Asunnon yhteisomistus – avopari, omistusosuudet ja sopimus

Asunnon yhteisomistus: omistus- ja lainaosuudet, yhteisomistussopimus, yhteisomistuslaki, avoliitto vai avioliitto, verotus ja kuolemantapaus.

Päivitetty 15.11.2026 Lukuaika 11 min Osto ja myynti
Puiset perhettä esittävät hahmot, pienoistalo ja avaimet puupöydällä
Kuva: IGOR LOLATTO / Unsplash
Tässä oppaassa (12)

Lyhyesti

Yhteisomistuksessa jokainen omistaja omistaa määräosuuden koko asunnosta, esimerkiksi puolet. Jos osuuksista ei ole muuta selvitystä, ne ovat lain mukaan yhtä suuret. Oman osuutensa saa myydä tai pantata yksin, mutta koko asunnon myyntiin, panttaukseen ja vuokraukseen tarvitaan kaikkien suostumus. Kirjaa omistusosuudet kauppakirjaan ja tee lisäksi kirjallinen yhteisomistussopimus rahoituksesta, kuluista, käytöstä ja myynnistä. Avopuoliso ei peri toista, joten avoparin kannattaa varautua myös kuolemantapaukseen.

Asunto ostetaan usein yhdessä. Yhteisomistajina ovat tavallisimmin puolisot, mutta myös sisarukset, vanhempi ja aikuinen lapsi tai ystävät voivat omistaa asunnon yhdessä. Yhteisomistus on helppo aloittaa. Sen säännöt tulevat vastaan vasta, kun jokin muuttuu: joku haluaa myydä, maksuosuudet ovat erisuuret, suhde päättyy tai yhteisomistaja kuolee.

Tässä oppaassa käydään läpi omistus- ja lainaosuudet, yhteisomistuslain säännöt, yhteisomistussopimuksen sisältö, avio- ja avoliiton erot, verotus ja kuolemantapaus. Eron käytännöistä, kuten osituksesta ja toisen osuuden lunastamisesta erotilanteessa, kerrotaan oppaassa asunto erossa.

Mitä yhteisomistus tarkoittaa?

Laki eräistä yhteisomistussuhteista eli yhteisomistuslaki koskee tilanteita, joissa kaksi tai useampi omistaa yhdessä kiinteistön tai muun omaisuuden. Lakia noudatetaan soveltuvin osin myös silloin, kun asunto-osakkeet kuuluvat yhteisesti useammalle. Aviopuolisoiden keskinäisistä suhteista säädetään kuitenkin erikseen avioliittolaissa.

Jokainen yhteisomistaja omistaa määräosuuden koko asunnosta. Puolet omistava ei siis omista ”omaa puoltaan” kodista, vaan puolet koko asunnosta. Oikeudet ja velvollisuudet, kuten osuus myyntihinnasta ja kuluista, määräytyvät omistusosuuksien mukaan.

Tilanne Mitä kannattaa sopia erityisesti
Avopari Omistus- ja maksuosuudet, ero ja kuolemantapaus, koska avopuoliso ei peri toista
Aviopari Maksuosuudet ja mahdollinen avioehto. Avioliittolaki rajoittaa yhteisen kodin myyntiä.
Sisarukset tai ystävät Käyttö, vuokraus, myynti, lunastus ja riitojen ratkaisu
Vanhempi ja aikuinen lapsi Onko vanhemman rahoitus lahja, laina vai sijoitus, kuka asuu ja kuka maksaa kulut
Kuolinpesä Osakkaat hallitsevat pesää yhdessä, ks. perityn asunnon myyminen

Kerros- tai rivitaloasunnossa yhteisomistajat omistavat yhdessä taloyhtiön osakkeet. Taloyhtiössä he voivat käyttää osakkeenomistajan oikeuksia, kuten äänestää yhtiökokouksessa, vain yhteisen edustajan kautta. Kunkin omistajan osuus näkyy osakehuoneistorekisterissä. Omakotitalo omalla tontilla on kiinteistö, ja kukin omistaja hakee osuudelleen lainhuudon.

Omistusosuudet ja lainaosuudet

Omistusosuudet kirjataan kauppakirjaan. Jos osuuksia ei mainita, ne ovat yhtä suuret. Kirjoita osuudet siksi aina näkyviin, esimerkiksi 60/100 ja 40/100.

Omistusosuus ja vastuu asuntolainasta ovat eri asioita. Kun otatte lainan yhdessä, olette pankkiin nähden tavallisesti yhteisvastuullisia velallisia. Pankki voi silloin periä koko erän keneltä tahansa teistä, vaikka olisitte keskenänne sopineet, että kumpikin maksaa vain oman osuutensa. Keskinäinen sopimus sitoo vain teitä. Vakuuksista ja takaajista kerrotaan oppaassa asuntolainan vakuudet.

Laskuesimerkki: omaa rahaa on eri verran

Anna ja Mikko ostavat 300 000 euron kaksion, jossa ei ole yhtiölainaa. Annalla on omaa rahaa 60 000 euroa ja Mikolla 15 000 euroa. Loput 225 000 euroa he lainaavat yhdessä ja maksavat lainaa puoliksi. Luvut ovat omia oletuksia, eikä laskelmassa ole varainsiirtoveroa.

  • Omistus panosten mukaan: Annan osuus on 60 000 + 112 500 = 172 500 euroa eli 57,5 %. Mikon osuus on 15 000 + 112 500 = 127 500 euroa eli 42,5 %.
  • Omistus puoliksi ja velkakirja: kumpikin omistaa 50 %. Anna on maksanut Mikon osuudesta 22 500 euroa, joten Mikko antaa Annalle velkakirjan 22 500 eurosta.
  • Omistus puoliksi ja lahja: jos Annan maksamaa 22 500 euroa ei ole tarkoitus maksaa takaisin, se on Mikolle lahja. Vuoden 2026 asteikolla lahjavero olisi ensimmäisessä veroluokassa 1 300 euroa ja toisessa veroluokassa 2 950 euroa.

Jos lainaa lyhennetään myöhemmin eri suhteessa kuin omistus, sama kysymys toistuu joka vuosi. Kirjatkaa siksi sopimukseen, miten maksuja seurataan ja miten erot tasataan. Omarahoituksesta kerrotaan oppaassa omarahoitusosuus.

Lahja, laina vai hyvitys?

Kun joku maksaa toisen omistusosuutta vastikkeetta, kyse on verotuksessa lahjasta. Lahjaveroa ei makseta, jos samalta antajalta kolmen vuoden aikana saatujen lahjojen yhteisarvo jää alle 7 500 euron. Avopuoliso kuuluu lahjaverotuksessa ensimmäiseen veroluokkaan, jos häneen sovelletaan tuloverolain puolisoita koskevia säännöksiä. Silloin avopuolisoilla on tai on ollut yhteinen lapsi, tai he ovat aiemmin olleet naimisissa keskenään. Muuten avopuoliso kuuluu toiseen veroluokkaan. Lue lisää oppaasta lahjavero ja asunto.

Todellinen laina ei ole lahja. Lainan määrän ja lyhennysten on oltava realistisia, ja lyhennykset on pystyttävä näyttämään toteen. Avoliiton päättyessä toinen voi lisäksi olla oikeutettu hyvitykseen, jos hän on panoksellaan kartuttanut toisen omaisuutta. Verohallinnon mukaan lainan takaisinmaksu ei kuitenkaan ole avoliittolain mukaista hyvitystä.

Mitä yhteisomistaja saa tehdä yksin?

Toimi Tarvitaanko muiden suostumus?
Oman osuuden myynti, lahjoitus tai panttaus Ei
Asunnon käyttö tavalla, joka ei loukkaa muiden omistajien oikeuksia Ei
Koko asunnon myynti, panttaus tai vuokraus Kyllä, kaikkien omistajien
Kiireellinen toimi asunnon säilyttämiseksi, kuten vuodon pysäyttäminen Ei
Kanne yhteistä asuntoa koskevassa asiassa Ei, mutta muut omistajat on haastettava kuultaviksi
Rasite tai muu kiinteistön hoidon kannalta tarpeellinen olennainen toimi, kun joku vastustaa Tuomioistuin voi antaa luvan

Jos yhteisomistajat eivät pääse sopuun asunnon hoidosta, kuka tahansa heistä voi hakea käräjäoikeudelta uskottua miestä hoitamaan asuntoa kaikkien yhteiseksi hyväksi. Uskotun miehen kulut jaetaan omistusosuuksien mukaan.

Ulosotto voi kohdistua myös yhteisesti omistettuun asuntoon, jos yksi omistajista on velallinen. Jos toinen yhteisomistaja asuu asunnossa vakituisesti, ulosottomies ei saa myydä asuntoa ilman tämän suostumusta. Tarvittaessa ulosottomies voi kuitenkin hakea yhteisomistuksen purkamista tuomioistuimelta.

Yhteisomistuksen purkaminen

Yhteisomistajalla on oikeus saada osansa erotetuksi. Asuntoa ei käytännössä voi jakaa, joten tuomioistuin voi yhteisomistajan vaatimuksesta määrätä sen myytäväksi yhteisomistuksen purkamiseksi. Myynti tehdään huutokaupalla, elleivät omistajat sovi toisin tai muu myyntitapa ole selvästi edullisempi. Tuomioistuin voi vaatimuksesta vahvistaa alimman hinnan, ja kulut jaetaan omistajien kesken osuuksien mukaan.

Tuomioistuinreitti on hidas ja kallis. Sopikaa siksi jo etukäteen, miten toinen voi lunastaa osuuden ja miten hinta määritetään.

Yhteisomistussopimus: mitä siihen kirjataan?

Laki ei vaadi yhteisomistussopimusta, eikä sille ole määrämuotoa. Kirjallinen sopimus estää silti suurimman osan riidoista, koska asiat päätetään silloin, kun välit ovat hyvät.

Yhteisomistussopimuksen sisältö

  • osapuolet ja omistusosuudet
  • kuka maksoi omarahoituksen ja varainsiirtoveron, ja onko erotus lahja vai laina
  • lainan, vastikkeen, kiinteistöveron, vakuutusten ja energian kulujen jako
  • miten remonteista päätetään ja miten ne rahoitetaan
  • kuka asuu asunnossa ja saako sen vuokrata
  • lunastusoikeus: kenellä on etuoikeus ostaa toisen osuus ja miten hinta määritetään
  • aikataulu, jos joku haluaa luopua osuudestaan
  • mitä tehdään erossa, kuolemantapauksessa ja maksuvaikeuksissa
  • miten riidat ratkaistaan, esimerkiksi sovittelulla ennen oikeutta

Mallikohtia sopimukseen

  • ”Osapuolilla on etuosto-oikeus toistensa osuuksiin. Myyntiä harkitseva tarjoaa osuuttaan ensin toiselle kirjallisesti, ja tällä on 30 päivää aikaa hyväksyä tarjous.”
  • ”Lunastushinta on asunnon käypä arvo, joka määritetään kahden kiinteistönvälittäjän kirjallisen arvion keskiarvona. Arviot hankitaan ja maksetaan puoliksi.”
  • ”Kumpikin maksaa yhteisestä asuntolainasta puolet. Jos toinen maksaa enemmän, ylimenevä osa on toisen velkaa maksajalle, ja se tasataan asunnon myynnin tai lunastuksen yhteydessä.”

Kohdat ovat esimerkkejä. Sopimus sitoo teitä keskenänne, mutta ei pankkia eikä muita ulkopuolisia. Asunnon arvon määrittämisestä kerrotaan oppaassa asunnon arvon arviointi.

Kiinteistössä: hallinnanjakosopimus

Kun omistatte yhdessä kiinteistön, kuten omakotitalon tai mökin, voitte sopia kiinteistön tai rakennuksen hallinnasta. Hallinta voidaan jakaa alueen tai ajan mukaan, esimerkiksi niin, että kumpikin käyttää mökkiä vuoroviikoin. Jaon on oltava sopimuksesta tai sen karttaliitteestä selvästi todettavissa.

Sopimuksen voi kirjata lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin, ja kirjaamista voi hakea kuka tahansa yhteisomistajista. Maanmittauslaitoksen mukaan kirjaamaton sopimus ei sido uutta omistajaa, joka ei tiennyt siitä. Kirjaaminen maksaa 172 euroa (2026). Yhteisen mökin erityispiirteistä kerrotaan oppaassa mökin ostaminen.

Avioliitto vai avoliitto: mitä eroa on?

Asia Aviopuolisot Avopuolisot
Oikeus toisen omaisuuteen Kummallakin on avio-oikeus toisen omaisuuteen, ellei avioehdolla toisin sovita Ei avio-oikeutta. Kumpikin pitää oman omaisuutensa.
Yhteisen kodin myynti Yhteisenä kotina käytetyn asunnon luovutukseen tarvitaan toisen suostumus, vaikka asunto olisi vain toisen nimissä Kumpikin päättää omasta osuudestaan
Ero Ositus Omaisuuden erottelu ja mahdollinen hyvitys, jos avoliittolaki soveltuu
Kuolema Leski saa pitää yhteisenä kotina käytetyn asunnon jakamattomana hallinnassaan Avopuoliso ei peri ilman testamenttia. Jäämistöstä voidaan antaa avustusta.
Perintövero Ensimmäinen veroluokka ja 90 000 euron puolisovähennys Sama vain, jos avopuolisoilla on tai on ollut yhteinen lapsi tai he ovat olleet naimisissa keskenään

Avoliittolakia sovelletaan avopuolisoihin, jotka ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai joilla on tai on ollut yhteinen lapsi. Muissa avoliitoissa omaisuus jaetaan pelkästään omistussuhteiden ja yhteisomistuslain mukaan. Jos avopari menee naimisiin, avioliittolaki tulee sovellettavaksi, ja avioehdosta kannattaa keskustella ennen vihkimistä.

Sisarukset, vanhempi ja lapsi tai ystävät

  • Vain osa omistajista asuu asunnossa: Verohallinnon mukaan myyntivoiton verovapaus ratkaistaan kunkin yhteisomistajan kohdalla erikseen. Jos sisaruksista vain toinen asuu asunnossa, toisen osuuden myyntivoitto on yleensä verollista. Aikuisen lapsen asuminen ei ole vanhemman tai hänen perheensä asumista.
  • Kulut ja vuokra: asunnossa asuva käyttää asuntoa enemmän. Sopikaa, maksaako hän muille vuokraa vai vastaako hän esimerkiksi vastikkeesta yksin.
  • ASP-laina: ASP-lainan saajan on omistettava vähintään puolet ostettavasta asunnosta. Ks. ASP-laina.
  • Lahjat ja perinnöt: sisarukset ja ystävät kuuluvat lahja- ja perintöverotuksessa toiseen veroluokkaan, joten vero on selvästi suurempi kuin lapselle annetusta lahjasta.
  • Vanhempien apu: jos vanhempi rahoittaa lapsen osuutta, kirjaa, onko kyse lahjasta, lainasta vai vanhemman omasta omistusosuudesta.

Verotus lyhyesti

Asia Miten yhteisomistus vaikuttaa
Asuntolainan korot Oman asunnon lainan korot eivät ole vähennyskelpoisia. Vuokralle annetun asunnon tulot ja menot kukin ilmoittaa omistusosuutensa mukaan.
Myyntivoitto Lasketaan kullekin omistajalle erikseen. Verovapaus edellyttää, että omistaja itse tai hänen perheensä on asunut asunnossa vakituisesti vähintään kaksi vuotta.
Varainsiirtovero Kun ostat toisen osuuden, maksat veron ostamastasi osuudesta: asunto-osakkeista 1,5 % ja kiinteistöstä 3 %. Asunto-osakkeissa veron perusteeseen lisätään siirtyvää osuutta vastaava yhtiölaina.
Lahjavero Jos joku maksaa toisen osuutta vastikkeetta, maksettu määrä on lahjaa.
Kotitalousvähennys Henkilökohtainen. Kukin vähentää itse maksamansa työn, jos asuu asunnossa.
Kiinteistövero Omakotitalossa jokainen yhteisomistaja on velvollinen ilmoittamaan Verohallinnolle puuttuvat tai väärät kiinteistötiedot. Puolisoille riittää yksi yhteinen ilmoitus. Taloyhtiössä kiinteistövero sisältyy vastikkeeseen.

Veron laskemisesta kerrotaan oppaassa varainsiirtovero ja myyntivoiton ehdoista oppaassa asunnon myyntivoitto ja verotus.

Kun yhteisomistaja kuolee

Kuolleen omistajan osuus siirtyy hänen kuolinpesälleen. Kuolinpesän osakkaat, yleensä perilliset, hallitsevat pesää yhdessä, ja eloonjäänyt yhteisomistaja jatkaa yhteisomistusta heidän kanssaan. Avoparissa tämä voi tarkoittaa, että puolet kodista kuuluu puolison lapsille tai vanhemmille.

  • Aviopuoliso: leski saa pitää yhteisenä kotina käytetyn asunnon jakamattomana hallinnassaan, vaikka rintaperilliset vaatisivat perinnönjakoa. Oikeutta ei ole, jos leskellä on oma kodiksi sopiva asunto.
  • Avopuoliso: avopuolisolla ei ole perintöoikeutta. Testamentilla voit määrätä osuutesi tai sen käyttöoikeuden avopuolisollesi. Rintaperillisillä on kuitenkin oikeus lakiosaan, joka on puolet heidän lakimääräisestä perintöosastaan.
  • Avustus: jos avopuolison toimeentulo heikkenee kuoleman vuoksi, hänelle voidaan antaa jäämistöstä avustusta, esimerkiksi käyttöoikeus asuntoon.
  • Erottelu ja hyvitys: avoliittolakia sovelletaan myös kuolemantapauksessa. Hyvitystä on vaadittava viimeistään kolmen vuoden kuluessa kuolemasta, jos erottelua ei ole toimitettu.
  • Laina: jos laina on yhteinen, eloonjäänyt on yleensä edelleen vastuussa koko lainasta. Ota yhteyttä pankkiin ajoissa.

Perintöveron laskemisesta kerrotaan oppaassa perintövero ja asunto.

Yleiset virheet

  • Omistusosuuksia ei kirjata kauppakirjaan, vaikka panokset ovat erisuuret.
  • Toisen osuuden rahoittamisesta ei sovita, onko se lahja vai laina.
  • Oletetaan, että lainan voi maksaa omistusosuuden mukaan, vaikka pankki voi periä koko erän kummalta tahansa.
  • Lunastuksesta ja hinnan määrittämisestä ei sovita, ja riita päätyy tuomioistuimeen.
  • Avopari ei tee testamenttia, ja puolet kodista siirtyy toisen perillisille.
  • Yhteisen mökin hallinnanjakosopimusta ei kirjata, eikä se sido uutta omistajaa.

Jos jokin menee pieleen

  • Toinen ei maksa osuuttaan: muistuta kirjallisesti ja ota yhteyttä pankkiin ennen kuin erät myöhästyvät. Kirjaa maksamasi summat, jotta erot voidaan tasata myöhemmin.
  • Toinen haluaa myydä osuutensa ulkopuoliselle: hän saa tehdä niin, ellette ole sopineet etuosto-oikeudesta. Uusi omistaja astuu yhteisomistukseen hänen tilalleen.
  • Ette pääse sopuun myynnistä: kokeile sovittelua. Viime kädessä kuka tahansa voi hakea yhteisomistuksen purkamista käräjäoikeudesta.
  • Suhde päättyy: ositus, avoliiton erottelu ja toisen osuuden lunastus on käsitelty alussa mainitussa eroa koskevassa oppaassa.

Usein kysyttyä

Pitääkö omistusosuuksien olla puoliksi?

Ei. Osuudet voi sopia vapaasti, esimerkiksi rahoitusosuuksien mukaan. Jos osuuksia ei ole kirjattu, ne ovat lain mukaan yhtä suuret.

Voiko yhteisomistaja myydä osuutensa ilman toisen lupaa?

Voi. Oman osuuden saa myydä ja pantata yksin. Koko asunnon myyntiin tarvitaan kaikkien suostumus.

Voiko toisen pakottaa myymään yhteisen asunnon?

Tuomioistuin voi yhteisomistajan vaatimuksesta määrätä asunnon myytäväksi yhteisomistuksen purkamiseksi. Myynti tehdään yleensä huutokaupalla, ellei toisin sovita.

Tarvitaanko yhteisomistussopimus?

Laki ei sitä vaadi. Kirjallinen sopimus kulujen jaosta, lunastuksesta ja myynnistä kuitenkin ehkäisee riitoja tehokkaasti.

Onko lahja, jos maksan enemmän kuin omistan?

Voi olla. Jos maksat toisen osuutta etkä saa rahaa takaisin, maksamasi määrä on toiselle lahjaa. Jos haluat rahat takaisin, tehkää velkakirja ja maksakaa lyhennykset.

Mitä tapahtuu, jos avopuoliso kuolee?

Hänen osuutensa siirtyy kuolinpesälle ja perillisille, jos testamenttia ei ole. Eloonjäänyt avopuoliso voi saada jäämistöstä avustusta, mutta hänellä ei ole lesken asumisoikeutta.

Kuka maksaa varainsiirtoveron, kun ostan toisen osuuden?

Ostaja. Vero on asunto-osakkeista 1,5 % ja kiinteistöstä 3 % ostetun osuuden hinnasta. Asunto-osakkeissa mukaan lasketaan siirtyvää osuutta vastaava yhtiölaina.

Saako toinen yhteisomistaja estää minua käyttämästä asuntoa?

Jokainen saa käyttää yhteistä asuntoa, kunhan käyttö ei loukkaa muiden omistajien vastaavia oikeuksia. Sopikaa käytöstä kirjallisesti, jos kaikki eivät asu asunnossa.

Lue myös: Asunto erossa · Lahjavero ja asunto · Asunnon kauppakirja · Perintövero ja asunto

Sivun kuvat

Aiheet:AsumismuodotOsto ja myynti