Lyhyesti
Rakennusoikeus kertoo, kuinka paljon tontille tai rakennuspaikalle saa rakentaa. Asemakaava-alueella se näkyy kaavassa yleensä kerrosneliömetreinä (k-m²) tai tehokkuuslukuna e, jolloin rakennusoikeus on tehokkuusluku kertaa tontin pinta-ala. Kerrosala lasketaan ulkoseinien ulkopinnoista, ja siihen luetaan myös ullakko ja kellari, jos niihin voi sijoittaa asumiseen tai muuhun pääkäyttötarkoitukseen sopivia tiloja. Kaava-alueen ulkopuolella rakentamista ohjaavat rakentamislain rakennuspaikkavaatimukset ja kunnan rakennusjärjestys. Rakennusoikeuden ja kerrosalan määritelmät ovat 1.1.2025 alkaen rakentamislaissa ja kaavoja koskevat säännökset alueidenkäyttölaissa.
Mikä muuttui
- Rakentamislaki (751/2023) tuli voimaan 1.1.2025. Siinä säädetään rakennusoikeudesta, kerroksesta, kerrosalasta, rakentamisluvasta, poikkeamisluvasta ja maisematyöluvasta.
- Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) on 1.1.2025 alkaen nimeltään alueidenkäyttölaki. Siinä säädetään kaavoista ja suunnittelutarvealueesta.
- Rakentamislaissa ei ole erillistä suunnittelutarveratkaisua. Suunnittelutarvealueen erityiset edellytykset arvioidaan rakentamisluvan yhteydessä, ja hakija voi pyytää niistä erillisen sijoittamisluvan.
- Jos rakentaminen perustuu kaavaan, joka oli voimassa tai hyväksytty ennen 1.1.2025, rakennusoikeus lasketaan aiempien kerrosalasäännösten mukaan.
Rakennusoikeus vaikuttaa siihen, mitä tontille voi rakentaa, saako taloa laajentaa ja paljonko tontti on arvoinen. Tässä oppaassa kerrotaan, mistä rakennusoikeuden näkee, miten kerrosala ja tehokkuusluku lasketaan ja mitä tehdä, kun kaavaa ei ole tai rakennusoikeus ei riitä.
Tontin valinnasta kerrotaan oppaassa tontin ostaminen ja lupamenettelystä oppaassa rakennuslupa.
Mitä rakennusoikeus tarkoittaa?
Rakentamislain mukaan tontille tai muulle rakennuspaikalle sallittava rakentaminen määritellään rakennusoikeutena. Rakennusoikeus voidaan ilmaista kerrosalana tai kolmiulotteisesti joko kuutiometreinä tai rakennusalan rajana ja harjakorkeutena. Se voi koskea rakentamista maan päällä tai maan alla, ja se voidaan antaa eri käyttötarkoituksiin, esimerkiksi asumiseen ja liiketiloihin erikseen.
Rakennusoikeus koskee myös rakennuksia, joihin ei tarvita lupaa. Esimerkiksi alle 30 neliön ja alle 120 kuution varasto ei tarvitse rakentamislupaa, mutta se on silti rakennettava kaavan ja rakennusoikeuden mukaan. Helsingin rakennusvalvonnan mukaan viherhuone ja lasikuisti lasketaan kerrosalaan, ja vajakin tarvitsee yleensä rakennusoikeutta. Poikkeuksena on enintään 2,5 metriä korkea ja noin viiden neliön kalustemainen, helposti siirrettävä rakennelma.
Mistä rakennusoikeus määräytyy?
| Alue | Mikä ratkaisee | Huomioitavaa |
|---|---|---|
| Asemakaava-alue | Asemakaava: käyttötarkoitus, rakentamisen määrä sekä rakennusten sijoitus ja tarvittaessa rakentamistapa | Rakennuskohdetta ei saa rakentaa vastoin asemakaavaa. |
| Ranta-asemakaava-alue | Ranta-asemakaava, jossa osoitetaan rakennuspaikat ja niiden rakennusoikeus | Tyypillinen loma-asutuksen ranta-alueilla. Maanomistaja voi laadituttaa kaavaehdotuksen. |
| Oikeusvaikutteinen yleiskaava | Yleiskaava, jos siinä on erikseen määrätty sen käytöstä rakentamisluvan perusteena | Muuten rakentamisluvan edellytykset arvioidaan rakentamislain mukaan. |
| Suunnittelutarvealue | Rakentamislain rakennuspaikkavaatimukset ja suunnittelutarvealueen lisäedellytykset | Lupaharkinta on tavallista tarkempaa, ja naapureita on aina kuultava. |
| Muu kaavaton alue | Rakentamislain rakennuspaikkavaatimukset ja kunnan rakennusjärjestys | Rakennusjärjestyksessä voidaan määrätä rakennusoikeus. |
| Ranta ilman kaavaa | Alueidenkäyttölain ranta-aluesäännös | Rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai rakentamisluvan perusteeksi tarkoitettua yleiskaavaa. Poikkeus vaatii poikkeamisluvan. |
Kaavamerkinnät, jotka kertovat rakennusoikeuden
Asemakaava koostuu kaavakohteista ja kaavamääräyksistä. Uudet asemakaavat laaditaan valtakunnallisesti yhteentoimivassa tietomallimuodossa, ja merkinnät esitetään kartalla vakiomuotoisina. Vanhoissa kaavoissa merkinnät voivat vaihdella, joten lue aina kaavakartan oma merkintäselitys.
| Merkintä | Esimerkki | Mitä tarkoittaa |
|---|---|---|
| Korttelialueen käyttötarkoitus | AO, AP | Esimerkiksi erillispientalojen (AO) tai asuinpientalojen (AP) korttelialue |
| Rakennusoikeus kerrosalana | Luku, esimerkiksi 250 | Tontille saa rakentaa enintään 250 kerrosneliömetriä |
| Tehokkuusluku | e=0,25 | Rakennusoikeus on 0,25 kertaa tontin pinta-ala |
| Kerrosluku | I, II | Suurin sallittu kerrosten määrä roomalaisella numerolla |
| Rakennusala | Kartalle rajattu alue | Alue, jolle rakennukset saa sijoittaa |
| Muut määräykset | Asuntojen määrä, kattomuoto, julkisivut, autopaikat, istutukset, suojelu | Rajoittavat rakentamista rakennusoikeuden lisäksi |
Kerrosluku ja rakennusoikeus toimivat yhdessä. Ratkaisussa KHO 2004:61 kaavassa sallittiin yksikerroksinen talo. Ullakolle suunnitellut tilat olivat korkeutensa, ikkunoidensa ja kiinteiden portaidensa vuoksi kerrosalaan luettavia, eikä kaava sallinut niitä ensimmäisen kerroksen yläpuolelle. Ullakon rakentaminen vaati siksi poikkeamisluvan.
Miten kerrosala lasketaan?
Tontin kerrosala on sille rakennettavaksi sallittujen rakennusten yhteenlaskettu kerrosala. Rakentamislain mukaan:
- Kerrosten alat lasketaan ulkoseinien ulkopinnan mukaan.
- Kellarin tai ullakon ala luetaan kerrosalaan siltä osin kuin sinne sijoitetaan tai voidaan sijoittaa rakennuksen pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Ratkaisevia ovat tilojen sijainti, yhteydet, koko ja valoisuus.
- Jos ulkoseinä on yli 250 millimetriä tai huoneistojen välinen seinä yli 200 millimetriä paksu, kerrosala saa ylittää sallitun määrän paksuudesta aiheutuvan pinta-alan verran.
- Väestönsuoja sekä talotekniikan kuilut, hormit ja yleisiin tiloihin avautuvat tekniset tilat saavat ylittää sallitun kerrosalan.
Kerros on kokonaan tai pääosin maanpinnan yläpuolella ja kellarikerros kokonaan tai pääosin sen alapuolella. Olemassa oleva ullakko ei ole kerros, vaikka sinne sijoitettaisiin asuintiloja.
Kerrosala ei ole sama kuin asunnon pinta-ala. Kerrosalaan lasketaan ulkoseinät mukaan, kun taas asunnon pinta-ala mitataan seinien sisäpinnoista. Ero on kerrottu oppaassa huoneistoala.
Laskuesimerkit
Esimerkki 1: tehokkuusluku oikeustapauksesta
Ratkaisussa KHO 2014:76 tontin pinta-ala oli 4 000 neliömetriä ja tehokkuusluku e=0,10.
- Rakennusoikeus: 4 000 m² × 0,10 = 400 k-m²
Esimerkki 2: paljonko rakennusoikeutta on jäljellä?
Oletukset (oma esimerkki): tontti on 1 200 m² ja kaavan tehokkuusluku e=0,25. Tontilla on omakotitalo, jonka kerrosala on 160 m², 40 m²:n autotalli ja 12 m²:n varasto, joka kaavan mukaan kuluttaa rakennusoikeutta.
- Rakennusoikeus: 1 200 m² × 0,25 = 300 k-m²
- Käytetty: 160 + 40 + 12 = 212 k-m²
- Jäljellä: 300 − 212 = 88 k-m²
Jäljellä oleva rakennusoikeus ei yksin riitä. Laajennuksen on mahduttava myös rakennusalalle, ja kerrosluvun ja muiden määräysten on täytyttävä.
Esimerkki 3: paksu ulkoseinä
Oletukset (oma esimerkki): yksikerroksisen talon ulkomitat ovat 10 × 14 m ja ulkoseinä on 450 mm paksu.
- Kerrosala ulkomitoista: 10 × 14 = 140 m²
- Seinän 250 mm ylittävä osa: 450 − 250 = 200 mm
- Ulkoseinän pituus: 2 × (10 + 14) = 48 m
- Sallittu ylitys: noin 48 × 0,2 = 9,6 m²
Rakennusoikeutta kuluu siis käytännössä noin 130 m², vaikka kerrosala on 140 m². Rakennusvalvonta tarkistaa laskennan lupahakemuksesta.
Esimerkki 4: puolitoistakerroksinen talo
Oletukset (oma esimerkki): ensimmäisen kerroksen kerrosala on 120 m². Ullakolla on 75 m² lattiaa, josta rakennusvalvonta katsoo 60 m² soveltuvan asuintiloiksi korkeuden, valoisuuden ja yhteyksien perusteella.
- Kerrosala: 120 + 60 = 180 k-m²
Käyttämätön rakennusoikeus ja tontin arvo
Käyttämätön rakennusoikeus nostaa tontin arvoa, koska tontille voi rakentaa lisää tai sen voi jakaa. Verohallinnon arvostusohjeen mukaan taajamassa olevan rakentamattoman kohteen arvo voidaan määrittää joko pinta-alan tai rakennusoikeuden avulla. Maapohjan arvoon vaikuttavat muun muassa alueen koko ja rakennusoikeus, keskustaetäisyys, kaavoitusvaihe ja kunnallistekniikka.
Odotettavissa oleva kaavamuutos vaikuttaa arvoon jo ennen kaavan valmistumista. Perintö- ja lahjaverotuksessa maan arvona voidaan pitää noin 40 prosenttia niiden rakennusoikeuksien arvosta, jotka alueella todennäköisesti vahvistetaan, kun kaavamuutos on realistinen mutta vielä toteutumaton.
Kun kiinteistöä markkinoidaan, esitteessä on mainittava muun muassa maa-alueen pinta-ala ja rakennusoikeus. Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöverosta kerrotaan oppaassa kiinteistövero.
Rakentaminen kaava-alueen ulkopuolella
Asemakaavan ulkopuolella rakentamisluvan edellytyksenä on muun muassa, että rakennuspaikka on vähintään 1 000 neliötä, rakennukset voidaan sijoittaa vähintään neljän metrin päähän rajasta ja pääsytie, vesi ja jätevedet voidaan järjestää ilman haittaa. Rakennuspaikan vaatimukset on lueteltu kokonaisuudessaan oppaassa tontin ostaminen.
Kunnan rakennusjärjestyksessä on usein tiukempia vaatimuksia. Verohallinnon ohjeen mukaan kuntien rakennusjärjestyksissä haja-asutusalueen rakennuspaikan vähimmäiskoko on yleensä yli 2 000 neliötä. Rakennusjärjestyksessä voidaan myös määrätä rakennusoikeus.
Suunnittelutarvealue
Suunnittelutarvealue on alue, jonka käyttö edellyttää erityisiä toimia, kuten teiden, vesijohdon tai viemärin rakentamista. Lisäksi kunta voi yleiskaavassa tai rakennusjärjestyksessä osoittaa suunnittelutarvealueeksi alueen, jolle on odotettavissa suunnittelua edellyttävää yhdyskuntakehitystä. Tällainen määräys on voimassa enintään kymmenen vuotta kerrallaan.
Suunnittelutarvealueella rakentaminen ei saa olennaisesti vaikeuttaa kaavoitusta, johtaa asemakaavaa edellyttävään rakentamiseen eikä olla sopimatonta teiden, verkostojen ja palvelujen kannalta. Kunnan on kuitenkin myönnettävä lupa:
- olemassa olevaan asuntoon tai maatilaan kuuluvaan talousrakennukseen
- olemassa olevan maaseutuyrityksen tarvitsemaan rakennukseen
- rakennuksen korjaus- ja muutostyöhön
- asuinrakennuksen vähäiseen laajentamiseen.
Kyläalueella, jolla on voimassa yleiskaava, kunta voi tehdä useampaa rakennuspaikkaa koskevan alueellisen päätöksen, joka on voimassa enintään kymmenen vuotta.
Poikkeamislupa
Kunta voi erityisestä syystä myöntää luvan poiketa kaavasta, rakennusjärjestyksestä tai laista. Poikkeamislupaa ei voi saada kelpoisuusvaatimuksista, tonttijaosta, maisematyöluvan tarpeesta eikä suunnittelutarvealueen asemakaavan laatimista koskevasta edellytyksestä.
Lupaa ei saa myöntää, jos poikkeaminen haittaa kaavoitusta, vaikeuttaa luonnonsuojelua tai rakennetun ympäristön suojelua tai johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen. Rakennuksen käyttötarkoituksen muuttamista asumiseen ei pidetä kaavoitukselle haitallisena.
Pieni poikkeama, esimerkiksi vähäinen kerrosalan tai rakennusalan ylitys, voidaan hyväksyä rakentamisluvan tai loppukatselmuksen yhteydessä ilman erillistä poikkeamislupaa.
Ranta-alue
Rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai rakentamisluvan perusteeksi tarkoitettua yleiskaavaa. Rajoitus ei koske muun muassa olemassa olevan asuinrakennuksen pihapiiriin kuuluvaa talousrakennusta eikä olemassa olevan asuinrakennuksen korjaamista tai vähäistä laajentamista. Kaavattomalle rantapalstalle tarvitaan muuten poikkeamislupa. Mökin hankinnasta kerrotaan oppaassa mökin ostaminen.
Rakennusjärjestys
Jokaisessa kunnassa on oltava rakennusjärjestys. Sen määräykset voivat koskea esimerkiksi rakennuspaikkaa, rakennuksen kokoa ja sijoittamista, sivuasunnon rakentamista, istutuksia, aitoja ja paloturvallisuuteen liittyvää etäisyyttä naapurin rajasta. Määräykset voivat vaihdella kunnan eri alueilla, eivätkä ne saa olla kiinteistönomistajalle kohtuuttomia.
Rakennusjärjestystä ei sovelleta, jos kaavassa määrätään asiasta toisin. Moni kunta on uudistanut rakennusjärjestystään rakentamislain vuoksi, joten tarkista voimassa oleva versio kunnan verkkosivuilta. Etäisyyksistä naapurin rajaan ja naapurin oikeuksista kerrotaan oppaassa naapuruussuhdelaki.
Taloyhtiön lisärakennusoikeus
Jos asemakaava sallii taloyhtiön tontille enemmän kerrosalaa kuin on rakennettu, yhtiöllä on käyttämätöntä rakennusoikeutta. Sitä voidaan käyttää esimerkiksi ullakkoasuntoihin, lisäkerrokseen tai uuteen rakennukseen. Yhtiö voi toteuttaa hankkeen itse tai yhdessä rakennuttajan kanssa.
Ullakon ala luetaan kerrosalaan, jos sinne sijoitetaan pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Vanhoissa kantakaupungin taloissa rakennusoikeus on usein jo käytetty, jolloin tarvitaan kaavamuutos tai poikkeamislupa. Hankkeen kulusta, päätöksistä ja vaikutuksista osakkaille kerrotaan oppaissa ullakkorakentaminen ja yhtiökokous.
Mistä kaavatiedot löytyvät – vaihe vaiheelta
- Selvitä kiinteistötunnus ja rajat. Maanmittauslaitoksen Karttapaikassa näet kiinteistörajat ja kiinteistötunnukset suuntaa antavasti. Tarkka raja selviää toimitusasiakirjoista.
- Katso kaava kunnan karttapalvelusta. Monen kunnan verkkosivuilla on karttapalvelu, josta näet voimassa olevat asemakaavat ja kaavamääräykset.
- Pyydä kaavaote. Kunnan kaavoitus tai rakennusvalvonta antaa kaavakartan ja määräykset sekä tiedon tonttijaosta.
- Tarkista rakennusjärjestys ja rakentamistapaohje. Ne voivat rajoittaa rakentamista kaavan lisäksi.
- Selvitä jo käytetty kerrosala. Tilaa vanhat lupapiirustukset rakennusvalvonnan arkistosta ja laske rakennusten kerrosala.
- Kysy vireillä olevista muutoksista. Asemakaavassa voidaan kieltää uuden rakennuskohteen rakentaminen enintään kolmeksi vuodeksi, ja kieltoa voidaan erityisestä syystä pidentää. Kunnan kaavoituskatsauksesta näet vireillä olevat kaavahankkeet.
- Pyydä ennakkoneuvontaa. Rakennusvalvonta kertoo, miten se tulkitsee kerrosalaa ja kaavaa juuri sinun tontillasi.
Erityistilanteet
- Vanha kaava: jos kaava on hyväksytty ennen 1.1.2025, rakennusoikeus lasketaan aiempien kerrosalasäännösten mukaan.
- Vuokratontti: rakennusoikeus määräytyy kaavasta, mutta vuokrasopimus voi rajoittaa sen käyttöä. Lue vuokratontti.
- Sivuasunto: rakennusjärjestyksessä voi olla määräyksiä sivuasunnon rakentamisesta, ja kaavassa voidaan rajoittaa asuntojen määrää.
- Usea käyttötarkoitus: kaavassa voi olla erikseen rakennusoikeutta asumiseen ja esimerkiksi liike- tai talousrakennuksiin. Niitä ei voi vapaasti siirtää käyttötarkoituksesta toiseen.
- Rakentamaton tontti: selvitä ennen ostoa kaava, tonttijako ja liittymät. Lue omakotitalon rakentaminen.
Yleiset virheet
- Huoneistoalaa käytetään rakennusoikeuden laskentaan, vaikka pitäisi laskea kerrosala ulkomitoista.
- Luvasta vapautettu varasto, katos tai viherhuone rakennetaan tarkistamatta, kuluttaako se rakennusoikeutta.
- Ullakkoa pidetään varastona, vaikka sen korkeus, ikkunat ja portaat tekevät siitä asuinkelpoisen.
- Rakennusoikeus katsotaan, mutta kerrosluku ja rakennusala unohtuvat.
- Kaavan vireillä olevaa muutosta tai rakentamisrajoitusta ei selvitetä ennen kauppaa.
- Rakennusjärjestyksestä luetaan vanha versio.
Usein kysyttyä
Miten tehokkuusluku lasketaan?
Rakennusoikeus on tehokkuusluku kertaa tontin pinta-ala. Esimerkiksi 1 000 neliön tontilla tehokkuusluku 0,25 tarkoittaa 250 kerrosneliömetriä.
Lasketaanko autotalli rakennusoikeuteen?
Yleensä lasketaan, jos kaavassa ei määrätä muuta. Osa kaavoista antaa erillisen rakennusoikeuden talousrakennuksille. Tarkista kaavamääräykset.
Kuluttaako pieni varasto rakennusoikeutta, vaikka se ei tarvitse lupaa?
Voi kuluttaa. Luvasta vapautettukin rakennus on rakennettava kaavan ja rakennusoikeuden mukaan. Kevyitä rakennelmia koskevat poikkeukset vaihtelevat kunnittain.
Kuuluuko ullakko kerrosalaan?
Kuuluu siltä osin kuin sinne sijoitetaan tai voidaan sijoittaa asuin- tai muita pääkäyttötarkoituksen tiloja.
Mitä teen, jos rakennusoikeus ei riitä laajennukseen?
Vaihtoehdot ovat vähäinen poikkeaminen rakentamisluvan yhteydessä, poikkeamislupa tai asemakaavan muutos. Kysy rakennusvalvonnasta, mikä on realistista.
Saako suunnittelutarvealueelle rakentaa?
Saa, jos rakentamislain rakennuspaikkavaatimukset ja suunnittelutarvealueen lisäedellytykset täyttyvät. Erillistä suunnittelutarveratkaisua ei enää haeta.
Mistä näen tontin rakennusoikeuden?
Asemakaavasta ja sen määräyksistä. Kunnan karttapalvelusta näet kaavan, ja kunnan kaavoitus tai rakennusvalvonta antaa kaavaotteen.
Voiko taloyhtiö hyödyntää käyttämätöntä rakennusoikeutta?
Voi. Esimerkiksi ullakkorakentamisessa rakennuttaja voi toteuttaa uudet asunnot ja maksaa uusista osakkeista merkintähinnan. Uudet huoneistot edellyttävät yhtiöjärjestyksen muutosta, josta päätetään yhtiökokouksessa määräenemmistöllä.
Lue myös: Tontin ostaminen · Rakennuslupa · Omakotitalon rakentaminen · Huoneistoala
Lähteet
- Finlex: Rakentamislaki (751/2023), 7–9, 17, 42–47, 51, 57–59, 64, 193 ja 196 §
- Finlex: Alueidenkäyttölaki (132/1999), 16, 44, 55, 57, 58 ja 72 §
- Finlex: Valtioneuvoston asetus asuntojen markkinoinnissa annettavista tiedoista (130/2001), 7 §
- Korkein hallinto-oikeus: KHO 2014:76
- Korkein hallinto-oikeus: KHO 2004:61
- Verohallinto: Kiinteistö- ja asuntovarallisuuden arvostaminen perintö- ja lahjaverotuksessa, luku 3
- Helsingin kaupunki: Piharakentaminen
- Maanmittauslaitos: Karttapaikka
- Tilastokeskus: Kerrosala (käsite)


