Soluasunto ja kimppakämppä – sopimus, säännöt ja kulujen jako

Soluasunto vai kimppakämppä? Sopimus, yhteisvastuu vuokrasta, kämppiksen poismuutto, kulujen jako, asumistuki ja asumislisä sekä riidat.

Päivitetty 3.11.2026 Lukuaika 9 min Vuokra-asuminen
Yhteinen keittiö, jossa ruokapöytä neljällä tuolilla ja jääkaappi
Kuva: Maximilian Bungart / Unsplash
Tässä oppaassa (13)

Lyhyesti

Soluasunnossa jokaisella asukkaalla on oma vuokrasopimus omasta huoneesta, ja keittiö ja pesutilat ovat yhteiset. Kimppakämpässä asutaan joko yhteisellä vuokrasopimuksella tai niin, että yksi vuokralainen vuokraa huoneita alivuokralle. Malli ratkaisee, kuka vastaa vuokrasta, mitä tapahtuu kämppiksen muuttaessa pois ja miten asumistuki lasketaan. Tehkää kämppisten kesken kirjallinen sopimus kulujen jaosta ja poismuutosta. Jokainen asukas tarvitsee yleensä oman kotivakuutuksen.

Yhteisasuminen on monelle edullisin tapa asua omillaan, ja se on yleistä etenkin opiskelijoilla. Arki sujuu, kun pelisäännöt on sovittu etukäteen. Ongelmat syntyvät yleensä silloin, kun joku jättää vuokransa maksamatta, muuttaa pois kesken sopimuksen tai kun siivouksesta ja kuluista ei ole sovittu mitään.

Tässä oppaassa käydään läpi soluasunnon ja kimppakämpän erot, vastuu vuokrasta ja vahingoista, kämppiksen poismuutto, kulujen jako, asumisen tuet ja riitojen ratkaisu. Opiskelija-asunnon hakeminen on oppaassa opiskelija-asunnot.

Kolme tapaa asua yhdessä

Asia Soluasunto Kimppakämppä, yhteinen sopimus Kimppakämppä, alivuokra
Sopimus Jokaisella oma sopimus omasta huoneesta ja yhteisten tilojen käytöstä Kaikki ovat vuokralaisia samassa sopimuksessa Päävuokralainen vuokraa huoneita alivuokralaisille
Vastuu vuokrasta vuokranantajalle Vain oma vuokra Sopimuksen mukaan, usein yhteisvastuu koko vuokrasta Päävuokralainen vastaa koko vuokrasta
Kämppiksen vaihtuminen Vuokranantaja vuokraa vapautuneen huoneen Vaatii vuokranantajan suostumuksen ja sopimuksen muutoksen Päävuokralainen valitsee uuden alivuokralaisen
Irtisanomissuoja Kuten tavallisella vuokralaisella Kuten tavallisella vuokralaisella Alivuokralaisella ei ole irtisanomissuojaa
Yleinen asumistuki Oma ruokakunta Asukkaat kuuluvat yleensä samaan ruokakuntaan Alivuokralainen, jolla on erillinen sopimus, on oma ruokakuntansa

Soluasunto

Soluasunnossa vuokrasopimus koskee omaa huonetta ja oikeutta käyttää yhteisiä tiloja, kuten keittiötä, olohuonetta ja kylpyhuonetta. Vastaat vain omasta vuokrastasi, ja voit irtisanoa oman sopimuksesi muista riippumatta. Vuokranantaja valitsee uuden asukkaan vapautuneeseen huoneeseen, joten kämppiksiin ei yleensä voi vaikuttaa. Soluasuntoja tarjoavat erityisesti opiskelija-asuntotoimijat.

Kimppakämppä yhteisellä sopimuksella

Kun kaikki allekirjoittavat saman vuokrasopimuksen, kaikilla on vuokralaisen asema. Samalla vastuu on yhteinen. Kun asutte yhdessä, sopikaa vuokranantajan kanssa selvästi, kenelle vuokra maksetaan ja kuka vastaa mistä.

Kimppakämppä alivuokralla

Päävuokralainen voi ilman lupaa antaa enintään puolet asunnosta alivuokralle, jos siitä ei aiheudu vuokranantajalle huomattavaa haittaa tai häiriötä. Suurempi osa vaatii luvan. Päävuokralainen vastaa vuokranantajalle koko vuokrasta ja asunnosta myös alivuokralaisen osalta. Alivuokralaisella ei ole irtisanomissuojaa, ja hänen asemansa päättyy viimeistään samaan aikaan kuin päävuokralaisen oikeus asuntoon. Alivuokrasuhteen ehdot ovat oppaassa alivuokrasopimus.

Yhteisvastuu vuokrasta ja vahingoista

Huoneenvuokralaissa yhteisvastuusta säädetään nimenomaisesti puolisoille. Yhdessä asuvat aviopuolisot ja avopuolisot vastaavat vuokrasopimuksen velvoitteista yhteisvastuullisesti. Kämppisten vastuu ratkeaa sopimuksen ehdoista, joten lue ne ennen allekirjoittamista.

Yhteisvastuu tarkoittaa, että vuokranantaja voi vaatia koko vuokran keneltä tahansa vastuussa olevalta. Jos yksi kämppis jättää osuutensa maksamatta, muut joutuvat maksamaan sen ja perimään sen häneltä jälkikäteen. Maksamaton vuokra voi olla sopimuksen purkuperuste kaikkien osalta.

Vahingoissa vuokralainen vastaa tahallaan tai huolimattomuudellaan aiheuttamastaan vahingosta ja myös luvallaan asunnossa oleskelevien aiheuttamasta vahingosta. Vastuu koskee myös yhteisiä tiloja ja laitteita. Tavanomaisesta kulumisesta ei vastata. Kirjatkaa kämppisten kesken, miten yhteisten tilojen vahingot ja siivouspuutteet jaetaan, jos aiheuttajaa ei tiedetä.

Vakuus kimppakämpässä

Vakuus saa olla enintään kolmen kuukauden vuokra, vaikka asukkaita olisi useita. Kirjatkaa, kuka maksoi minkä osuuden vakuudesta ja kenelle se palautetaan. Vuokranantajan on palautettava vakuus tai ilmoitettava pidättämisestä viimeistään 14 päivässä sopimuksen päättymisestä tai hallinnan luovutuksesta. Lue vuokravakuus.

Kun kämppis muuttaa pois

Poismuutto on kimppa-asumisen yleisin riidan aihe. Toimintatapa riippuu mallista.

  • Soluasunto: irtisanot oman sopimuksesi. Vuokralaisen irtisanomisaika on kuukausi, ja se lasketaan irtisanomiskuukauden viimeisestä päivästä. Muiden asukkaiden sopimuksiin irtisanominen ei vaikuta.
  • Yhteinen sopimus: sopikaa vuokranantajan kanssa sopimuksen muuttamisesta tai uudesta sopimuksesta. Vuokraoikeuden saa siirtää toiselle vain vuokranantajan luvalla. Kirjatkaa myös, vapautuuko poismuuttaja vastuusta ja mistä päivästä alkaen.
  • Alivuokra: alivuokralainen voi irtisanoa sopimuksen 14 päivän irtisanomisajalla. Alivuokranantajan irtisanomisaika on kuukausi, ja kolme kuukautta, jos alivuokrasuhde on kestänyt vähintään vuoden.

Jos yhteisen asunnon vuokranneiden yhteinen asuminen päättyy eikä sopua synny, tuomioistuin voi jonkun heistä vaatiessa määrätä asuntoa eniten tarvitsevan jatkamaan vuokrasuhdetta ja vapauttaa muut. Vuokranantajaa on kuultava, eikä määräystä anneta, jos vuokranantaja saattaa todennäköiseksi kärsivänsä siitä vahinkoa. Sääntö koskee myös muita kuin aviopuolisoita.

Uusi asukas on ilmoitettava. 1.10.2026 alkaen tehdyissä sopimuksissa vuokralaisen on ilmoitettava vuokranantajalle kirjallisesti asunnossa asuvien määrä ja asumisen peruste, ja täysi-ikäisistä nimi, syntymäaika ja yhteystiedot. Vanhoissa sopimuksissa velvollisuus alkaa, kun vuokranantaja on ilmoittanut siitä. Jokainen tekee lisäksi oman muuttoilmoituksensa. Lue muuttoilmoitus.

Kämppisten keskinäinen sopimus

Vuokrasopimus kertoo vastuunne vuokranantajalle, mutta ei sitä, miten asiat jaetaan teidän kesken. Tehkää siksi lyhyt kirjallinen sopimus, jonka kaikki allekirjoittavat. Se ei sido vuokranantajaa, mutta se on näyttö, jos kämppisten kesken syntyy erimielisyyttä.

Mallikohdat kämppissopimukseen

  • Osapuolet ja huoneet: kuka asuu missäkin huoneessa ja mistä alkaen.
  • Vuokran jako: kunkin osuus euroina ja jakoperuste.
  • Maksaminen: maksaako jokainen suoraan vuokranantajalle vai kerääkö yksi osuudet, sekä eräpäivä.
  • Muut kulut: sähkö, vesi, netti ja yhteiset hankinnat sekä niiden jako.
  • Vakuus: kuka maksoi minkä osuuden ja miten se palautetaan.
  • Siivous: siivousvuorot ja loppusiivouksen vastuu.
  • Yhteiselo: vieraat ja yöpyjät, hiljaiset tunnit, lemmikit. Tupakointi asunnossa ja parvekkeella on laissa kielletty ilman vuokranantajan lupaa.
  • Poismuutto: ilmoitusaika kämppiksille, korvaavan asukkaan etsiminen ja kuka maksaa vuokran siihen asti.
  • Yhteiset tavarat: kenelle yhdessä ostetut huonekalut ja laitteet jäävät.
  • Erimielisyydet: miten ristiriidat käsitellään ennen kuin ne kärjistyvät.

Kulujen jako

Vuokran voi jakaa tasan tai huoneiden koon mukaan. Tasajako on yksinkertainen, mutta se tuntuu epäreilulta, jos huoneet ovat eri kokoisia. Usein toimiva tapa on jakaa osa vuokrasta tasan yhteisten tilojen vuoksi ja osa huoneiden pinta-alan mukaan.

Jakotapa Hyvät puolet Huomioitavaa
Tasan Helppo, kun huoneet ovat samankokoiset Isoimman huoneen asukas hyötyy
Huoneen pinta-alan mukaan Huomioi kokoerot Yhteiset tilat jäävät huomiotta
Puolet tasan, puolet pinta-alan mukaan Tasapainottaa yhteiset tilat ja huoneet Vaatii laskemisen ja kirjaamisen

Laskuesimerkki: kolmen hengen kimppakämppä

Oletukset: vuokra on 1 350 euroa kuukaudessa. Huoneet ovat 14, 11 ja 9 neliötä, yhteensä 34 neliötä. Puolet vuokrasta jaetaan tasan ja puolet huoneiden pinta-alan mukaan.

  • Tasan jaettava osa: 675 € / 3 = 225 € kullekin
  • Pinta-alan mukaan jaettava osa 675 €: 14 m² → 278 €, 11 m² → 218 €, 9 m² → 179 €
  • Kuukausivuokra yhteensä: 503 €, 443 € ja 404 €

Sähkö ja netti jaetaan tässä esimerkissä tasan. Luvut ovat omia esimerkkejä.

Huomaa, että opintotuen asumislisässä asunnon asumismenot jaetaan asukkaiden lukumäärällä, ellei erityisestä syystä hyväksytä muuta jakoperustetta. Kelan mukaan yhteisellä sopimuksella kulut jaetaan yleensä tasan, kun taas erillisissä sopimuksissa noudatetaan kunkin omaa sopimusta.

Asumistuki ja opintotuen asumislisä

Opiskelija hakee yleensä opintotuen asumislisää, ja jokainen hakee sitä itse. Asumislisä on enintään 80 prosenttia vuokrasta, ja huomioon otettavat menot on rajattu kunnittain. Alivuokralaiselta saatu vuokra vähennetään päävuokralaisen asumismenoista. Lue opintotuen asumislisä.

Yleisessä asumistuessa ratkaisee ruokakunta. Samassa asunnossa pysyvästi asuvat henkilöt kuuluvat samaan ruokakuntaan. Eri ruokakuntaan kuuluu kuitenkin se, joka hallitsee osaa asunnosta erillisen vuokrasopimuksen perusteella. Käytännössä soluasunnon asukas ja erillisellä sopimuksella asuva alivuokralainen ovat omia ruokakuntiaan, mutta yhteisellä sopimuksella asuvat kämppikset muodostavat yhden ruokakunnan, jolloin heidän tulonsa lasketaan yhteen.

Asumislisään oikeutettu opiskelija ei kuulu ruokakuntaan. Jos samassa asunnossa asuu tällainen opiskelija, muun ruokakunnan asumismenoiksi luetaan sen jäsenten lukumäärää vastaava osuus asunnon menoista. Tuet on koottu oppaaseen yleinen asumistuki.

Kotivakuutus jokaiselle

FINEn mukaan kotivakuutuksessa vakuutettuina ovat yleensä samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet. Kämppikset eivät siis yleensä ole toistensa vakuutuksessa, vaan jokainen tarvitsee oman kotivakuutuksen omalle irtaimistolleen ja oman vastuuvakuutuksen. Tarkista ehdot, jos asutte yhdessä kumppanin kanssa. Lue vuokralaisen kotivakuutus.

Vaihe vaiheelta: kimppakämpän perustaminen

  1. Valitkaa malli: yhteinen sopimus vai alivuokra. Soluasunnossa malli on valmis.
  2. Lukekaa vuokrasopimus ja tarkistakaa vastuut, irtisanominen ja asukasmäärä.
  3. Tehkää muuttotarkastus ja ottakaa kuvat ennen muuttoa. Lue muuttotarkastus.
  4. Maksakaa vakuus ja kirjatkaa kunkin osuus.
  5. Laatikaa kämppissopimus ja allekirjoittakaa se.
  6. Ilmoittakaa asukkaat vuokranantajalle ja tehkää muuttoilmoitukset.
  7. Ottakaa jokainen oma kotivakuutus ja hakekaa asumislisä tai asumistuki.

Erityistilanteet

  • Kämppis jättää vuokran maksamatta: jos olette yhteisvastuussa, maksa vuokra ensin, jotta sopimusta ei pureta maksamattoman vuokran vuoksi. Vaadi sen jälkeen kämppiksen osuus häneltä kirjallisesti ja yksilöidysti. Raha-saatava vanhentuu yleensä kolmessa vuodessa, ja kirjallinen vaatimus katkaisee vanhentumisen.
  • Pariskunta kimppakämpässä: yhdessä asuvat puolisot vastaavat vuokrasopimuksen velvoitteista yhteisvastuullisesti, vaikka vain toinen olisi allekirjoittanut sopimuksen. Yleisessä asumistuessa samassa asunnossa asuvat puolisot kuuluvat aina samaan ruokakuntaan.
  • Huone vuokranantajan omassa kodissa: kun asunnon haltija, myös omistaja, vuokraa osan asunnostaan, kyse on alivuokrasuhteesta. Asukkaalla ei silloin ole irtisanomissuojaa, ja irtisanomisajat ovat alivuokrasuhteen mukaiset. Vuokratulo on vuokranantajalle veronalaista, ja kuluista vähennetään vain vuokrattuun osaan kohdistuva osuus. Lue vuokratulojen verotus.
  • Kalustettu huone: jos huoneessa on vuokranantajan kalusteita, liittäkää sopimukseen irtaimistoluettelo ja kuvat. Ohjeet ovat oppaassa kalustettu vuokra-asunto.
  • Määräaikainen sopimus ja opiskelupaikan vaihto: määräaikainen sopimus sitoo pääsääntöisesti koko kauden. Tuomioistuin voi kuitenkin antaa luvan irtisanoa sen esimerkiksi muuton vuoksi toiselle paikkakunnalle opintojen tai työn takia, jolloin toiselle osapuolelle voidaan määrätä kohtuullinen korvaus.
  • Asunnon väliaikainen luovutus: jos lähdet esimerkiksi vaihto-opiskeluun, voit luovuttaa koko vuokraamasi huoneiston toiselle enintään kahdeksi vuodeksi opintojen tai työn vuoksi ilmoittamalla siitä vuokranantajalle kirjallisesti viimeistään kuukautta ennen. Vastaat edelleen vuokrasopimuksen velvoitteista.

Riidat

Puhukaa ongelmista ajoissa ja kirjatkaa sovitut ratkaisut. Jos vuokranantajan kanssa syntyy erimielisyyttä vakuudesta, vahingoista tai kunnosta, Kuluttajariitalautakunta käsittelee maksutta myös yksityishenkilöiden välisiä vuokrariitoja. Päävuokralaisen ja alivuokralaisen välisessä riidassa päävuokralainen on alivuokralaisen vuokranantaja.

Kämppisten keskinäinen riita kuluista on sopimusasia, ja siinä kämppissopimus on tärkein näyttö. Jos sopua ei synny, asia ratkaistaan viime kädessä käräjäoikeudessa. Ratkaisupolku on kuvattu oppaassa vuokrariidat.

Yleiset virheet

  • Kämppisten kesken ei ole kirjallista sopimusta kuluista ja poismuutosta.
  • Yksi kämppis muuttaa pois, mutta vuokrasopimusta ei muuteta, ja hän jää vastuuseen.
  • Alivuokralle annetaan yli puolet asunnosta ilman vuokranantajan lupaa.
  • Vakuuden osuuksia ei kirjata, ja palautus menee vain yhdelle.
  • Yksi kotivakuutus oletetaan riittäväksi kaikille.
  • Asukasmuutoksista ei ilmoiteta vuokranantajalle.
  • Asumistukea haettaessa ei huomioida, että yhteisellä sopimuksella asuvat muodostavat yhden ruokakunnan.

Usein kysyttyä

Mikä ero on soluasunnolla ja kimppakämpällä?

Soluasunnossa jokaisella on oma vuokrasopimus omasta huoneesta. Kimppakämpässä asutaan joko yhteisellä sopimuksella tai niin, että yksi vuokralainen vuokraa huoneita alivuokralle.

Joudunko maksamaan kämppiksen vuokran?

Soluasunnossa et. Yhteisessä sopimuksessa vastuu riippuu ehdoista, ja jos olette yhteisvastuussa, vuokranantaja voi periä koko vuokran keneltä tahansa teistä. Alivuokrassa päävuokralainen vastaa koko vuokrasta.

Saako soluasuntoon asumislisää?

Saa. Asumislisä lasketaan oman vuokrasopimuksesi mukaan, ja jokainen asukas hakee sitä itse.

Voiko kämppis muuttaa pois kesken sopimuksen?

Soluasunnossa voi irtisanoa oman sopimuksensa. Yhteisessä sopimuksessa muutoksesta on sovittava vuokranantajan kanssa, ja vuokraoikeuden siirto vaatii vuokranantajan luvan.

Kuinka suuri vakuus kimppakämpästä saa olla?

Enintään kolmen kuukauden vuokra koko asunnosta, ei kolmen kuukauden vuokra kultakin asukkaalta erikseen yhteisessä sopimuksessa.

Saako päävuokralainen vuokrata huoneen alivuokralle?

Ilman lupaa enintään puolet asunnosta, jos siitä ei aiheudu vuokranantajalle huomattavaa haittaa tai häiriötä. Suurempi osa vaatii luvan.

Tarvitseeko jokainen oman kotivakuutuksen?

Yleensä tarvitsee, koska kotivakuutuksessa vakuutettuina ovat tavallisesti vain samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet.

Miten vuokra kannattaa jakaa?

Tasan, huoneen koon mukaan tai yhdistelmänä. Kirjatkaa valittu tapa kämppissopimukseen. Asumislisässä Kela jakaa menot lähtökohtaisesti asukasmäärän mukaan.

Lue myös: Opiskelija-asunnot · Alivuokrasopimus · Yleinen asumistuki · Kalustettu vuokra-asunto

Sivun kuvat

Aiheet:Asuminen ja arkiVuokra-asuminen