Huoneenvuokralaki – säännöt vuokralaiselle ja vuokranantajalle

Huoneenvuokralaki luku luvulta: soveltamisala, pakottavat säännöt, vakuus, vuokra, irtisanominen, purku ja muutto sekä 1.10.2026 muutokset tiiviisti.

Päivitetty 1.11.2026 Lukuaika 7 min Sanasto A–Ö
Tyhjä valoisa asunto ja parvekkeen ovi
Kuva: Point3D Commercial Imaging Ltd. / Unsplash
Tässä oppaassa (7)

Lyhyesti

Huoneenvuokralaki eli laki asuinhuoneiston vuokrauksesta (481/1995) sääntelee asunnon vuokraamista asumiseen. Laissa on 13 lukua, jotka koskevat muun muassa sopimuksen muotoa, vakuutta, asunnon kuntoa, vuokraa, irtisanomista, purkamista ja muuttoa. Sopimuksella saa poiketa laista vain, jos laki sen sallii, ja moni vuokralaista heikentävä ehto on mitätön. Laki uudistui 1.10.2026 muutoslailla 531/2026, ja vanhoihin sopimuksiin sovelletaan osin aiempia sääntöjä.

Mikä muuttui 1.10.2026

Muutoslaki 531/2026 muutti yli neljääkymmentä pykälää. Uusissa sopimuksissa vuokranantajan irtisanomisaika on 3 tai 4 kuukautta, sopimus voi olla ensin määräaikainen ja sitten toistaiseksi voimassa, ja korotuksella on kuukauden vähimmäisilmoitusaika. Kaikkia sopimuksia koskevat muun muassa vakuuden 14 päivän palautusaika, tupakointikielto ilman lupaa ja uudet tiedoksiantosäännöt. Lyhytaikainen ja tilapäinen asuminen rajattiin lain ulkopuolelle. Muutokset ja siirtymäsäännöt on koottu oppaaseen huoneenvuokralain muutokset.

Huoneenvuokralaki on vuokralaisen ja vuokranantajan yhteinen pelikirja. Se kertoo, mitä vuokrasopimukseen saa kirjata, mitä kumpikin saa vaatia ja miten sopimus päättyy. Tällä sivulla laki käydään läpi luku luvulta. Sopimuksen tekemisestä kerrotaan oppaassa vuokrasopimus.

Mihin huoneenvuokralakia sovelletaan?

Lakia sovelletaan sopimukseen, jolla rakennus tai sen osa vuokrataan toiselle asumiseen. Käyttötarkoitus ratkaistaan sen mukaan, mikä on huoneiston sovittu pääasiallinen käyttö. Laki koskee myös vuokralaisen käytössä olevia kiinteistön yhteisiä tiloja ja laitteita sekä huoneiston yhteydessä vuokrattua maa-aluetta.

  • Ei lyhytaikaista majoitusta: 1.10.2026 alkaen laki ei koske sopimusta, jolla asunto vuokrataan lyhytaikaiseen ja tilapäiseen asumiseen. Hallituksen esityksen mukaan tällainen on tavallisesti kalustetun asunnon vuokraus matkailijalle vertaismajoitusalustan kautta. Lain soveltamista ei voi sulkea pois pelkällä sopimusehdolla.
  • Liiketilat: liikehuoneiston vuokraukseen sovelletaan omaa lakiaan (482/1995).
  • Asumisoikeus: asumisoikeusasunnoista säädetään omassa laissaan (393/2021), ks. asumisoikeusasunnot.

Pakottavuus: mistä saa sopia toisin?

Laissa on pääsääntö, jonka mukaan sen säännöksistä saa sopimuksella poiketa, ellei laissa toisin säädetä. Käytännössä laki kuitenkin luettelee runsaasti ehtoja, jotka ovat mitättömiä, vaikka ne olisi allekirjoitettu. Mitätön ehto ei sido vuokralaista, mutta sopimus jää muuten voimaan.

Asia Lain raja
Vakuus Enintään kolmen kuukauden vuokra
Vuokraennakko Vain sopimusta tehtäessä erityisestä syystä ja enintään kolmelta kuukaudelta
Vuokralaisen irtisanomisaika Pidempää kuin yksi kuukausi ei saa sopia
Vuokranantajan irtisanomisaika Lain aikaa lyhyempää ei saa sopia
Purkuperusteet Vuokranantaja saa purkaa sopimuksen vain laissa säädetyillä perusteilla
Vuokrankorotus Ehto, jolla vuokranantaja päättää korotuksesta yksin ilman sovittua perustetta, on mitätön

Vuokralaiselle edullisemmista ehdoista saa sopia. Kohtuuton ehto voidaan lisäksi sovitella oikeustoimilain ja kuluttajansuojalain perusteella. Täydellinen luettelo mitättömistä ehdoista on vuokrasopimusoppaassa.

Laki luku luvulta

1 luku: yleiset säännökset

Luvussa ovat soveltamisala, sopimuksen muoto ja kesto, vakuus sekä tiedoksiantoa koskevat säännöt. Vuokrasopimus tehdään kirjallisesti, ja sähköinen tallennettava sopimus täyttää kirjallisen muodon. Sopimus on toistaiseksi voimassa, ellei määräajasta ole sovittu. Vakuus on palautettava tai sen pidättämisestä ilmoitettava 14 päivän kuluessa sopimuksen päättymisestä tai asunnon luovutuksesta. Ks. vuokravakuus.

Tavallisen ilmoituksen voi lähettää kirjeellä, joka katsotaan saaduksi seitsemäntenä päivänä, tai sovitussa sähköisessä kanavassa, jolloin viesti katsotaan saaduksi kolmantena päivänä. Irtisanominen, purkaminen ja varoitus annetaan todisteellisesti tai sovitussa sähköisessä kanavassa heräteviestin kanssa. Vahinkoa kärsivän on lisäksi ryhdyttävä kohtuullisiin toimiin vahingon rajoittamiseksi.

2 luku: käyttö, kunto ja kunnossapito

Asunnon on oltava kunnossa, jota vuokralainen voi sen iän, alueen asuntokannan ja paikallisten olosuhteiden perusteella kohtuudella vaatia, ellei muusta ole sovittu. Vuokralainen saa asua puolisonsa ja lastensa kanssa, ja tietyin edellytyksin myös lähisukulaisen kanssa tai antaa enintään puolet asunnosta alivuokralle. Koko asunnon saa luovuttaa toiselle enintään kahdeksi vuodeksi esimerkiksi työn tai opintojen vuoksi, kun siitä ilmoitetaan kirjallisesti viimeistään kuukautta ennen. Tupakointi asunnossa, parvekkeella ja asuntoon liittyvissä yksityisissä tiloissa on kielletty ilman vuokranantajan lupaa.

Vuokranantajan on ilmoitettava muista kuin kiireellisistä ja vähäisistä korjauksista kuusi kuukautta etukäteen. Vuokralaisen on ilmoitettava puutteista viipymättä. Jos asunnon käyttö estyy tai sen kunto heikkenee, vuokralainen voi saada vuokranalennusta. Oikeuksista ja velvollisuuksista kerrotaan oppaissa vuokralaisen oikeudet ja vuokranantajan velvollisuudet.

3 luku: vuokran suuruus

Vuokraa saa korottaa vain sopimuksen korotusehdon perusteella tai sopimalla. Uusissa sopimuksissa korotuksesta ilmoitetaan kirjallisesti, ja se tulee voimaan aikaisintaan kuukauden kuluttua ilmoitusta lähinnä seuraavan maksukauden alusta. Jos asunnossa on huoneistokohtainen vesimittari, vesimaksun on perustuttava mitattuun kulutukseen. Kohtuuttoman vuokran voi viedä tuomioistuimen arvioitavaksi. Ks. vuokrankorotus.

4 luku: vuokran maksaminen

Vuokra maksetaan viimeistään vuokranmaksukauden toisena päivänä, ellei toisin sovita. Vuokran saa aina maksaa pankin kautta, ja muu ehto on mitätön. Ennakkovuokrasta kerrotaan oppaassa vuokraennakko.

5 luku: vuokranantajan vaihtuminen

Vuokranantajan on kerrottava, mihin hänen oikeutensa vuokrata asunto perustuu. Jos asunto myydään, vuokrasopimus sitoo uutta omistajaa, kun vuokralainen on saanut asunnon hallintaansa ennen kauppaa. Ulosottomyynnissä ostajalla on rajattu oikeus irtisanoa sopimus.

6 luku: vuokraoikeuden siirto ja jatkaminen

Vuokraoikeuden saa siirtää toiselle vain vuokranantajan luvalla. Puolisolle, lapselle tai vanhemmalle, joka on asunut asunnossa vähintään vuoden, siirto onnistuu ilman lupaa, mutta vuokranantaja voi vastustaa sitä tuomioistuimessa. Luvussa säädetään myös vuokralaisen kuolemasta ja erosta. Jos yksin asunut vuokralainen kuolee eikä asunnossa asunut perheenjäsentä, vuokrasuhde päättyy kahden kuukauden kuluttua sen kuukauden lopusta, jona vuokranantaja sai tiedon kuolemasta.

7 luku: irtisanominen

Vuokralaisen irtisanomisaika on yksi kuukausi. Vuokranantajan irtisanomisaika on uusissa sopimuksissa kolme kuukautta ja neljä kuukautta, kun vuokrasuhde on kestänyt vähintään kaksi vuotta. Vanhoissa sopimuksissa vastaavat ajat ovat kolme ja kuusi kuukautta, kun raja on yksi vuosi. Vuokranantajan ilmoituksessa on mainittava päättymispäivä ja irtisanomisen peruste. Määräaikaista sopimusta ei voi pääsääntöisesti irtisanoa, mutta tuomioistuin voi antaa siihen luvan erityisestä syystä. Ks. vuokrasopimuksen irtisanominen ja määräaikainen vuokrasopimus.

Esimerkki

Toistaiseksi voimassa oleva sopimus on tehty 1.11.2026. Irtisanomisaika lasketaan sen kuukauden viimeisestä päivästä, jonka aikana irtisanominen tehdään. Jos vuokranantaja irtisanoo sopimuksen 15.3.2028, vuokrasuhde on kestänyt alle kaksi vuotta, joten irtisanomisaika on kolme kuukautta. Se lasketaan 31.3.2028 alkaen, ja sopimus päättyy 30.6.2028. Jos vuokralainen irtisanoo samana päivänä, sopimus päättyy 30.4.2028.

8 luku: purkaminen ja lakkaaminen

Vuokranantaja saa purkaa sopimuksen esimerkiksi vuokranmaksun laiminlyönnin, luvattoman luovutuksen, häiritsevän elämän, huonon hoidon tai muun erittäin painavan syyn vuoksi. Useimmilla perusteilla on ensin annettava kirjallinen varoitus. Vuokralainen saa purkaa sopimuksen esimerkiksi, jos asunnon käyttäminen on ilmeinen terveysvaara. Sopimus lakkaa, jos asunto tuhoutuu tai viranomainen kieltää sen käytön. Ks. vuokrasopimuksen purkaminen ja häätö.

9 luku: muutto

Uusissa sopimuksissa vuokralaisen on muutettava vuokrasuhteen päättymispäivänä, vanhoissa päättymistä seuraavana arkipäivänä. Tuomioistuin voi tietyin edellytyksin siirtää muuttopäivää. Asuntoon jääneestä omaisuudesta säädetään erikseen. Muuton käytännöistä kerrotaan oppaassa muuttotarkastus.

10–12 luku: erityiset vuokrasuhteet

  • Jälleenvuokraus: vuokralainen vuokraa koko asunnon edelleen omalle vuokralaiselleen luvan perusteella. Jälleenvuokralaisella on tietyissä tilanteissa oikeus jatkaa vuokrasuhdetta, vaikka ensivuokrasuhde päättyy.
  • Alivuokraus: osa asunnosta luovutetaan toiselle. Alivuokranantajan irtisanomisaika on yksi kuukausi tai kolme kuukautta, kun suhde on kestänyt vähintään vuoden. Alivuokralaisen irtisanomisaika on 14 päivää. Alivuokralaisella ei ole samaa irtisanomissuojaa kuin vuokralaisella. Ks. alivuokrasopimus.
  • Omakotitalon toinen asunto: kahden asunnon omakotitalossa toisen asunnon vuokraukseen sovelletaan alivuokrauksen sääntöjä, jos omistaja itse asuu toisessa.
  • Työsuhdeasunto: vuokrasuhde on sidottu työsuhteeseen. Vuokranantaja voi irtisanoa sopimuksen työsuhteen päättyessä, ja irtisanomisajat määräytyvät työsuhteen keston mukaan.

13 luku: voimaantulo

Luku sisältää lain voimaantulosäännökset. Vuoden 2026 muutosten siirtymäsäännöt ovat muutoslaissa 531/2026.

Riidat ja neuvonta

Riidat ratkaistaan viime kädessä käräjäoikeudessa. Sitä ennen erimielisyyden voi viedä Kuluttajariitalautakuntaan, jossa on huoneenvuokra-asioille omat jaostonsa, myös yksityishenkilöiden välisille asioille. Käsittely on maksutonta, ja lautakunnan ratkaisut ovat suosituksia.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan kuluttajaneuvonta antaa yksityisen vuokranantajan ja vuokralaisen välisissä asioissa vain yleistä neuvontaa. Älä pidätä vuokraa omin päin, vaikka asunnossa olisi puutteita, vaan vaadi alennusta.

Yleiset virheet

  • Sopimukseen kirjataan laista poikkeava ehto, ja sen oletetaan sitovan, vaikka se on mitätön.
  • Vanhaan sopimukseen sovelletaan uuden lain irtisanomisaikoja.
  • Irtisanomisilmoituksesta puuttuu peruste tai päättymispäivä, jolloin se on tehoton.
  • Lomamajoitusta pidetään huoneenvuokralain alaisena, tai pitkäaikaista asumista lyhytaikaisena.
  • Vuokralainen jättää vuokran maksamatta korjauksen saamiseksi.

Usein kysyttyä

Mistä huoneenvuokralain löytää?

Ajantasainen laki on maksutta Finlexissä nimellä laki asuinhuoneiston vuokrauksesta (481/1995). Muutoslaki 531/2026 ja sen siirtymäsäännökset ovat Finlexin säädöskokoelmassa.

Koskeeko huoneenvuokralaki myös vanhoja vuokrasopimuksia?

Pääosin kyllä. Ennen 1.10.2026 tehtyihin sopimuksiin sovelletaan kuitenkin edelleen muun muassa vanhoja irtisanomisaikoja, vanhaa korotussäännöstä ja vanhaa muuttopäivää, ellei osapuolet sovi muuta.

Voiko vuokrasopimuksella sopia, ettei huoneenvuokralakia sovelleta?

Ei. Lain soveltuminen ratkaistaan sopimuksen tosiasiallisen sisällön mukaan. Pysyväisluonteinen asuminen kuuluu lain piiriin, vaikka sopimuksessa muuta väitettäisiin.

Saako vuokranantaja tulla asuntoon?

Vuokranantajalla on oikeus päästä asuntoon kunnon valvontaa, korjauksia ja esittelyä varten. Käynnin ajankohdasta sovitaan, ellei asia ole kiireellinen.

Kuka käsittelee vuokrariidat?

Kuluttajariitalautakunta käsittelee useimmat huoneenvuokrariidat maksutta. Lopullisesti asia ratkaistaan käräjäoikeudessa.

Koskeeko laki opiskelija-asuntoja ja vuokra-asuntoja kunnan yhtiöissä?

Koskee. Valtion tukemissa vuokra-asunnoissa noudatetaan lisäksi esimerkiksi asukasvalintaa ja vuokrankorotuksen ilmoittamista koskevia erityissäännöksiä. Ks. opiskelija-asunnot.

Lue myös: Huoneenvuokralain muutokset · Vuokrasopimus · Vuokralaisen opas · Asunnon vuokraaminen

Sivun kuvat

Aiheet:Sanasto A–ÖVuokra-asuminen