Yhteisöasuminen – muodot, hankkeet ja miten mukaan pääsee

Yhteisöasuminen: yhteisötalot, ryhmärakennuttaminen, senioriyhteisöt, hallintamuodot, säännöt, kustannukset ja miten hankkeeseen pääsee mukaan.

Päivitetty 3.11.2026 Lukuaika 9 min Asumismuodot
Kerrostalon vehreä yhteinen piha, jossa polku ja pyörätelineitä
Kuva: Fons Heijnsbroek / Unsplash
Tässä oppaassa (12)

Lyhyesti

Yhteisöasumisessa jokaisella on oma asunto, ja asukkaat jakavat yhteisiä tiloja, kuten keittiön, ruokasalin ja saunan, sekä osan arjen tehtävistä. Juridisesti yhteisötalo on yleensä tavallinen asunto-osakeyhtiö, vuokratalo tai asumisoikeustalo, ja yhteisöllisyys syntyy talon säännöistä ja asukkaiden sopimuksista. Suomessa tunnettuja esimerkkejä ovat Helsingin senioritalot Loppukiri ja Kotisatama sekä ryhmärakennuttamalla toteutetut Malta Helsingissä ja Annikki Tampereella. Uuteen taloon pääsee mukaan esimerkiksi ryhmärakennuttamishankkeen kautta, ja kunnat voivat luovuttaa tontteja ryhmärakennuttajille. Hyvinvointialueen järjestämä yhteisöllinen asuminen on eri asia: se on sosiaalipalvelu iäkkäille.

Yhteisöasuminen kiinnostaa monia, jotka haluavat oman kodin mutta myös naapureita, joiden kanssa jakaa arkea. Ikääntyneille se on tapa asua itsenäisesti ja ehkäistä yksinäisyyttä, ja lapsiperheille tapa jakaa tiloja, välineitä ja apua. Malleja on monta, ja niiden erot ovat suuria sekä arjessa että juridiikassa.

Tässä oppaassa käydään läpi yhteisöasumisen muodot, hallintamuodot, säännöt ja päätöksenteko, kustannukset sekä tavat päästä mukaan. Ikääntyneiden asumisvaihtoehdot ovat oppaassa senioriasuminen.

Mitä yhteisöasuminen on?

Yhteisöasumisella tarkoitetaan tässä asumista, jossa asukkailla on omat täysin varustetut asunnot ja lisäksi tavallista enemmän yhteisiä tiloja ja yhteistä toimintaa. Asukkaat sopivat itse, mitä tehdään yhdessä. Tyypillisiä ovat yhteiset ateriat, siivous- ja kokkausvuorot, yhteiset harrastustilat ja vierashuone.

Asumismuoto Oma asunto Yhteistä Kuka päättää
Yhteisötalo Kyllä, oma keittiö ja kylpyhuone Laajat yhteistilat ja yhteinen toiminta Asukkaat yhteisön kokouksissa sekä taloyhtiön tai vuokranantajan päätöksenteko
Soluasunto tai kimppakämppä Vain oma huone Keittiö ja pesutilat Vuokranantaja ja asukkaiden keskinäinen sopimus
Hyvinvointialueen yhteisöllinen asuminen Kyllä, esteetön asunto Yhteinen toiminta, palvelut erikseen Hyvinvointialue palvelutarpeen arvioinnin perusteella

Soluasunnossa yhteisö on kevyempi ja asunto pienempi. Siitä kerrotaan oppaassa soluasunto ja kimppakämppä. Hyvinvointialueen yhteisöllinen asuminen on sosiaalihuoltolain mukainen palvelu, johon hakeudutaan palvelutarpeen perusteella. Esimerkiksi Helsinki rakentaa Maunulaan ikääntyneille yhteisöllisen asumisen palvelutaloa, jossa on 51 vuokra-asuntoa ja jonka asukkaat muuttavat kaupungin mukaan taloon alkuvuodesta 2028.

Yhteisöasumisen muodot

Muoto Mitä se tarkoittaa Tyypillinen hallintamuoto
Yhteisötalo Omat asunnot ja laajat yhteistilat, asukkaat hoitavat osan arjesta yhdessä Asunto-osakeyhtiö tai vuokratalo
Ryhmärakennuttaminen Ryhmä rakennuttaa itselleen talon tai korjaa vanhan ja suunnittelee sen yhdessä Yleensä asunto-osakeyhtiö
Senioriyhteisö Ikääntyneiden itse ylläpitämä yhteisötalo Asunto-osakeyhtiö tai vuokratalo
Vuokra- tai asumisoikeusyhteisö Yhteisöllisyys rakennetaan vuokra- tai asumisoikeustaloon yhteistilojen ja asukastoiminnan avulla Vuokra tai asumisoikeus
Sukupolvien välinen hanke Eri-ikäiset asukkaat samassa talossa tai korttelissa, esimerkiksi perheet ja ikääntyneet Mikä tahansa edellä mainituista

Tunnettuja suomalaisia esimerkkejä

  • Loppukiri, Arabianranta, Helsinki: valmistui vuonna 2006, ja sitä on kuvattu ensimmäiseksi tämäntyyppiseksi senioriyhteisöksi Suomessa.
  • Kotisatama, Kalasatama, Helsinki: valmistui vuonna 2015. Talossa on 63 asuntoa ja noin 500 neliötä yhteistiloja, kuten yhteiskeittiö, ruokasali, kirjasto, kaksi saunaa ja kattoterassi. Asukkaat tekevät työvuoroja ryhmissä ja tarjoilevat arkisin yhteisen aterian kesäkuukausia lukuun ottamatta. Talon omistaa asunto-osakeyhtiö, ja jokaisessa asunnossa asuu vähintään yksi 48 vuotta täyttänyt. Hankkeen käynnisti Aktiiviset Seniorit ry.
  • Malta, Jätkäsaari, Helsinki: betonirunkoinen kerrostalo, joka toteutettiin ryhmärakennuttamalla.
  • Annikki, Tampere: puutalokorttelin peruskorjaus, joka valmistui ryhmärakennuttamalla vuonna 2012.
  • Vuoreksen kuutiot, Tampere: ryhmärakennuttamalla toteutetut erillis-, pari- ja townhouse-talot, jotka valmistuivat vaiheittain vuosina 2020 ja 2022.

Hallintamuodot

Laissa ei ole erillistä yhteisöasumisen muotoa. Yhteisötalo toteutetaan jonkin tavallisen hallintamuodon avulla, ja hallintamuoto ratkaisee asukkaan oikeudet ja vastuut.

Hallintamuoto Mitä asukas omistaa tai hallitsee Miten päätetään
Asunto-osakeyhtiö Osakkeet, jotka oikeuttavat hallitsemaan asuntoa. Yhteistilat ovat yhtiön hallinnassa. Yhtiökokous ja hallitus asunto-osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaan
Vuokra Vuokrasopimus huoneenvuokralain mukaan Vuokranantaja. Valtion tukemissa vuokrataloissa asukkailla on lakisääteinen yhteishallinto.
Asumisoikeus Asumisoikeus, josta maksetaan asumisoikeusmaksu ja kuukausittainen käyttövastike Asumisoikeusyhteisö. Valtion tukemissa kohteissa asukkailla on asukashallinto.
Osuuskunta Jäsenyys osuuskunnassa, jonka tarkoitus on tukea jäsenten taloudenpitoa niiden käyttämien palvelujen avulla Osuuskunnan kokous ja hallitus osuuskuntalain ja sääntöjen mukaan

Valtion tukemissa vuokrataloissa asukkaiden kokous voi valita asukastoimikunnan, jonka toimialaan kuuluu lain mukaan talon asumisviihtyvyyden, yhteisöllisyyden ja turvallisuuden edistäminen. Asumisoikeusasumisesta kerrotaan oppaassa asumisoikeusasunnot.

Säännöt ja päätöksenteko

Yhteisötalossa on kahdenlaisia sääntöjä. Ensimmäinen taso on laki ja taloyhtiössä yhtiöjärjestys, joka sitoo kaikkia osakkaita. Toinen taso ovat asukkaiden omat sopimukset, kuten ruokavuorot, siivouslistat ja yhteistilojen varauskäytännöt.

  • Yhtiöjärjestys: siinä määrätään esimerkiksi vastikeperusteet ja voidaan määrätä kunnossapitovastuun jaosta. Muutokseen tarvitaan yleensä määräenemmistö, ja jos muutos esimerkiksi muuttaa osakkaan oikeutta hallita huoneistoa tai lisää hänen maksuvelvollisuuttaan, myös hänen suostumuksensa. Lue yhtiöjärjestys.
  • Yhtiökokous: taloyhtiön asioista, kuten yhteistilojen korjauksista ja niiden rahoituksesta, päätetään yhtiökokouksessa. Lue yhtiökokous.
  • Yhteisön kokous: yhteisen arjen, kuten aterioiden ja tapahtumien, järjestämisestä asukkaat sopivat omissa kokouksissaan. Esimerkiksi Kotisatamassa yhteisön kokous päättää toiminnasta ja sen raha-asioista.

Talkoovelvoite ei synny itsestään

Asukkaiden omat sopimukset, kuten kokkausvuorot, perustuvat sitoutumiseen. Jos sääntöjen on tarkoitus sitoa myös tulevia ostajia tai velvoittaa maksuihin, niiden on perustuttava yhtiöjärjestykseen tai muuhun sitovaan päätökseen. Kysy ennen ostoa, mitkä säännöt ovat yhtiöjärjestyksessä ja mitkä asukkaiden sopimuksia.

Ryhmärakennuttaminen vaihe vaiheelta

Ryhmärakennuttamisessa ryhmä henkilöitä rakennuttaa yhdessä uudisrakennuksen tai korjaa rakennuksen uudisrakentamiseen verrattavalla tavalla hankkiakseen itselleen asunnot. Ryhmärakennuttamislaki koskee hankkeita, joissa asuntoja on vähintään neljä. Laki ei koske hanketta, jossa asukkaiden oikeus asuntoon perustuu asumisoikeussopimukseen, eikä tilannetta, jossa asuntokauppalaissa tarkoitettu elinkeinonharjoittaja omistaa osakkeita rakentamisvaiheessa.

  1. Ryhmän kokoaminen: hankkeen voi käynnistää tulevien asukkaiden ryhmä, ryhmärakennuttajakonsultti tai muu taho.
  2. Osallistumismaksu: mukaan ilmoittautuva voi maksaa osallistumismaksun. Se saa olla enintään 100 euroa suunniteltua asuinneliötä kohti ja enintään 10 000 euroa asuntoa kohti. Konsultin käynnistämässä hankkeessa rajat ovat 30 euroa ja 3 000 euroa. Maksusta on laadittava asiakirja, josta näkyy muun muassa, milloin maksun saa takaisin.
  3. Tontti: ryhmä hakee tonttia esimerkiksi kunnalta. Tampereen kaupungin mukaan kaikki sen luovuttamat yhtiömuotoisen asumisen tontit ovat haettavissa myös ryhmärakennuttamiseen, ja ryhmille voidaan myöntää pidennetty, enintään kahden vuoden varausaika.
  4. Ryhmärakennuttamissopimus: osallistujat sopivat hankkeen toteuttamisesta, kustannuksista ja päätöksenteosta. Ennen sopimusta keneltäkään ei saa periä muita maksuja kuin osallistumismaksun.
  5. Suunnittelu ja urakat: asunto-osakeyhtiömuotoisessa hankkeessa urakoitsijan on asetettava yhtiön hyväksi vakuus, rakentamisvaiheessa vähintään 10 prosenttia ja sen jälkeen vähintään 4 prosenttia urakkahinnasta vähintään kahdeksi vuodeksi.
  6. Kustannusten ylitykset: jos sopimus nostaisi kokonaiskustannuksia 10–15 prosenttia, siitä päätetään yhtiökokouksessa määräenemmistöllä. Yli 15 prosentin ylitys vaatii kaikkien osakkeenomistajien suostumuksen, ellei ylitys johdu seikasta, jota ei kohtuudella voida välttää.
  7. Valmistuminen: rakentamisvaihe päättyy, kun loppukatselmus on pidetty ja kaikki asunnot on hyväksytty käyttöön.

Ryhmärakennuttaminen eroaa uuden asunnon ostamisesta perustajaurakoitsijalta. Asuntokauppalain rakentamisvaiheen suojajärjestelmää ei sovelleta ryhmärakennuttamislain mukaiseen ryhmärakennuttamiseen, joten osakkaat kantavat itse rakennuttajan riskit. Kuluttajariitalautakunta voi käsitellä urakoitsijan vakuuden vapauttamista koskevan riidan. Uudiskohteen ostamisesta kerrotaan oppaassa uudisasunnon ostaminen.

Mitä yhteisöasuminen maksaa?

Yhteisöasuminen ei ole oma hintaluokkansa, vaan kustannukset määräytyvät hallintamuodon mukaan. Yhteistilat lisäävät rakennettavia neliöitä, ja niiden rakentaminen, lämmitys, siivous ja korjaukset jaetaan asukkaiden kesken vastikkeessa tai vuokrassa.

  • Omistus: velaton hinta tai ryhmärakennuttamisessa rakentamiskustannukset, yhtiövastike, mahdollinen yhtiölainan osuus ja varainsiirtovero, kun ostat valmiin talon osakkeet.
  • Vuokra: vuokra, johon yhteistilojen kulut sisältyvät, sekä vakuus.
  • Asumisoikeus: asumisoikeusmaksu ja käyttövastike.
  • Yhteinen toiminta: esimerkiksi yhteisten aterioiden raaka-aineet maksetaan yleensä erikseen niistä, jotka osallistuvat.

Laskuesimerkki: yhteistilojen osuus

Kotisatamassa on 63 asuntoa ja noin 500 neliötä yhteistiloja. Tasan jaettuna jokaista asuntoa kohti on noin 500 / 63 ≈ 8 neliötä yhteistilaa.

Jos yhteistilojen ylläpito maksaisi esimerkiksi 4 euroa neliöltä kuukaudessa, osuus olisi noin 32 euroa asuntoa kohti kuukaudessa. Ylläpitokulu on oma oletus. Todellinen jako riippuu yhtiöjärjestyksen vastikeperusteesta.

Edut ja haasteet

Edut Haasteet
Tuttuja naapureita ja apua arjessa Yhteisön toiminta vaatii aikaa ja sitoutumista
Yhteiset tilat, joita yksittäisellä asunnolla ei olisi varaa omistaa Yhteistilat näkyvät vastikkeessa tai vuokrassa
Vaikutusmahdollisuus talon suunnitteluun ryhmärakennuttamisessa Ryhmärakennuttamisen riskit ja pitkä valmisteluaika
Yksinäisyyden ehkäisy etenkin ikääntyneillä Ristiriidat yhteisön sisällä ja erimielisyys säännöistä
Jaetut välineet ja yhteiset ateriat Erityisehdot, kuten ikäraja, rajaavat ostajien tai vuokralaisten joukkoa

Mistä hankkeita löytää ja miten mukaan pääsee?

  • Kunnan tontinluovutus: seuraa kuntasi tonttihakuja ja ryhmärakennuttamista koskevia sivuja. Esimerkiksi Tampere listaa sivuillaan suunnitteilla olevia ja valmistuneita ryhmärakennuttamiskohteita.
  • Ryhmärakennuttamishankkeet: moni hanke kokoaa ryhmää jo ennen rakentamista. Pyydä ennen sitoutumista osallistumismaksun asiakirja ja hankkeen perustiedot.
  • Yhdistykset: esimerkiksi Kotisataman taustalla on Aktiiviset Seniorit ry. Yhdistykset kokoavat kiinnostuneita ja voivat käynnistää uusia hankkeita.
  • Valmiin talon asunnot: yhteisötalon osakkeita myydään kuten muitakin asunto-osakkeita, ja vuokrataloissa haetaan vuokranantajan ohjeiden mukaan. Tarkista talon omat valintaperusteet, kuten ikäraja.
  • Hitas-kohteet: osa Helsingin yhteisötaloista on hintasäänneltyjä, jolloin myyntihinnalla on enimmäisraja. Lue Hitas-asunnot.

Kysy ennen kuin lähdet mukaan

  • Mikä on talon hallintamuoto, ja kuka omistaa yhteistilat?
  • Mitkä säännöt ovat yhtiöjärjestyksessä ja mitkä asukkaiden sopimuksia?
  • Paljonko yhteistilat lisäävät vastiketta tai vuokraa?
  • Millaisia velvoitteita yhteisö odottaa, kuten työvuoroja tai kokouksia?
  • Miten asunnon voi myydä tai vuokrata, ja onko ostajille ehtoja?
  • Ryhmärakennuttamisessa: kuka on konsultti, mikä on kustannusarvio ja miten ylityksistä päätetään?

Jos menee pieleen

  • Vetäydyt ryhmärakennuttamisesta ennen sopimusta: konsultin käynnistämässä hankkeessa osallistumismaksu on palautettava viipymättä, eikä varoja saa käyttää ennen ryhmärakennuttamissopimusta. Muussa hankkeessa maksu palautetaan, kun tilallesi on saatu toinen osallistuja. Jos hanke raukeaa, käyttämättä jääneet varat palautetaan maksujen suhteessa.
  • Erimielisyys yhtiökokouksen päätöksestä: lain tai yhtiöjärjestyksen vastaista päätöstä voi moittia kanteella käräjäoikeudessa kolmen kuukauden kuluessa päätöksestä. Kanteen voi nostaa osakas, hallituksen jäsen tai isännöitsijä. Tietyt vakavasti virheelliset päätökset ovat mitättömiä ilman määräaikaa.
  • Ristiriidat yhteisön sisällä: sopikaa etukäteen, miten erimielisyydet käsitellään yhteisön kokouksessa. Kirjatut säännöt ja pöytäkirjat helpottavat ratkaisua.
  • Vuokralaisena yhteisötalossa: riidat vuokranantajan kanssa ratkaistaan kuten muutkin vuokrariidat. Lue vuokrariidat.

Yleiset virheet

  • Yhteisötaloa pidetään erillisenä hallintamuotona, eikä yhtiöjärjestystä tai vuokrasopimusta lueta.
  • Hyvinvointialueen yhteisöllinen asuminen ja asukkaiden itse ylläpitämä yhteisötalo sekoitetaan keskenään.
  • Ryhmärakennuttamiseen lähdetään ilman selvää kustannusarviota ja varautumista ylityksiin.
  • Osallistumismaksu maksetaan ilman kirjallista asiakirjaa palautusehdoista.
  • Yhteisön toiminnan vaatimaa aikaa aliarvioidaan.

Usein kysyttyä

Mitä eroa on yhteisöasumisella ja yhteisöllisellä asumisella?

Yhteisöasuminen on asukkaiden itse ylläpitämää asumista omissa asunnoissa yhteistilojen kanssa. Hyvinvointialueen yhteisöllinen asuminen on sosiaalihuoltolain mukainen palvelu, johon hakeudutaan palvelutarpeen perusteella.

Onko yhteisötalo oma yhtiömuotonsa?

Ei. Yhteisötalo on yleensä asunto-osakeyhtiö, vuokratalo tai asumisoikeustalo, ja asukkaan oikeudet määräytyvät sen mukaan.

Paljonko ryhmärakennuttamisen osallistumismaksu saa olla?

Enintään 100 euroa suunniteltua asuinneliötä kohti ja enintään 10 000 euroa asuntoa kohti. Konsultin käynnistämässä hankkeessa rajat ovat 30 euroa ja 3 000 euroa.

Koskeeko ryhmärakennuttamislaki pientä hanketta?

Laki koskee hankkeita, joissa asuntoja on vähintään neljä. Enintään kolmen asunnon hankkeisiin sitä ei sovelleta.

Voiko yhteisötalon asunnon myydä vapaasti?

Asunto-osakeyhtiön osakkeet voi lähtökohtaisesti myydä kuten muutkin. Yhtiöjärjestyksessä voi kuitenkin olla esimerkiksi lunastuslauseke, ja Hitas-kohteissa myyntihinta on säännelty.

Pitääkö yhteisiin aterioihin osallistua?

Se riippuu talon säännöistä. Asukkaiden omat sopimukset perustuvat yleensä sitoutumiseen, mutta yhtiöjärjestykseen kirjatut maksuperusteet sitovat kaikkia osakkaita.

Voiko vuokralla asua yhteisötalossa?

Voi. Yhteisöllisyyttä rakennetaan myös vuokrataloihin, ja valtion tukemissa vuokrataloissa asukastoimikunta voi edistää talon yhteisöllisyyttä.

Lue myös: Senioriasuminen · Asumisoikeusasunnot · Yhtiöjärjestys · Soluasunto ja kimppakämppä

Sivun kuvat

  • 01. ”Bicycles parked on a path beside a lush garden and white apartment building”, Fons Heijnsbroek / Unsplash, Unsplash License, rajattu
Aiheet:Asuminen ja arkiAsumismuodot