Kodin turvallisuus – palo, häkä, vesivuodot ja murrot

Turvallinen koti syntyy pienistä asioista: toimivista varoittimista, ehjistä johdoista, vapaista poistumisteistä ja siitä, että tiedät, mitä teet hätätilanteessa. Tämä opas käy läpi kodin tärkeimmät riskit ja niiden ehkäisyn. Varoittimien, hälyttimien ja kameroiden valinnasta kerrotaan erikseen oppaassa hälytyslaitteet kotiin.

Kodin suurimmat riskit

Riski	Tyypillinen syy	Tärkein ehkäisy
Tulipalo	Liesi, sähkölaite, akku, kynttilä, tulisija	Toimivat palovaroittimet, liesi valvotusti, ehjät johdot
Häkä	Tulisija, kaasulaite, käynnissä oleva moottori	Oikea tulisijan käyttö, nuohous, häkävaroitin
Vesivuoto	Pesukoneen letku, hana, lattiakaivo, putki	Letkujen tarkistus, koneet valvotusti, vedenkulutuksen seuranta
Sähkötapaturma	Rikkinäinen johto, itse tehty sähkötyö	Kiinteät työt sähköurakoitsijalle, vikavirtasuoja
Murto	Lukitsematon ovi tai ikkuna, tyhjän näköinen koti	Lukitus, valaistus, naapuriapu
Lasten tapaturmat	Kaatuvat kalusteet, narut, sähkö, kemikaalit	Kiinnitykset, lapsisuojat, säilytys ylhäällä

Kuka vastaa mistäkin?

Pelastuslain mukaan jokaisen on oltava huolellinen tulipalon ja muun onnettomuuden välttämiseksi. Lisäksi laki jakaa vastuuta rakennuksen omistajalle, haltijalle ja asukkaalle.

Asia	Omistaja tai taloyhtiö	Asukas tai vuokralainen
Palovaroittimet	Hankkii, asentaa ja pitää toimintakunnossa	Testaa ja ilmoittaa vioista viipymättä
Poistumisturvallisuus	Huolehtii, että rakennuksesta pääsee ulos ja pelastustoiminta on mahdollista	Ei tuki poistumisreittejä eikä säilytä palavaa tavaraa vaarallisesti
Pelastussuunnitelma	Laaditaan asuinrakennukseen, jossa on vähintään kolme asuntoa	Lukee suunnitelman ja noudattaa sen ohjeita
Vauriot ja viat	Korjaa omalle vastuulleen kuuluvat viat	Ilmoittaa vahingoista ja puutteista viipymättä

Pelastuslain mukaan omistajalla tai hänen edustajallaan on oikeus päästä huoneistoon palovaroittimien asentamista ja huoltoa varten. Käynti järjestetään asukkaalle sopivana aikana kohtuullisessa ajassa. Vuokralaisen on lisäksi ilmoitettava vuokranantajalle viipymättä huoneiston vahingoista ja puutteista, ja ilmoitus on tehtävä heti, jos vahinko voi suurentua. Lue myös vuokralaisen velvollisuudet ja taloyhtiön vastuunjaosta kunnossapitovastuu.

Paloturvallisuus

Palovaroittimet

Asunnossa on oltava vähintään yksi palovaroitin jokaisen kerroksen tai tason alkavaa 60 neliötä kohden. Esimerkiksi 70 neliön yksitasoiseen asuntoon tarvitaan siis kaksi varoitinta. Asukas saa lisäksi hankkia omia varoittimia tai hälytysääntä täydentäviä lisälaitteita, esimerkiksi huonokuuloiselle.

• Testaa kuukausittain: pelastuslaitoksen ohjeen mukaan varoitin testataan kerran kuukaudessa testinapista.
• Paristo: vaihda paristo vuosittain, ellei valmistaja ilmoita pidempää kestoa. Taloyhtiössä tai vuokra-asunnossa kysy ensin, kuka huoltaa varoittimet.
• Älä irrota: jos varoitin hälyttää turhaan ruoanlaitosta, ilmoita omistajalle. Sijoitusta voi muuttaa, mutta varoitinta ei saa poistaa käytöstä.

Pelastusalan järjestö SPEK suosittaa uusimaan varoittimet viimeistään 10 vuoden välein. Suositus on järjestön oma näkemys, ei lakisääteinen vaatimus, mutta vanhan varoittimen herkkyys voi heiketä. Varoitintyypeistä ja asennuksesta kerrotaan tarkemmin hälytyslaitteiden oppaassa.

Liesi ja keittiö

Tukesin mukaan Suomessa sattuu vuosittain pari tuhatta tulipaloa tai palon alkua, jotka ovat lähtöisin sähkölaitteista tai -laitteistoista. Useimmiten sähköpalo saa alkunsa liedestä, kun ruoka unohtuu päällä olevalle liedelle tai lapsi tai lemmikki kytkee lieden vahingossa päälle.

• Älä jätä liettä tai uunia päälle valvomatta.
• Älä säilytä tavaraa liesitasolla. Kuumat levyt voivat sytyttää lähellä olevan materiaalin.
• Tukes neuvoo hankkimaan liesivahdin, joka hälyttää tai katkaisee virran, jos levy unohtuu päälle.
• Puhdista liesituulettimen rasvasuodatin säännöllisesti, ks. liesituulettimet.
• Pidä sammutuspeite keittiössä helposti saatavilla.

Sähkölaitteet, jatkojohdot ja akut

Tukesin mukaan suurin osa sähkölaitteiden onnettomuuksista johtuu viallisista tai väärin korjatuista laitteista, huolimattomuudesta tai varomattomuudesta.

• Jatkojohdot: älä liitä useita jatkojohtoja peräkkäin, älä vie sähköä jatkojohdolla toiseen huoneeseen ja kytke moniosaiseen jatkopistorasiaan vain pienitehoisia laitteita. Kelalla oleva johto on vedettävä auki, kun käytät suuritehoista laitetta, kuten lämmitintä.
• Vauriot: sähköjohtoa ei saa paikata teipillä. Hävitä tai korjauta rikkinäinen johto heti.
• Lämmittimet ja kylmälaitteet: älä peitä sähkölämmitintä äläkä kuivaa vaatteita sen päällä. Imuroi jääkaapin ja pakastimen takaosa pölystä.
• Akut: lataa akkuja oikealla laturilla, älä jätä akkua latautumaan valvomatta ja poista kuumeneva tai pullistunut akku heti käytöstä. Vie vanhat akut ja paristot kierrätykseen, äläkä säilö niitä kotona.
• Sähkötyöt: Tukesin mukaan tavallinen sähkönkäyttäjä ei saa tehdä kiinteitä sähköasennuksia eikä vaihtaa edes kiinteää pistorasiaa tai valokatkaisijaa. Maallikko saa vaihtaa esimerkiksi jatkojohdon pistotulpan.

Sauna, tulisijat ja kynttilät

Tukes muistuttaa, että löylyhuoneeseen ei saa ripustaa pyykkejä eikä varastoida mitään. Tarkista ennen kiukaan päälle kytkemistä, ettei kiukaalle ole jäänyt mitään. Täytä kivitila valmistajan ohjeen mukaan ja uusi kivet riittävän usein. Tulisijoja käytettäessä huolehdi nuohouksesta ja siitä, että tulisijan edessä ei ole palavaa materiaalia. Kiukaan valinnasta ja turvaetäisyyksistä kerrotaan oppaassa kiukaat.

Poistumistiet

Pelastuslain mukaan rakennuksen omistajan, haltijan ja toiminnanharjoittajan on huolehdittava siitä, että rakennuksesta pääsee poistumaan tulipalossa ja että pelastustoiminta on mahdollista. Helposti syttyvää tavaraa ei saa säilyttää ullakolla, kellarissa, rakennuksen alla tai sen välittömässä läheisyydessä niin, että siitä aiheutuu palovaaraa.

• Pidä porraskäytävät ja kulkureitit tyhjinä. Lastenvaunut ja polkupyörät kuuluvat niille varattuihin tiloihin.
• Uusissa rakennuksissa asunnolla, jolla on vain yksi uloskäytävä, on oltava varatie eli uloskäytävää vaikeakulkuisempi reitti turvaan. Selvitä, mikä kotisi varatie on, äläkä tuki sitä tavaroilla.
• Sovi perheen kanssa, mistä poistutaan ja missä kokoonnutaan ulkona.

Häkä

Häkä eli hiilimonoksidi on hajuton ja väritön kaasu, jota syntyy, kun palaminen on epätäydellistä. Asumisterveysasetuksen mukaan sisäilman hetkellinen hiilimonoksidipitoisuus ei saa ylittää 7 mg/m³.

• Sulje tulisijan pelti vasta, kun hiillos on kokonaan sammunut.
• Huolehdi nuohouksesta ja tulisijan kunnosta.
• Älä käytä kaasulaitteita, grillejä tai polttomoottoreita sisätiloissa tai suljetussa autotallissa.

Häkävaroitin ei ole pakollinen. SPEK suosittaa sitä tiloihin, joissa on tulisija tai kaasulaitteita. Tukesin mukaan häkävaroittimet ovat tyypillisesti standardin SFS-EN 50291-1 mukaisia, ja katossa varoitin asennetaan vähintään 30 senttimetrin päähän seinistä. Häkävaroitin ei korvaa palovaroitinta.

Vesivuodot

Vuoto voi jatkua pitkään huomaamatta, varsinkin omakotitalossa ja mökillä. Pienikin vuoto ehtii vahingoittaa rakenteita ennen kuin kosteus näkyy pinnalla.

• Koneet: Tukesin mukaan pyykinpesukonetta ei pidä jättää yksin kotiin käymään. Sulje hana käytön jälkeen.
• Letkut: Motivan huolto-ohjeen mukaan pesukoneiden letkut tarkistetaan 1–2 kertaa vuodessa ja kuluneet vaihdetaan.
• Kulutus: Motiva neuvoo seuraamaan vedenkulutusta vähintään kuukausittain. Selittämätön nousu voi kertoa piilevästä vuodosta.
• Varoitin: vesivuotovaroitin astianpesukoneen ja jääkaapin alla kertoo vuodosta ajoissa.
• Poissaolo: sulje pitkän poissaolon ajaksi koneiden hanat ja mahdollisuuksien mukaan asunnon vesi.

Jos vuoto jo tapahtui, toimi oppaan vesivahinko mukaan. Hitaasti syntyneistä vaurioista kerrotaan oppaassa kosteusvaurio.

Murrot

Poliisin tiedotteen (2021) mukaan asunto- ja mökkimurtojen määrät kasvavat keväällä ja kesällä. Poliisi neuvoo suojaamaan kodin näin:

• Pidä ovet ja ikkunat lukittuina aina, kun mahdollista, myös takaovi.
• Vaihda lukot, jos et ole varma, missä kaikki avaimet ovat. Älä pidä vara-avainta helpossa paikassa.
• Pidä koti asutun näköisenä: sovi naapurin kanssa postin tyhjentämisestä ja käytä valoja hämärän aikaan.
• Älä kerro sosiaalisessa mediassa julkisesti lomistasi ja menoistasi.
• Kuvaa arvokas omaisuus ja kirjaa sen tunnisteet.
• Hälytysjärjestelmät, kamerat ja niistä varoittavat kyltit vaikuttavat poliisin mukaan rikollisten kohteen valintaan.

Kotivakuutuksen suojeluohjeet voivat koskea myös lukitsemista. Jos laiminlyöt ne, korvausta voidaan alentaa, ks. kotivakuutus. Verohallinnon mukaan turvalukon tai hälytysjärjestelmän asennustyöstä voi saada kotitalousvähennyksen, mutta laitteista ja palvelumaksuista ei.

Lapsiturvallisuus

Tukes neuvoo käymään kodin läpi lapsen näkökulmasta jo ennen syntymää ja uudelleen, kun lapsi alkaa liikkua ja kiipeillä.

Lastenhuoneen kalusteista ja valaisimista kerrotaan oppaassa lastenhuoneen sisustus.

Turvallisuustarkistus vuoden mittaan

Milloin	Tee näin
Kuukausittain	Testaa palovaroittimet. Katso vesimittarin lukema.
Syksyllä	Tarkista tulisijat ja nuohous ennen lämmityskautta. Testaa häkävaroitin.
Ennen joulua	Tarkista kynttilöiden ja jouluvalojen paikat ja johdot.
Keväällä	Tarkista pesukoneiden letkut ja liitokset. Siivoa varastot ja ullakot palavasta tavarasta.
Ennen lomaa	Sulje koneiden hanat, irrota tarpeettomat laitteet ja sovi naapuriavusta.
Kerran vuodessa	Vaihda palovaroitinten paristot ja käy poistumisreitit läpi perheen kanssa.
Valmistajan ohjeen mukaan	Testaa vikavirtasuojakytkin testipainikkeesta. Tukesin mukaan ennen 1990-luvun loppupuolta tehdyissä asennuksissa sitä ei tavallisesti ole lainkaan.

Omakotitalon koko huoltokalenteri on oppaassa omakotitalon huolto.

Erityistilanteet

Vuokra-asunto

Vuokra-asunnossa vuokranantaja vastaa palovaroittimista, jos hän omistaa rakennuksen. Osakehuoneistoa vuokrattaessa vastuu on taloyhtiöllä rakennuksen omistajana. Vuokralainen testaa varoittimet ja ilmoittaa vioista. Kiinteitä sähkö- tai vesitöitä vuokralainen ei saa tehdä ilman lupaa.

Taloyhtiö

Kerrostalossa ja rivitalossa, jossa on vähintään kolme asuntoa, on oltava pelastussuunnitelma. Siinä kerrotaan muun muassa asukkaille annettavista ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja vaaratilanteissa toimimiseksi. Kysy suunnitelmaa isännöitsijältä, jos et ole saanut sitä. Taloyhtiön toiminnasta kerrotaan oppaassa taloyhtiö.

Iäkäs tai liikuntarajoitteinen asukas

Jos asukas ei kuule hälytystä tai ei pääse poistumaan nopeasti, lisävaroittimet ja toisiinsa kytketyt varoittimet auttavat. Asukas saa hankkia omia lisälaitteita varoittimen hälytysäänen täydentämiseksi.

Yleiset virheet

• Palovaroittimen paristo irrotetaan turhien hälytysten takia, eikä sitä laiteta takaisin.
• Pyykinpesukone tai astianpesukone jätetään käymään, kun lähdetään kotoa.
• Akkuja ladataan yöllä sängyllä tai sohvalla.
• Jatkojohtoja ketjutetaan ja niihin kytketään lämmittimiä.
• Pistorasia tai valaisinkytkin vaihdetaan itse, vaikka työ kuuluu sähköurakoitsijalle.
• Porraskäytävään tai varatien eteen jätetään tavaraa.
• Kirjahylly jätetään kiinnittämättä lapsiperheessä.

Jos jotain sattuu

1. Tulipalo tai häkä: poistu, varoita muita ja soita hätänumeroon 112. Sulje ovet perässäsi.
2. Vesivuoto: sulje vesi ja sähkölaitteet vuotokohdan läheltä, ilmoita isännöitsijälle tai vuokranantajalle ja kuvaa vahinko.
3. Sähkövika: lopeta laitteen käyttö heti ja anna ammattilaisen tarkistaa se.
4. Murto: älä koske jälkiin, tee rikosilmoitus poliisille ja ilmoita vakuutusyhtiöön.
5. Vakuutus: ilmoita vahingosta vakuutusyhtiölle mahdollisimman pian ja säilytä kuitit ja kuvat.

Usein kysyttyä

Lue myös: Hälytyslaitteet kotiin · Vesivahinko · Kotivakuutus · Omakotitalon huolto