Sähkötarkastus omakotitaloon – milloin tarvitaan ja mitä tarkastetaan

Sähkö on omakotitalon tekniikasta se osa, jota maallikko ei voi itse korjata. Siksi on tärkeää tietää, mitkä tarkastukset laki vaatii, mitkä ovat vapaaehtoisia ja mitä tarkastuspöytäkirjasta pitää löytyä. Tässä oppaassa käydään läpi tarkastustyypit, omistajan vastuu, vanhan talon sähköjen arviointi, asuntokauppa ja se, kuka saa tehdä sähkötöitä.

Kodin yleisestä turvallisuudesta, kuten palovaroittimista ja jatkojohdoista, kerrotaan oppaassa kodin turvallisuus. Talon koko vuosihuolto on koottu oppaaseen omakotitalon huolto.

Sähkötarkastukset yhdellä silmäyksellä

Tarkastus	Milloin	Kuka tekee	Koskeeko omakotitaloa?
Käyttöönottotarkastus	Ennen uuden asennuksen, muutoksen tai laajennuksen käyttöönottoa	Sähkötyön tehnyt yritys, tekijänä sähköalan ammattihenkilö	Kyllä, aina. Pöytäkirja annetaan sinulle, paitsi vähäisistä töistä.
Varmennustarkastus	Käyttöönottotarkastuksen lisäksi luokan 1–3 laitteistoissa	Valtuutettu tarkastaja tai valtuutettu laitos	Ei yleensä. Omakoti- ja paritalo eivät kuulu luokkiin. Poikkeus on sähköalan ammattihenkilön omaan taloonsa tekemä työ.
Määräaikaistarkastus	10 vuoden välein luokan 1 ja 2 laitteistoissa	Valtuutettu tarkastaja tai laitos	Ei. Asuinrakennukset on rajattu pois.
Kuntotarkastus tai kuntoarvio	Vapaaehtoisesti, esimerkiksi ennen kauppaa tai remonttia	Sähköurakoitsija, kuntotutkija tai valtuutettu tarkastaja	Kyllä, jos haluat. Laki ei vaadi sitä.

Käyttöönottotarkastus

Sähköturvallisuuslain mukaan sähkölaitteiston saa ottaa käyttöön vasta, kun käyttöönottotarkastuksessa on riittävässä laajuudessa selvitetty, ettei siitä aiheudu vaaraa tai häiriötä. Tarkastus tehdään myös muutos- ja laajennustöille. Se koskee siis uuden talon sähköistyksen lisäksi esimerkiksi keittiöremonttia, saunan kiuasta, sähköauton latauslaitetta ja aurinkosähköjärjestelmää.

Tarkastuksesta huolehtii sähkölaitteiston rakentaja eli sähkötyöt tehnyt yritys. Jos rakentaja laiminlyö tarkastuksen tai ei pysty tekemään sitä, vastuu siirtyy sähkölaitteiston haltijalle. Tukesin mukaan tarkastukseen kuuluu silmämääräinen tarkastus sekä mittauksia ja testauksia, ja rakenteiden sisään jäävät osat tarkastetaan työn edetessä.

Mitä tarkastuspöytäkirjassa pitää olla?

Pöytäkirjalle ei ole määrämuotoa, mutta valtioneuvoston asetuksen mukaan siitä on käytävä ilmi

• kohteen yksilöintitiedot, eli mitä on tehty ja missä
• sähkölaitteiston rakentajan ja sähkötöiden johtajan nimi ja yhteystiedot
• selvitys siitä, että laitteisto on säännösten ja määräysten mukainen
• sovelletut standardit ja mahdollisten poikkeamien selvitys
• yleiskuvaus tarkastusmenetelmistä sekä tarkastusten ja testausten tulokset
• tarkastuksen tekijän allekirjoitus tai muu luotettava varmennus.

Pöytäkirjaa ei edellytetä vähäisistä töistä. Tällaisia ovat esimerkiksi yksittäisen komponentin vaihto tai lisäys ja enintään 50 voltin vaihtojännitteiset tai 120 voltin tasajännitteiset asennukset. Tukesin esimerkki vähäisestä työstä on pistorasian lisäys. Testausten tulokset on silti annettava tarvittaessa haltijalle.

Varmennustarkastus

Varmennustarkastus on käyttöönottotarkastuksen lisäksi tehtävä ulkopuolinen pistokoetarkastus. Laki vaatii sen luokkiin 1–3 kuuluville sähkölaitteistoille ja niiden merkittäville muutos- ja laajennustöille.

• Luokka 1: asuinrakennus, jossa on enemmän kuin kaksi asuinhuoneistoa, sekä muu kuin asuinrakennuksen laitteisto, jonka ylivirtasuojan nimellisvirta on yli 35 ampeeria.
• Luokka 2: laitteisto, jossa on yli 1 000 voltin osia tai jonka liittymisteho on yli 1 600 kilovolttiampeeria.
• Luokka 3: verkonhaltijan jakelu- ja siirtoverkko.

Omakotitalo ja paritalo eivät siis kuulu luokkiin, eikä niille tarvita varmennustarkastusta. Rivitalo, jossa on vähintään kolme asuntoa, on luokan 1 laitteisto. Asumisesta rivitalossa kerrotaan oppaassa rivitalo, paritalo ja erillistalo.

Varmennustarkastuksen tekee valtuutettu tarkastaja tai valtuutettu laitos. Tekijä antaa tarkastustodistuksen ja kiinnittää tarkastustarran pääkeskukseen. Haltijan on säilytettävä todistus vähintään kymmenen vuotta.

Erityistilanne: sähköalan ammattilainen omassa talossaan

Sähköalan ammattihenkilö saa tehdä sähkötöitä omaan tai lähisukulaisen asuntoon tai asuinrakennukseen ilman sähköurakoitsijaa. Hänellä on oltava kelpoisuudestaan pätevyyden arviointilaitoksen todistus, ja työlle on teetettävä varmennustarkastus vähäisiä töitä lukuun ottamatta. Jos ostat talon, jonka edellinen omistaja on sähköistänyt itse, kysy tämän tarkastuksen todistusta.

Määräaikaistarkastus ei koske omakotitaloa

Sähköturvallisuuslain mukaan luokan 1 ja 2 sähkölaitteistot tarkastetaan kymmenen vuoden välein ja luokan 3 laitteistot viiden vuoden välein. Asuinrakennukset on kuitenkin rajattu tarkastuksen ulkopuolelle. Tukesin mukaan asuinhuoneistojen ja pientalojen sähköasennuksille ei ole lakisääteisiä määräaikaistarkastuksia.

Poikkeuksia on kaksi. Jos asuinrakennuksessa on liiketiloja tai muita pääasiassa muuta kuin asumista palvelevia tiloja, joiden ylivirtasuoja on yli 35 ampeeria, niiden laitteisto tarkastetaan kymmenen vuoden välein. Jos tontilla on erillinen muu kuin asuinrakennus, jonka ylivirtasuoja on yli 35 ampeeria, se on luokan 1 laitteisto ja kuuluu määräaikaistarkastuksen piiriin.

Omistajan ja haltijan vastuu

Sähköturvallisuuslain mukaan sähkölaitteiston haltija vastaa laitteiston turvallisuudesta ja kunnossapidosta. Haltijan on huolehdittava, että laitteiston kuntoa tarkkaillaan ja havaitut viat ja puutteet poistetaan riittävän nopeasti. Tukesin mukaan haltija on omistaja tai vuokralainen.

• Ankara vahingonkorvausvastuu: vahinkoa aiheuttaneen sähkölaitteen tai -laitteiston haltija on tuottamuksesta riippumatta velvollinen korvaamaan sähkövahingon, jollei laissa toisin säädetä.
• Vanhat asennukset: Tukesin mukaan niitä ei tarvitse muuttaa, jos ne ovat ehjiä, täyttävät asennusajankohdan määräykset eikä olosuhteisiin ole tullut muutoksia.
• Korjaus ja laajennus: rikkoutuneen osan vaihdon saa tehdä alkuperäisten määräysten mukaan, mutta laajennus- ja muutostöissä noudatetaan työn aikana voimassa olevia määräyksiä.
• Rangaistus: haltijan velvollisuuksien laiminlyönti voi johtaa sakkoon sähköturvallisuutta koskevien säännösten rikkomisesta.

Vapaaehtoinen kuntotarkastus

Tukes neuvoo tarkastuttamaan vanhat asennukset määräajoin sähköalan ammattilaisilla. Tarkastuksen tai kuntoarvion voi teettää sähköurakoitsijalla, kuntotutkijalla tai valtuutetulla tarkastajalla. Tukesin mukaan kuntoarvio kannattaa esimerkiksi silloin, kun olet ostamassa tai myymässä asuntoa.

Laki ei määrittele vapaaehtoisen kuntotarkastuksen sisältöä. Sovi siksi kirjallisesti, mitä tarkastukseen kuuluu ja millaisen raportin saat.

Varoitusmerkit, joiden takia kutsut ammattilaisen

Tukesin mukaan suuri osa sähkölaitteistojen onnettomuuksista johtuu puutteellisesta kunnon valvonnasta ja kunnossapidosta. Pelastuslaitokset saavat Tukesin mukaan vuosittain noin 2 500 hälytystä tulipaloista, joiden syttymisenergiana on ollut sähkö, ja yli puolet niistä johtuu asennusten tai laitteiden vikaantumisesta. Tarkkaile näitä merkkejä:

• sulakkeet palavat tai automaattisulake laukeaa usein
• valot välkkyvät oudosti
• laitteen lähellä haisee palaneelta
• sähkölaitteesta kuuluu rätinää tai sirinää
• pistorasiassa tai pistotulpassa on tummia jälkiä tai tulppa tuntuu kuumalta
• pistorasian, kytkimen tai muun kalusteen kuoressa on halkeamia tai sisäosat näkyvät
• lampunkannan muoviosat ovat hapertuneet.

Jos osa valoista palaa kirkkaammin ja osa himmeämmin, syynä voi olla nollavika. Tukesin mukaan nollavika voi rikkoa laitteita ja aiheuttaa hengenvaaran, joten ota heti yhteys alueen jakeluverkkoyhtiöön ja tutkituta vika sähköalan ammattilaisella.

Mitä talon ikä kertoo sähköistä

Vanhan talon sähköistä saa suuntaa jo rakennusvuodesta ja siitä, mitä kalusteita talossa näkyy. Lopullisen arvion tekee kuitenkin ammattilainen.

Havainto	Mitä se kertoo Tukesin mukaan
Maadoittamattomia 0-luokan pistorasioita asuinhuoneissa	Niitä ei ole asennettu uudisrakennuksiin vuoden 1997 jälkeen. Vuoden 2023 alusta uuden 0-luokan rasian saa asentaa vain rikkoutuneen tilalle.
Ei vikavirtasuojakytkintä	Ennen vuotta 1998 tehdyissä asennuksissa sitä ei yleensä ole. Uusissa asennuksissa pistorasiat, joihin voi liittää siirrettävän laitteen, suojataan 30 mA:n vikavirtasuojalla. Vaatimuksen siirtymäkausi alkoi vuoden 2008 alussa.
Tulppasulakkeet	Tulppasulakkeen saa vaihtaa itse. Sulaketta ei saa korvata suuremmalla, koska silloin se ei enää suojaa johtoja.
Vähän pistorasioita, paljon jatkojohtoja	Vanhoissa taloissa pistorasioita ja valopisteitä on usein liian vähän. Niiden lisääminen on turvallisempaa kuin jatkojohtojen käyttö.

Tukesin mukaan vanhan asennuksen turvallisuustaso paranee huomattavasti, kun pistorasiat suojataan vikavirtasuojalla. Kiinteän vikavirtasuojauksen asentaa sähköalan ammattilainen. Pistorasiaan liitettävän siirrettävän vikavirtasuojan saat ottaa käyttöön itse. Testaa vikavirtasuoja testipainikkeesta käyttöohjeen mukaan, Tukesin esimerkin mukaan neljännesvuosittain.

Kuka saa tehdä sähkötöitä?

Sähköturvallisuuslain mukaan sähkötyötä saa tehdä toiminnanharjoittaja, jolla on nimetty sähkötöiden johtaja, riittävä ammattitaito ja välineet ja joka on ilmoittanut toiminnastaan Tukesille. Tarkista yritys Tukesin rekisteristä ennen tilausta.

Tukesin mukaan tavallinen sähkönkäyttäjä ei saa tehdä kiinteitä sähköasennuksia. Edes kiinteää pistorasiaa tai valokatkaisijaa ei saa vaihtaa itse. Maallikolle sallittuja töitä ovat esimerkiksi:

• yksivaiheisen jatkojohdon sekä sähkölaitteen rikkoutuneen liitäntäjohdon ja pistotulpan vaihto
• sisustusvalaisimen liittäminen sokeripalaan tai valaisinpistotulppaan ja lampunpitimen vaihto
• jännitteettömien pistorasioiden ja kytkimien kansien irrotus esimerkiksi maalauksen ajaksi
• enintään 50 voltin vaihtojännitteisten ja 120 voltin tasajännitteisten laitteistojen asennus valmistajan ohjeen mukaan
• omakotitalon antennin asentaminen
• kaapeliojan kaivaminen ja luotettavasti jännitteettömäksi tehdyn asennuksen purku.

Kaapelin laskeminen kaapeliojaan ja sen peittäminen on sähkötyötä, jota maallikko ei saa tehdä. Laki sallii, että sen tekee sähköalan ammattitaidon omaava henkilö, kun työtä ohjaa ja valvoo sähköurakoitsija, joka vastaa koko maakaapeliasennuksesta. Pihatöistä kerrotaan oppaassa pihakiveys ja latauslaitteesta oppaassa sähköauton latauspiste kotiin.

Sähkötarkastus asuntokaupassa

Laki ei vaadi sähkötarkastusta asuntokaupassa. Tavallisessa kuntotarkastuksessa katsotaan yleensä vain sähköjärjestelmän näkyvät osat, ks. kuntotarkastus asuntokaupassa. Jos talo on vanha tai sähköihin on tehty paljon omia muutoksia, erillinen sähköjen kuntoarvio voi kertoa enemmän.

• Ostajana: pyydä myyjältä sähkökuvat, käyttöönottotarkastuspöytäkirjat ja tiedot tehdyistä sähkötöistä. Kysy myös, kuka työt on tehnyt.
• Myyjänä: kerro ostajalle tiedossasi olevat viat ja puutteet. Tiedonantovelvollisuudesta kerrotaan oppaassa myyjän tiedonantovelvollisuus.
• Kaupan jälkeen: uusi omistaja on haltijana vastuussa sähköasennusten turvallisuudesta. Tukesin mukaan kaupan osapuolten riidat eivät kuulu sen toimivaltaan, ja neuvontaa saa Kilpailu- ja kuluttajavirastosta.

Jos sähköistä löytyy kaupan jälkeen vika, jota et olisi voinut havaita, lue opas virhe asuntokaupassa. Vaarallinen vika on korjattava heti, vaikka vastuu kustannuksista olisi vielä selvittämättä.

Kotitalousvähennys sähkötöistä

Verohallinnon ohjeen mukaan omakotitalossa kotitalousvähennykseen oikeuttavat muun muassa sähkö-, putki- ja kaapelityöt. Vähennyksen saa työn osuudesta, kun yritys on ennakkoperintärekisterissä. Uudisrakentaminen ei oikeuta vähennykseen.

Pelkästä kuntotarkastuksesta, muista tarkastuksista ja mittauksista ei saa vähennystä. Jos tarkastus on vähäinen ja kiinteä osa laajempaa vähennykseen oikeuttavaa työtä, se lasketaan osaksi työtä. Käyttöönottotarkastus kuuluu siis sähkötyöhön, mutta erikseen tilattu kuntotarkastus ei oikeuta vähennykseen.

Lisää vähennyksen ehdoista on oppaassa kotitalousvähennys.

Yleiset virheet

• Pistorasia tai valaisinkytkin vaihdetaan itse, vaikka työ kuuluu sähköurakoitsijalle.
• Käyttöönottotarkastuksen pöytäkirjaa ei pyydetä tai se katoaa.
• Sulake korvataan suuremmalla, kun sulake palaa toistuvasti.
• Vikavirtasuojaa ei testata koskaan.
• Kiuas, lämpöpumppu tai latauslaite tilataan yritykseltä, jonka sähköurakointioikeutta ei ole tarkistettu.
• Kuntotarkastuksesta ei sovita kirjallisesti, joten raportista puuttuu olennaisia kohteita.

Jos jokin menee pieleen

• Laite kuumenee, savuaa tai haisee palaneelta: katkaise virta pääkytkimestä tai sulakkeesta ja kutsu sähköurakoitsija. Tulipalossa soita 112.
• Sähkötapaturma: Tukesin ohjeen mukaan katkaise virta ja irrota loukkaantunut vaarantamatta itseäsi. Tee hätäilmoitus numeroon 112 ja kerro, että kyse on sähkötapaturmasta.
• Urakoitsija ei anna pöytäkirjaa: vaadi se kirjallisesti. Rakentajan velvollisuus on laatia pöytäkirja haltijalle, ellei kyse ole vähäisestä työstä.
• Uudessa asennuksessa on virhe: reklamoi kirjallisesti kohtuullisessa ajassa. Ohjeet ovat oppaassa urakkasopimus.
• Talossa on ammattitaidottomasti tehtyjä asennuksia: teetä kuntotarkastus ja korjauta vaaralliset kohdat ensin.

Usein kysyttyä

Lue myös: Kodin turvallisuus · Omakotitalon huolto · Kuntotarkastus asuntokaupassa · Omakotitalon ostaminen