Ullakkorakentaminen – ullakon muuttaminen asunnoiksi taloyhtiössä

Ullakkorakentaminen taloyhtiössä: kaava ja rakennusoikeus, rakentamislupa, tekniset vaatimukset, yhtiökokouksen päätökset ja vaikutukset osakkaille.

Päivitetty 16.11.2026 Lukuaika 10 min Taloyhtiö
Tyhjä kylmä ullakko, jossa näkyvät puiset kattotuolit ja lankkulattia
Kuva: Sebastian Herrmann / Unsplash
Tässä oppaassa (13)

Lyhyesti

Ullakkorakentamisessa taloyhtiön kylmä ullakko muutetaan uusiksi asunnoiksi. Hanke vaatii rakennusoikeutta tai poikkeamisen asemakaavasta, rakentamisluvan ja yhtiöjärjestyksen muutoksen, josta päätetään kahden kolmasosan määräenemmistöllä. Uusista huoneistoista annetaan uudet osakkeet, ja niiden myynnistä saatava tulo voi rahoittaa yhtiön muita korjauksia. Osakkaan kannalta tärkeimmät kysymykset ovat varastojen siirto, rakennusajan haitat ja se, miten tulot ja riskit jakautuvat.

Mikä muuttui

  • Rakentamislaki tuli voimaan 1.1.2025, ja ullakon muuttamiseen asunnoiksi haetaan rakentamislupa.
  • Asunto-osakeyhtiölain muutos 1.10.2026: yhtiökokouksen antama osakeantivaltuutus on voimassa kaksi vuotta, jollei päätöksessä määrätä lyhyemmästä ajasta. Aiemmin enimmäisaika oli vuosi.
  • Helsingin kaupunkiympäristölautakunta jatkoi 9.4.2024 asuinkerrostalojen ullakkorakentamista koskevaa alueellista poikkeamista 1.4.2029 saakka.

Monen vanhan kerrostalon ullakolla on käyttämätöntä tilaa, joka voisi olla asuntoja. Ullakkorakentaminen on taloyhtiölle iso päätös: se tuo uusia osakkaita, muuttaa rakennusta pysyvästi ja vaikuttaa asumiseen rakennusaikana. Hyvin valmisteltuna se voi myös rahoittaa yhtiön muita korjauksia.

Tässä oppaassa käydään läpi ullakkorakentamisen edellytykset, luvat, tekniset vaatimukset, päätöksenteko ja toteutustavat. Hankkeen yleisestä valmistelusta kerrotaan oppaassa hankesuunnittelu taloyhtiössä.

Miksi taloyhtiöt rakentavat ullakolle?

Hyödyt Haitat ja riskit
Uusien osakkeiden myynnistä saatava kertatulo Pitkä ja vaativa hanke, jonka kustannukset voivat ylittyä
Yhtiön kulut jakautuvat useammalle osakkaalle Ullakkovarastot on siirrettävä muualle
Katon ja yläpohjan korjaus voidaan tehdä samalla Melua, pölyä ja työmaaliikennettä porrashuoneissa
Yhteistiloja voidaan parantaa hankkeen yhteydessä Uudet osakkaat saavat äänivaltaa yhtiökokouksessa
Kylmän ullakon muuttaminen lämpimäksi tilaksi parantaa yläpohjan lämmöneristystä Kesäaikainen kuumuus ullakkoasunnoissa on ratkaistava suunnittelussa

Ullakkorakentamisella on rahoitettu korjauksia jo pitkään. Esimerkiksi korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 1998:19 helsinkiläinen taloyhtiö oli 1980-luvulla rakentanut ullakolle asuntoja peruskorjauksen yhteydessä, ja ullakkorakentaminen oli valittu keinoksi rahoittaa korjausta.

Edellytykset: kaava, rakennusoikeus ja lupa

Rakentamislain mukaan tontille sallittava rakentaminen määritellään rakennusoikeutena. Kerrosalaan lasketaan myös ullakon ala, johon sijoitetaan tai voidaan sijoittaa rakennuksen pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Ullakkoasunnot kuluttavat siis rakennusoikeutta. Vanhoissa kantakaupungin taloissa rakennusoikeus on usein jo käytetty.

  • Rakennusoikeutta on jäljellä: hanke voi edetä suoraan rakentamislupaan.
  • Rakennusoikeus ei riitä: tarvitaan asemakaavan muutos tai poikkeamislupa. Rakentamislain mukaan rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen muuttamista asemakaavasta poiketen asumiseen ei katsota haitaksi kaavoitukselle, ja muutosta voidaan pitää erityisenä syynä, jos se tukee rakennetun ympäristön kiertotaloutta ja vähähiilisyyttä.
  • Alueellinen poikkeaminen: esimerkiksi Helsingissä asuinkerrostalojen ullakoiden muuttaminen asuinkäyttöön on sallittu asemakaavasta poiketen 1.4.2029 saakka. Ehtoina ovat muun muassa ullakon riittävä korkeus, parannukset asukkaiden yhteistiloihin ja rakennuksen arvojen säilyminen.

Rakentamislupa tarvitaan rakentamislain mukaan, kun rakennuksen kerrosalaan laskettavaa tilaa lisätään, ja aina, kun rakennuksen tai sen osan käyttötarkoitusta muutetaan olennaisesti. Lupaprosessista kerrotaan oppaassa rakennuslupa eli rakentamislupa. Kysy oman kuntasi rakennusvalvonnasta, onko alueella kaavamääräyksiä tai ohjeita ullakkorakentamisesta.

Autopaikat

Rakentamislain mukaan autopaikkojen järjestämisvelvollisuus ei koske vähäistä lisärakentamista eikä korjaus- ja muutostyötä, mutta käyttötarkoitusta muutettaessa on otettava huomioon autopaikkojen tarve. Helsingin alueellisen poikkeamisen ehtojen mukaan ullakolle rakennettavien asuntojen osalta ei tarvitse osoittaa uusia autopaikkoja. Muissa kunnissa käytäntö selvitetään rakennusvalvonnasta.

Tekniset vaatimukset

Kun ullakko muutetaan asunnoiksi, uusiin tiloihin sovelletaan pääosin uuden asuinrakentamisen vaatimuksia. Rakentamislain mukaan käyttötarkoitusta muutettaessa on noudatettava uuden käyttötarkoituksen mukaisia olennaisia teknisiä vaatimuksia.

Vaatimus Mitä säädetään Lähde
Huonekorkeus Asuinhuoneen huonekorkeus vähintään 2,5 metriä (pientalossa 2,4 metriä). Enintään 20 prosenttia huonealasta voi olla matalampaa, mutta ei alle 2,2 metriä. Vinossa katossa korkeus määritetään huonealan keskikorkeutena. YMa 631/2024, 4 §
Huoneala Asuintilan huoneala vähintään 7 m² YMa 631/2024, 4 §
Ikkunat Valoaukko vähintään 1/10 huonealasta, ja ikkunan tai sen osan on oltava avattavissa YMa 631/2024, 5 §
Paloturvallisuus Asetusta sovelletaan, kun rakennuksen kerrosalaan laskettavaa tilaa lisätään YMa 848/2017, 1 §
Ääneneristys Ääneneristystä ei saa heikentää, ja käyttötarkoitusta muutettaessa ääniympäristö on toteutettava niin, ettei asukkaille aiheudu haittaa YMa 796/2017, 7 §
Esteettömyys Sovelletaan asuinkerrostalon yleisten tilojen muutoksiin ja kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen siltä osin kuin se on tarkoituksenmukaista VNa 241/2017, 1 §
Käyttöturvallisuus Asetus koskee rakennuksen kerrosalaa lisäävää tilaa YMa 1007/2017, 1 §

Helsingin rakennusvalvonnan ullakko-ohjeessa (2021) on käytännön esimerkkejä vaatimuksista. Ohjeen mukaan asuinhuoneessa on oltava 7 m² yli 2,2 metriä korkeaa tilaa, ullakon lattian palovaatimus on pääsääntöisesti REI60, porrashuoneisiin on rakennettava savunpoistoluukut tai -ikkunat, jos niitä ei ennestään ole, ja asunnosta on oltava suora reitti uloskäytävään sekä vähintään yksi varatie. Ohje suosittaa myös kesäaikaisten lämpötilojen simulointia, koska ullakkoasunnot lämpenevät helposti.

Hissi

Uudessa asuinrakennuksessa on oltava hissi, jos käynti asuntoon on kolmannessa tai sitä ylemmässä kerroksessa. Ullakkohankkeessa esteettömyyden parantamista arvioidaan tarkoituksenmukaisuuden mukaan. Helsingin ohjeen mukaan ullakkoasunnoilta ei edellytetä täyttä esteettömyyttä eikä hissin rakentamista, mutta hissiä tai ainakin tilavarausta sille suositellaan. Jos yhtiössä harkitaan hissiä, se kannattaa suunnitella samaan hankkeeseen. Ks. hissin jälkiasennus.

Päätökset taloyhtiössä

Ullakkorakentaminen muuttaa yhtiöjärjestystä, koska siihen lisätään uudet osakehuoneistot ja niihin oikeuttavat osakkeet. Siksi hanke vaatii useita yhtiökokouksen päätöksiä.

Päätös Enemmistö Laki
Yhtiöjärjestyksen muutos: uudet huoneistot ja osakkeet Kaksi kolmasosaa annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista AOYL 6:27 ja 6:34
Osakkaan hallitseman tilan, kuten yhtiöjärjestyksessä osoitetun ullakkovaraston, poistaminen tai siirto Määräenemmistön lisäksi kyseisen osakkaan suostumus, kun hänen osakkeidensa tuottamaa hallintaoikeutta muutetaan AOYL 6:35
Osakeanti osakkaille etuoikeuden mukaisesti Yhtiökokouksen päätös tai hallitukselle annettu osakeantivaltuutus AOYL 13:2 ja 13:3
Suunnattu osakeanti esimerkiksi rakennuttajalle Kaksi kolmasosaa annetuista äänistä ja edustetuista osakkeista sekä yhtiön kannalta painava taloudellinen syy AOYL 6:27 ja 13:3

Suunnattu osakeanti ei saa olla maksuton, ja sen hyväksyttävyyttä arvioitaessa kiinnitetään erityistä huomiota merkintähinnan ja osakkeiden käyvän hinnan suhteeseen. Yhtiöjärjestyksen muutos on ilmoitettava rekisteröitäväksi viivytyksettä, eikä sitä saa panna täytäntöön ennen rekisteröintiä.

Jos muutos koskee olemassa olevien osakehuoneistojen tai osakeryhmien tietoja, esimerkiksi varastojen siirron vuoksi, kokousaineistoon on liitettävä selvitys muutoksen vaikutuksista osakehuoneistorekisteriin kirjattuihin kolmansien oikeuksiin, kuten panttioikeuksiin, ja tarvittavat oikeudenhaltijoiden suostumukset on hankittava. Yhtiöjärjestyksestä yleisesti kerrotaan oppaassa yhtiöjärjestys ja kokousmenettelystä oppaassa yhtiökokous.

Ullakkovarastot yhtiöjärjestyksessä

Hallituksen esityksessä HE 24/2009 todetaan, että ullakkovarastojen tarkka yksilöinti yhtiöjärjestyksessä voi vaikeuttaa ullakon muuttamista osakehuoneistoiksi ja varastojen siirtämistä esimerkiksi kellariin. Tarkista siis, mitä oman yhtiösi yhtiöjärjestyksessä sanotaan varastoista, ennen kuin hanke etenee.

Kaksi toteutustapaa

Taloyhtiö voi toteuttaa hankkeen itse tai luovuttaa ullakon rakennuttajalle. Valinta ratkaisee, kuka kantaa riskin ja kuka saa tuoton.

Asia Yhtiö rakennuttaa itse Rakennuttaja toteuttaa
Tuotto yhtiölle Uusien osakkeiden myyntitulo, josta vähennetään kustannukset Rakennuttajan maksama merkintähinta ja sovitut korjaukset
Riski Kustannusten ylitys ja myynnin epäonnistuminen jäävät yhtiölle Rakennus- ja myyntiriski on pääosin rakennuttajalla
Rahoitus Yhtiö tarvitsee rakennusaikaisen rahoituksen Rakennuttaja rahoittaa rakentamisen
Työmäärä hallitukselle Suuri: suunnittelu, kilpailutus, valvonta ja myynti Pienempi, mutta sopimukset on neuvoteltava huolella
Päätökset Yhtiöjärjestyksen muutos ja osakeanti Yhtiöjärjestyksen muutos ja suunnattu osakeanti

Asunto-osakeyhtiölain mukaan sitoumus työn tai palvelun suorittamiseen ei voi olla apporttiomaisuutta, jolla osakkeiden merkintähinta maksetaan. Jos rakennuttajan vastikkeeseen halutaan liittää esimerkiksi katon uusiminen tai yhteistilojen korjaus, sopimusrakenne kannattaa laatia asunto-osakeyhtiöoikeuteen perehtyneen juristin kanssa.

Vastikkeet ja uudet osakkaat

Uusista ullakkohuoneistoista peritään vastiketta yhtiöjärjestyksen vastikeperusteen mukaan. Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että uusien huoneistojen vastike poikkeaa vanhoista. Korkein oikeus katsoi ratkaisussa KKO 1998:19 äänin 3–2, ettei ullakkohuoneistojen noin puolitoistakertainen vastike ollut kohtuuton, koska uudet osakkeet oli merkitty yhtiön vanhoista veloista vapaina ja vastikeperuste oli vaikuttanut kauppahintaan. Vastikeperusteista kerrotaan oppaassa jyvitys.

Laskuesimerkki: miten ullakkoasunnot vaikuttavat vastikkeeseen?

Oletetaan, että yhtiön huoneistojen pinta-ala on 2 000 m² ja hoitokulut 120 000 euroa vuodessa. Hoitovastike on silloin 5,00 €/m² kuukaudessa. Ullakolle rakennetaan neljä asuntoa, yhteensä 240 m², ja vastikeperuste on pinta-ala.

  • Jos hoitokulut pysyisivät ennallaan, vastike olisi 120 000 € / 12 / 2 240 m² ≈ 4,46 €/m² kuukaudessa.
  • Vanhojen huoneistojen osuus kuluista pienenee noin 11 %.
  • Jos yhtiö käyttää hankkeen nettotuotosta esimerkiksi 500 000 euroa julkisivuremonttiin, 60 m²:n asunnon osuus remontista pienenee 15 000 eurolla, kun kulut jaetaan vanhojen 2 000 m²:n kesken.

Luvut ovat omia oletuksia. Todellisuudessa uudet asunnot lisäävät myös esimerkiksi veden, lämmityksen ja jätehuollon kuluja.

Vaikutukset osakkaille

  • Varastot: ullakkovarastot tyhjennetään ja korvataan muualla. Varmista, että korvaava tila on vähintään yhtä käyttökelpoinen. Säilytystiloista kerrotaan oppaassa varasto ja vaatehuone.
  • Rakennusaika: työ tehdään asuttujen asuntojen yläpuolella. Helsingin ohjeen mukaan rakentaminen ei saa oleellisesti pudottaa alapuolisten asuntojen lämpötilaa eikä aiheuttaa vesijohtojen jäätymisvaaraa, ja turvallisin ratkaisu on tehdä työt täydessä sääsuojassa.
  • Ilmoitukset: yhtiön on ilmoitettava riittävän ajoissa töistä, jotka vaikuttavat huoneistojen käyttöön.
  • Äänivalta: uudet osakkeet tuottavat ääniä yhtiökokouksessa. Pienessä yhtiössä muutos voi olla merkittävä.
  • Yhteistilat: hankkeen yhteydessä voidaan parantaa saunaa, pesulaa, pihaa tai pyöräsäilytystä. Helsingin alueellisessa poikkeamisessa tällaiset parannukset ovat ehto.
  • Kotitalousvähennys: Verohallinnon mukaan ullakon muuttaminen asuintilaksi on uudisrakentamista, eikä siitä saa kotitalousvähennystä, vaikka työ tehtäisiin vaiheittain.

Hanke vaihe vaiheelta

  1. Esiselvitys: mittaa ullakon korkeus paikan päällä ja selvitä rakennusoikeus, kaava ja suojelumerkinnät. Helsingin poikkeamisessa vapaan korkeuden harjan kohdalla on oltava yleensä vähintään 3,5 metriä.
  2. Hankesuunnittelu: suunnittelija arvioi, voiko ullakon muuttaa asunnoiksi, ja laskee vaikutukset yhtiölle ja asukkaille.
  3. Ennakkoneuvottelu rakennusvalvonnan kanssa ennen tarkempaa suunnittelua.
  4. Yhtiökokous: päätös toteutustavasta, yhtiöjärjestyksen muutoksesta ja osakeannista.
  5. Suunnittelu ja rakentamislupa: pääsuunnittelija ja erityissuunnittelijat laativat suunnitelmat. Helsingin ohjeen mukaan ullakkohankkeiden pää- ja rakennussuunnittelu on yleensä poikkeuksellisen vaativaa.
  6. Rakentaminen ja valvonta: vastaava työnjohtaja ja yhtiön oma valvoja seuraavat työtä. Ks. vastaava työnjohtaja.
  7. Loppukatselmus, rekisteröinnit ja uusien osakkaiden tulo yhtiöön.

Erityistilanteet

  • Suojeltu tai arvokas rakennus: rakentamislupa tarvitaan aina, jos korjauksella on merkittävä vaikutus rakennuksen suojelu- tai rakennustaiteelliseen arvoon. Kattoikkunat ja terassit voivat olla rajoitettuja.
  • Ylimmän kerroksen asunnon laajentaminen: Helsingin ohjeen mukaan, jos ullakko ei ole riittävän korkea uusille asunnoille, voidaan tutkia ylimmän kerroksen asuntojen laajentamista ullakolle.
  • Linnut: Helsingin päätöksen mukaan luonnonsuojelumääräykset, kuten tervapääskyjen pesäpaikkojen suojelu, on otettava ullakkorakentamisessa huomioon.
  • Kattoremontti samalla: jos vesikatto on uusimisiässä, ullakkohanke ja kattoremontti kannattaa suunnitella yhdessä. Ks. kattoremontti.

Yleiset virheet

  • Ullakon korkeus arvioidaan vanhoista piirustuksista eikä mitata paikan päällä.
  • Rakennusoikeus ja kaava selvitetään vasta suunnittelun jälkeen.
  • Varastojen hallintaoikeus yhtiöjärjestyksessä jää tarkistamatta, ja osakkaiden suostumukset puuttuvat.
  • Rakennuttajasopimuksessa ei sovita riittävästi aikataulusta, vakuuksista ja vahinkojen korvaamisesta.
  • Osakkaille ei kerrota ajoissa, miten tuotto ja riskit jakautuvat.
  • Kesäkuumuus ja ääneneristys alakerran asuntoihin jäävät vähälle huomiolle.

Jos menee pieleen

  • Päätös on mielestäsi lainvastainen: moitekanne yhtiötä vastaan on nostettava kolmen kuukauden kuluessa päätöksestä.
  • Vastikeperuste osoittautuu kohtuuttomaksi: jos yhtiökokous hylkää ehdotuksen kohtuuttomuuden poistamisesta, osakas voi nostaa kanteen yhtiöjärjestyksen kohtuullistamiseksi kolmen kuukauden kuluessa kokouksesta.
  • Työ vahingoittaa huoneistoasi: ilmoita isännöitsijälle heti, dokumentoi vahinko ja selvitä, kenen vakuutus vahingon korvaa.
  • Rakennuttaja ei suoriudu: yhtiö vetoaa sopimuksen vakuuksiin ja sanktioihin. Siksi niistä on sovittava ennen allekirjoitusta.

Usein kysyttyä

Tarvitaanko ullakkoasunnoille rakentamislupa?

Tarvitaan. Rakentamislupa tarvitaan, kun rakennuksen kerrosalaan laskettavaa tilaa lisätään ja kun käyttötarkoitusta muutetaan olennaisesti.

Millä enemmistöllä ullakkorakentamisesta päätetään?

Yhtiöjärjestyksen muutokseen ja suunnattuun osakeantiin tarvitaan kaksi kolmasosaa annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista. Jos osakkaan hallintaoikeus, esimerkiksi yhtiöjärjestyksessä osoitettu varasto, muuttuu, tarvitaan myös hänen suostumuksensa.

Voiko yksi osakas estää ullakkorakentamisen?

Yksittäinen osakas ei voi estää määräenemmistöpäätöstä, ellei hänen suostumustaan tarvita esimerkiksi hallintaoikeuden muutoksen vuoksi. Pienessä yhtiössä yksi osakas voi kuitenkin omistaa niin paljon osakkeita, että määräenemmistö jää saavuttamatta.

Kuka saa ullakkoasuntojen myyntitulon?

Se riippuu toteutustavasta. Jos yhtiö rakennuttaa itse, tulo kuuluu yhtiölle. Jos ullakko luovutetaan rakennuttajalle suunnatulla osakeannilla, yhtiö saa merkintähinnan ja mahdolliset sovitut korjaukset.

Saako ullakkoasunnoista periä korkeampaa vastiketta?

Voi, jos se määrätään yhtiöjärjestyksessä. Korkein oikeus piti ratkaisussa KKO 1998:19 noin puolitoistakertaista vastiketta hyväksyttävänä kyseisen tapauksen olosuhteissa.

Vaatiiko ullakkorakentaminen hissin?

Ei aina. Esteettömyyttä parannetaan siltä osin kuin se on tarkoituksenmukaista. Helsingin ohjeen mukaan hissiä ei edellytetä, mutta sitä tai tilavarausta suositellaan.

Tarvitaanko ullakkoasunnoille uusia autopaikkoja?

Se riippuu kunnasta ja kaavasta. Rakentamislain mukaan käyttötarkoitusta muutettaessa autopaikkatarve on otettava huomioon. Helsingin alueellisen poikkeamisen ehtojen mukaan uusia autopaikkoja ei tarvitse osoittaa.

Saako ullakon muuttamisesta kotitalousvähennystä?

Ei. Verohallinnon mukaan ullakon muuttaminen asuintilaksi on uudisrakentamista.

Lue myös: Hankesuunnittelu taloyhtiössä · Yhtiöjärjestys · Hissin jälkiasennus · Rakennuslupa

Sivun kuvat

Aiheet:RakentaminenTaloyhtiö