsija on tuttu. Rakentamisessa vakiintuneisuus ei vapauta selvityksistä.
- Urakka pilkotaan osiin rajan alittamiseksi.
- Kotitalous tarkistaa ennakkoperintärekisterin vain kerran, vaikka rekisteröinti voi päättyä kesken työn.
- Maksu tehdään käteisellä ilman laskua, jolloin kotitalousvähennyksen edellytyksiä on vaikea osoittaa.
- Selvitykset hävitetään ennen kuin kaksi vuotta on kulunut työn päättymisestä.
Usein kysyttyä
Tarvitseeko omakotitalon omistajan pyytää tilaajavastuuselvitykset?
Ei, jos rakennutat omaan käyttöösi. Laki koskee elinkeinonharjoittajia ja julkisyhteisöjä. Tarkista silti ennakkoperintärekisteri ja verovelka, koska ne vaikuttavat verotukseesi ja kertovat yrityksen luotettavuudesta.
Koskeeko tilaajavastuulaki taloyhtiötä?
Koskee. Asunto-osakeyhtiö on kaupparekisteriin merkittävä yhteisö, ja remontissa se toimii rakennuttajana. Selvitykset on pyydettävä, kun sopimuksen arvo on vähintään 9 000 euroa ilman arvonlisäveroa.
Mistä selvitykset saa?
Urakoitsija toimittaa ne. Tilaaja voi myös itse hankkia rekisteritiedot, kaupparekisteritiedot ja verovelkatiedon viranomaisilta. Yleisesti luotettavana pidetyn tietopalvelun raportti kelpaa selvitykseksi.
Riittääkö urakoitsijan suullinen vakuutus?
Ei taloyhtiölle. Lain mukaan tilaajan on pyydettävä selvitykset ennen sopimuksen tekemistä, ja ne on säilytettävä vähintään kaksi vuotta työn päättymisestä. Kotitaloudelle suullinen lupaus ei riitä kotitalousvähennykseen, vaan ennakkoperintärekisteröinti on tarkistettava.
Kuka valvoo tilaajavastuulakia?
Lupa- ja valvontavirasto määrää laiminlyöntimaksun. Maksun määräämisasian on tultava vireille kahden vuoden kuluessa siitä, kun työ päättyi.
Voiko kotitalous katsoa toiminimen verovelat?
Yhtiöiden verovelkatiedot ovat kaikkien nähtävissä. Toiminimien tietoja saa katsoa vain tunnistautunut käyttäjä tilaajavastuu- ja hankintalain mukaisiin tarkoituksiin. Ennakkoperintärekisteröinnin voit tarkistaa toiminimeltäkin YTJ:stä.
Lue myös: Urakkasopimus · Kotitalousvähennys · Remontti · Julkisivuremontti
Lähteet
- Finlex: Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä (1233/2006)
- Finlex: Kaupparekisterilaki (564/2023), 3 ja 10 §
- Finlex: Laki verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta (1346/1999), 20 b §
- Verohallinto: Kotitalous työn teettäjänä
- Verohallinto: Rakentamisen tiedonantovelvollisuus
- Verohallinto: Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus
- Verohallinto: Verovelkarekisteri
- YTJ: Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä
- Kilpailu- ja kuluttajavirasto: Remontin tarjouspyyntö ja sopimus
- Tukes: Mitä sähkötöitä saan tehdä itse?
