Radon – mittaus, viitearvo ja korjaus kotona

Säteilyturvakeskuksen (STUK) mukaan sisäilman radonpitoisuudet ovat Suomessa suurempia kuin useimmissa muissa maissa. Syynä ovat geologia, rakennustekniikka ja ilmasto. Radonia ei voi haistaa eikä nähdä, joten ainoa tapa tietää oman kodin tilanne on mitata.

Tässä oppaassa käydään läpi radonin terveysvaikutukset, viitearvot, mittaus vaihe vaiheelta, korjauskeinot, radonturvallinen uudisrakentaminen sekä radon taloyhtiössä ja asuntokaupassa. Sisäilman muista tekijöistä, kuten kosteudesta, hiilidioksidista ja ilmanvaihdosta, kerrotaan oppaassa sisäilma ja kosteus kotona.

Miksi radon on vaarallinen?

Radonin hajotessa syntyy alfasäteilyä, joka kohdistuu hengitysilman mukana keuhkoihin. STUKin mukaan pitkäaikainen oleskelu suuressa radonpitoisuudessa lisää merkittävästi keuhkosyövän riskiä.

• STUKin mukaan radon aiheuttaa Suomessa arviolta 150–270 keuhkosyöpää vuodessa. Se on tupakoinnin jälkeen toiseksi merkittävin keuhkosyövän aiheuttaja.
• Pitkäaikainen oleskelu 100 Bq/m³ pitoisuudessa aiheuttaa STUKin mukaan 16 prosentin lisäriskin sairastua keuhkosyöpään.
• Riski kasvaa pitoisuuden ja ajan mukaan. Kolmenkymmenen vuoden asuminen 700 Bq/m³ pitoisuudessa kaksinkertaistaa keuhkosyövän riskin.
• Tupakoitsijoilla radonin aiheuttama riski on suurempi kuin tupakoimattomilla.
• Nykykäsityksen mukaan radon ei aiheuta muita terveyshaittoja kuin keuhkosyöpää. Se ei aiheuta esimerkiksi väsymystä tai huimausta.

Keskimääräinen radonpitoisuus suomalaisissa asunnoissa on STUKin mukaan noin 94 Bq/m³. Kaksi kolmasosaa suomalaisten keskimääräisestä säteilyannoksesta tulee sisäilman radonista.

Viitearvot ja vastuut

Kohde	Viitearvo	Mihin se perustuu
Asunto ja muu oleskelutila	300 Bq/m³ vuosikeskiarvona	Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ionisoivasta säteilystä, 20 §
Uuden rakennuksen suunnittelu ja toteutus	200 Bq/m³	Sama asetus, 21 §
Työpaikan työtila	300 Bq/m³ työnaikaisena vuosikeskiarvona	Sama asetus, 19 §
Yksityisen porakaivon vesi	alle 1 000 Bq/l (laatusuositus)	Yksityiskaivojen laatusuositus, ks. kohta Radon porakaivovedessä

Säteilylain mukaan rakennuksen omistajan ja haltijan on huolehdittava osaltaan, että sisäilman radonpitoisuus on olosuhteet huomioiden mahdollisimman pieni. Rakentamishankkeeseen ryhtyvän on puolestaan huolehdittava, että uusi rakennus suunnitellaan ja toteutetaan niin, että radonpitoisuus on mahdollisimman pieni.

Asuntojen viitearvon noudattamista valvoo kunnan terveydensuojeluviranomainen. Terveydensuojelulaissa säteily mainitaan asunnon terveyshaittana, ja rakenteista johtuvan haitan poistamisesta vastaa rakennuksen omistaja.

Missä radonia esiintyy?

Talon alla oleva maaperä on STUKin mukaan tärkein radonin lähde. Maaperän huokosilman radonpitoisuus on tavallisesti 10 000–100 000 Bq/m³. Rakennukseen radon kulkeutuu perustusten rakojen kautta, koska talo on lämpötilaeron ja koneellisen ilmanvaihdon vuoksi alipaineinen.

• Alue: uraanipitoisuudet ovat suurimpia Lahden seudulla, Itä-Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa ja pienimpiä Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla.
• Maaperä: hyvin ilmaa läpäisevillä sora- ja hiekkaharjuilla radonpitoisuudet ovat selvästi suurempia kuin lähiympäristön muilla maalajeilla.
• Perustamistapa: sokkelin ja erillisen maanvaraisen laatan väliin jää rako, josta radon pääsee sisään. Kevytsoraharkko perusmuurissa voi pahentaa tilannetta.
• Vuodenaika: talvella radonpitoista ilmaa virtaa sisään enemmän kuin kesällä.
• Rakennusmateriaalit: betonielementtitalossa materiaalit tuottavat keskimäärin noin 70 Bq/m³, puurakenteisessa pientalossa betonilaatta alle 20 Bq/m³.

STUK on julkaissut radonkartat, joissa näkyvät pientalojen mittaustulosten mediaanit kunnittain ja 10 × 10 kilometrin ruuduittain. Kartta kertoo alueen yleisestä tasosta, mutta ei yksittäisestä talosta. STUK suosittaa mittausta koko Suomessa, koska suuria pitoisuuksia on mitattu kaikenlaisilla alueilla.

Radonmittaus vaihe vaiheelta

1. Tilaa mittaus syksyllä. Radonmittauspurkit tilataan STUKin hyväksymää mittausmenetelmää käyttävältä palveluntarjoajalta, joka lähettää purkit postitse.
2. Sijoita purkit oikein. Tavallisessa asunnossa mitataan kahdella purkilla: toinen olohuoneeseen ja toinen makuuhuoneeseen. Kaksikerroksisessa talossa kannattaa mitata molemmat kerrokset. Alle 100 neliön yksikerroksisen asunnon voi mitata yhdellä purkilla, jos perustukset ja ilmanvaihto ovat kaikissa asuinhuoneissa samanlaiset.
3. Mittaa riittävän kauan. Asetuksen mukaan mittaus on yhtäjaksoinen, kestää vähintään kaksi kuukautta ja tehdään 1.9.–31.5. STUK suosittaa mieluiten kolmea kuukautta.
4. Asu normaalisti. Mittauksen tarkoitus on kuvata pitoisuutta, jolle asukkaat keskimäärin altistuvat.
5. Palauta purkit ja tulkitse tulos. Vuosikeskiarvo arvioidaan kertomalla mittauskauden tulos luvulla 0,9.
6. Säilytä testausseloste. Laboratorion seloste on tallenne, jota voidaan kysyä esimerkiksi asuntokaupassa.

Sähköiset mittarit ja lyhyet mittaukset

Kuluttajille myydään sähköisiä radonmittareita, jotka näyttävät tunnin, päivän tai viikon keskiarvon. STUKin mukaan niiden laadussa on suuria eroja, eikä laatua valvota Suomessa säteilylain nojalla. Niistä ei myöskään jää asuntokaupassa käyttökelpoista tallennetta.

Radonpitoisuus voi STUKin mukaan vaihdella samassa talossa esimerkiksi 100 ja 1 000 Bq/m³ välillä sään mukaan. Siksi lyhyt mittaus ei korvaa kahden kuukauden mittausta. Lyhyistä mittauksista on apua korjauksen suunnittelussa ja alustavassa arvioinnissa. STUK ei suosittele tontin maaperän radonmittauksia, koska tulosten tulkinta on vaikeaa.

Milloin ja miten korjataan?

STUKin mukaan päätös radonkorjauksesta kannattaa tehdä luotettavan, vähintään kaksi kuukautta kestäneen mittauksen perusteella. Korjaus kannattaa tehdä vuoden sisällä siitä, kun viitearvoa suurempi pitoisuus on mitattu. Jos tulos on poikkeuksellisen suuri, yli 1 500 Bq/m³, korjaus kannattaa tehdä viimeistään mittausta seuraavana kesänä.

Tarkista ennen korjausta, että ilmanvaihto toimii. Huonosti toimiva ilmanvaihto kasvattaa radonpitoisuutta. Ilmanvaihdon huollosta kerrotaan oppaassa ilmanvaihdon huolto.

Korjauskeino	Miten toimii	Teho STUKin mukaan	Huomioi
Radonputkiston aktivointi	Rakennusvaiheessa asennettuun putkistoon kytketään huippuimuri.	70–90 %	Helpoin keino, jos talossa on valmis radonputkisto.
Radonimuri	Lattialaatan alle tehdään imukuoppa, josta ilma imetään huippuimurilla katolle.	yleensä 60–90 %	Yksi imupiste voi riittää jopa 120 neliön yhtenäiselle laatalle. Imurin voi tehdä myös sokkelin läpi.
Radonkaivo	Talon ulkopuolelle tehdään 4–5 metriä syvä kaivo, josta imetään ilmaa maaperästä.	keskimäärin 70–95 %	Sopii vain karkeille sora- ja hiekkamaille. Rivitalossa yksi kaivo voi korjata jopa kymmenen asuntoa.
Ilmanvaihdon korjaus	Korvausilmaventtiilit, ilmanvaihdon säätö ja tasapainotus, suodattimien vaihto.	harvoin yli 50 %	Auttaa eniten, jos ilmanvaihto on toiminut huonosti.
Rakenteiden tiivistys	Laatan ja sokkelin rako, läpiviennit ja saumat tiivistetään.	puurunkoisissa pientaloissa yleensä 10–20 %, ilmanvaihdon kanssa 20–40 %, betonirunkoisissa 30–60 %	Kaikkia vuotokohtia voi olla vaikea löytää. Tiivistykset tehdään betonipintoja vasten.

STUKin mukaan koneellisen poistoilmanvaihdon asentamisesta saadut hyödyt ovat keskimäärin pieniä, ja radonpitoisuus voi jopa kasvaa, koska alipaine voimistuu. Uuden tulo- ja poistoilmanvaihdon asentaminen on yleensä perusteltua vain, jos samalla halutaan parantaa sisäilmaa tai energiatehokkuutta. Laitteen valinnasta kerrotaan oppaassa ilmanvaihtokone ja LTO.

Radonimurin käyttö ja seuranta

• Poistoilma: radonimurin poistamassa ilmassa on paljon radonia, joten se puhalletaan kauas korvausilmaventtiileistä, ikkunoista ja terassista. STUKin mukaan paras paikka on katolla.
• Pakkaset: huippuimuriin voi kertyä jäätä. Jos imuri pysähtyy, pitoisuus nousee takaisin. Seuraa toimintaa erityisesti kovilla pakkasilla ja lumisina talvina.
• Hälytys: markkinoilla on sähköisiä järjestelmiä, jotka valvovat imurin toimintaa. Imurin kytkeminen sähköverkkoon on kiinteä sähköasennus, joka kuuluu sähköurakoitsijalle, ks. sähkötarkastus omakotitaloon.
• Tarkistusmittaus: korjauksen onnistuminen varmistetaan uudella vähintään kahden kuukauden purkkimittauksella mittauskaudella.

Mistä korjauksen kustannukset muodostuvat

Kustannukset riippuvat korjauskeinosta, talon perustamistavasta ja siitä, montako imupistettä tarvitaan. Radonimurissa STUKin mukaan suurin osa kustannuksista tulee työn osuudesta. Tiivistyksissä merkittävimmät kuluerät ovat rakenneavaukset, varsinainen tiivistystyö ja pintamateriaalien uusiminen. Lisäksi tulevat huippuimuri ja kanavat, sähköliitäntä, mahdollinen hälytin sekä tarkistusmittaus. STUK neuvoo pyytämään tarjouksia useammalta yritykseltä ja vertaamaan, miten korjaus tehtäisiin ja millainen takuu työhön sisältyy. Sopimuksesta kerrotaan oppaassa urakkasopimus.

Radonturvallinen uudisrakentaminen

STUKin mukaan radonin torjunta on rakennusvaiheessa helpompaa ja halvempaa kuin talon korjaaminen jälkikäteen, ja radonturvallinen rakentaminen on perusteltua koko maassa. Ympäristöministeriön pohjarakenneasetuksen mukaan rakennuspaikan radonriskit on otettava huomioon suunnittelussa ja toteutuksessa. Sisäilmastoasetuksen mukaan suunnittelijoiden on huolehdittava vaipan ilmanpitävyydestä ja ilmavirroista niin, että radonin siirtyminen sisäilmaan vältetään.

• Radonputkisto: putkisto asennetaan lattian alle kapillaarikatkokerrokseen ja poistokanava viedään vesikatolle jo rakennusvaiheessa. Vapaasti tuulettuva putkisto alentaa pitoisuutta STUKin mukaan tyypillisesti 20–60 prosenttia, ja huippuimurilla 60–95 prosenttia.
• Laatan ja sokkelin liitos: liitos tiivistetään kumibitumikermillä, joka asennetaan perusmuurin päälle ja laatan alle vähintään 150 millimetrin leveydeltä.
• Läpiviennit: sähköjohtojen sekä lämmitys-, vesi- ja viemäriputkien läpiviennit tiivistetään kaikkialla, myös teknisissä tiloissa ja varastoissa.
• Perustamistapa: STUKin mukaan reunavahvistettu laattaperustus ja tiivis, tuulettuva ryömintätila ovat radonturvallisia ratkaisuja, kun läpiviennit tiivistetään.
• Ilmanvaihto: STUKin mukaan paras vaihtoehto radonin torjunnan kannalta on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Rakennusta ei saa säätää ylipaineiseksi kosteusvaurioriskin takia.

Vaadi suunnittelijalta ja rakentajalta radonturvallista suunnittelua ja toteutusta. STUK neuvoo merkitsemään radontorjunnan ratkaisut perustus-, rakenne- ja LVI-kuviin ja valvomaan toteutusta työmaalla. Kuntien rakennusjärjestyksissä voi olla tarkempia vaatimuksia. Mittaa radon, kun talo on valmis ja lämmitys ja ilmanvaihto ovat normaalissa käytössä. Jos 200 Bq/m³ ylittyy, STUKin mukaan omistaja voi vaatia rakentajaa tekemään korjauksia. Koko hankkeesta kerrotaan oppaassa omakotitalon rakentaminen.

Radon taloyhtiössä ja vuokra-asunnossa

STUKin mukaan taloyhtiöissä radon mitataan rivitaloissa ja kerrostalojen ensimmäisen kerroksen jokaisessa asunnossa. Toisen kerroksen ja sitä ylempiä asuntoja ei tarvitse mitata, koska pitoisuudet ovat niissä pieniä. Myös pohjakerroksen tai kellarin oleskelutilat kannattaa mitata, jos niissä vietetään paljon aikaa.

• Korjausvastuu: alapohja ja perustukset ovat rakennuksen rakenteita, joten radonkorjaus kuuluu yleensä taloyhtiölle. Tarkista yhtiöjärjestys ja lue opas kunnossapitovastuu.
• Vuokra-asunto: ilmoita mittaustuloksesta vuokranantajalle. Vuokralaisen on lain mukaan ilmoitettava viipymättä puutteista, joiden korjaaminen kuuluu vuokranantajalle.
• Jos omistaja ei toimi: voit pyytää kunnan terveydensuojeluviranomaista arvioimaan asian. Viranomainen voi terveydensuojelulain nojalla velvoittaa vastuussa olevan selvittämään ja poistamaan terveyshaitan.

Radon asuntokaupassa

Radonia ei voi mitata luotettavasti kesällä, eikä mittausta ehdi tehdä nopeassa kaupassa. Siksi aiemmat mittaustulokset ovat ostajalle tärkeää tietoa.

• Myyjänä: kerro tiedossasi olevat radonmittaukset ja korjaukset. Tietojen salaaminen voi olla virhe, josta kerrotaan oppaassa myyjän tiedonantovelvollisuus.
• Ostajana: kysy, onko radon mitattu, milloin ja millä menetelmällä. Pyydä laboratorion testausseloste ja tiedot radonimurin tai -putkiston toiminnasta.
• Jos mittausta ei ole: ota huomioon alueen radonkartta, maaperä ja perustamistapa ja varaudu mittaamaan ensimmäisenä talvena. Omakotikaupan tarkistuslista on oppaassa omakotitalon ostaminen.

Radon porakaivovedessä

Porakaivon vedessä voi olla paljon radonia, joka vapautuu sisäilmaan esimerkiksi suihkussa. STUK suosittaa radon- ja uraanipitoisuuden mittaamista jokaisesta porakaivosta. Jos veden radonpitoisuus on yli 1 000 Bq/l, myös huoneilman radon kannattaa mitata. Veden tutkimisesta ja radonin poistosta vedestä kerrotaan oppaassa porakaivo ja kaivovesi.

Kotitalousvähennys radonkorjauksesta

Verohallinnon ohjeen mukaan kotitalousvähennykseen oikeuttavat oman tai vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustyöt, omakotitalossa myös esimerkiksi sähkö- ja putkityöt. Omakotitalon radonkorjauksen työn osuudesta voi siksi hakea vähennystä, kun yritys on ennakkoperintärekisterissä. Radonmittauksesta ei saa vähennystä, koska mittaukset ja tutkimukset eivät oikeuta siihen. Taloyhtiön vastuulle kuuluvasta korjauksesta osakas ei saa vähennystä.

Uuden talon ensimmäistä kertaa tehtävät lisätyöt ovat uudisrakentamista vielä kaksi vuotta lopputarkastuksen jälkeen. Lue lisää oppaasta kotitalousvähennys.

Yleiset virheet

• Mitataan kesällä tai vain muutaman päivän ajan.
• Purkki sijoitetaan tilaan, jossa ei oleskella, kuten varastoon tai saunaan.
• Korjaus tehdään ilman, että ilmanvaihdon toiminta on tarkistettu.
• Uusia tiiviitä ikkunoita asennetaan, mutta radonia ei mitata uudelleen. STUKin mukaan tiiviimmät ikkunat voivat heikentää ilmanvaihtoa ja nostaa pitoisuutta.
• Radonimurin poisto ohjataan terassin tai korvausilmaventtiilin lähelle.
• Imurin toimintaa ei seurata pakkasilla.
• Uudisrakennuksen radonputkisto jätetään vapaasti tuulettuvaksi, eikä pitoisuutta mitata valmistumisen jälkeen.

Jos korjaus ei auta

• Pitoisuus laskee liian vähän: selvitä lyhytaikaisilla mittauksilla, auttavatko lisäimupiste, tiivistykset tai ilmanvaihdon säätö. Varmista lopputulos aina kahden kuukauden mittauksella.
• Korjauksessa on virhe: reklamoi urakoitsijalle kirjallisesti kohtuullisessa ajassa.
• Uudisrakennuksessa ylittyy 200 Bq/m³: ilmoita rakentajalle kirjallisesti ja vaadi korjausta.
• Taloyhtiö tai vuokranantaja ei toimi: tee kirjallinen ilmoitus ja käänny tarvittaessa kunnan terveydensuojeluviranomaisen puoleen.

Usein kysyttyä

Lue myös: Sisäilma ja kosteus kotona · Porakaivo ja kaivovesi · Omakotitalon huolto · Sähkötarkastus omakotitaloon