Lyhyesti
Kellarin kosteus tulee yleensä maaperästä, seinän vierelle valuvista sade- ja sulamisvesistä, toimimattomista salaojista, vuodoista tai kesällä viileille pinnoille tiivistyvästä kosteudesta. Pysyvä korjaus tehdään yleensä ulkopuolelta, koska asetuksen mukaan maanvastaisen seinän vedeneristys kuuluu seinän ulkopintaan ja seinän on voitava kuivua ulospäin. Kellarin muuttaminen asuintilaksi on käyttötarkoituksen muutos, joka vaatii rakentamisluvan, ja asuinhuoneen lattia saa olla enintään metrin maanpinnan alapuolella. Kylmän tai varastotilan muuttamisesta asuinkäyttöön ei saa kotitalousvähennystä.
Kellari on talon kostein ja viilein osa, koska sen seinät ja lattia ovat maata vasten. Hyvin toimiva kellari on kuiva varasto, tekninen tila tai jopa asuintila, mutta huonosti toimiva kellari kerää kosteutta ja hajuja koko taloon. Tässä oppaassa käydään läpi kellarityypit, kosteuden syyt ja mittaus, korjaus ulkoa ja sisältä, kellarin muuttaminen asuintilaksi, kellarivarastot taloyhtiössä ja kellari asuntokaupassa.
Salaojien tarkastus ja uusiminen on kuvattu oppaassa salaojitus, ja kosteusvaurion tutkiminen ja vastuut oppaassa kosteusvaurio.
Kellarityypit
| Tyyppi | Mitä se on | Kosteuden kannalta |
|---|---|---|
| Maanalainen kellari | Kellarikerros, jonka seinät ovat kaikilta sivuilta kokonaan tai lähes kokonaan maata vasten | Maan kosteus rasittaa kaikkia seiniä ja lattiaa. Ikkunat ovat pieniä tai niitä ei ole. |
| Rinnetalon kellari | Rinteeseen rakennettu kerros, jonka yksi tai useampi seinä on maanpinnan yläpuolella | Maanvastaiset seinät ovat rinteen puolella. Alarinteen puolelle voi tulla ikkunoita ja sisäänkäynti. |
| Kerrostalon kellarikerros | Taloyhtiön varastot, saunat, tekniset tilat ja väestönsuoja | Kosteudesta ja korjauksista huolehtii yhtiö |
| Maakellari | Erillinen, osin maahan kaivettu kylmä säilytystila | Tarkoitettu viileäksi. Toimii, kun tuuletus ja vedenpoisto ovat kunnossa. |
Mistä kellarin kosteus tulee?
| Syy | Miten näkyy | Ensimmäinen toimenpide |
|---|---|---|
| Maaperän kosteus ja kapillaarinen nousu | Seinän alaosa ja lattia ovat jatkuvasti kosteita, maali hilseilee | Salaojien ja seinän ulkopuolisen vedeneristyksen kunnon selvitys |
| Sade- ja sulamisvedet seinän vierellä | Kosteus lisääntyy keväällä ja rankkasateiden jälkeen | Rännien, syöksytorvien ja maanpinnan kallistusten korjaus |
| Toimimattomat salaojat | Vettä tihkuu seinän ja lattian liitoksesta | Salaojien tarkastus kuvaamalla tai huuhtelemalla |
| Pohjavesi tai vedenpaine | Vettä nousee lattialle tai seinät ovat märkiä | Rakennesuunnittelijan selvitys, vedenpaineeneristys |
| Kondenssi | Kesällä viileät pinnat ja putket hikoilevat | Tuuletuksen ajoitus, ilmankuivain ja peruslämpö |
| Vuodot | Äkillinen märkä kohta putkien, lattiakaivon tai koneiden lähellä | Vuodon tukkiminen ja vesivahinkoilmoitus |
| Kosteutta tuottava käyttö | Pyykin kuivatus tai sauna kellarissa ilman riittävää ilmanvaihtoa | Ilmanvaihdon tehostus ja käyttötapojen muutos |
Rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta annetun asetuksen mukaan rakennuspohjan salaojituksella katkaistaan veden kapillaarivirtaus ja pidetään pohjavedenpinta riittävän kaukana alapohjasta. Hulevedet eli sade- ja sulamisvedet on johdettava pois rakennuksen vierestä. Jatkuvan vedenpaineen alaisissa rakenteissa on oltava vedenpaineeneristys.
Kesän kondenssi
Kellarin seinät ja lattia pysyvät kesälläkin viileinä. Kun lämmin ja kostea ulkoilma tuuletetaan kellariin, ilma jäähtyy ja sen suhteellinen kosteus nousee, ja kosteus voi tiivistyä kylmille pinnoille ja vesiputkiin. Siksi helteellä avoimet kellarin ikkunat voivat lisätä kosteutta eivätkä vähennä sitä. Motiva neuvoo ajoittamaan tuuletuksen mahdollisimman kuiviin hetkiin. Asumisterveysasetuksen mukaan huoneilman kosteus ei saa olla pitkäkestoisesti niin suuri, että rakenteissa tai pinnoilla syntyy mikrobikasvun riski.
Kosteuden selvittäminen vaihe vaiheelta
- Tarkkaile: maakellarimainen haju, tummuneet kohdat, hilseilevä maali, homeiset tavarat ja kondenssi kertovat, että kosteutta on liikaa. Kosteusvaurion merkit on koottu kosteusvaurio-oppaaseen.
- Kirjaa vuodenajat: kosteus- ja lämpömittari kellarissa näyttää, nouseeko kosteus keväällä, sateella vai kesällä. Ajankohta kertoo syystä.
- Tarkista ulkopuoli: rännit, syöksytorvet, sadevesikaivot ja se, viettääkö maanpinta poispäin seinästä. Motiva neuvoo tarkkailemaan pintavesien kulkeutumista keväisin ja sateella.
- Tarkista salaojat: tarkastuskaivot, veden virtaus ja tarvittaessa kuvaus, ks. salaojitus-opas.
- Teetä kosteuskartoitus: pintakosteusmittari ei paljasta rakenteen sisäistä kosteutta, joten epäselvissä tilanteissa tarvitaan kosteusmittauksiin perehtynyt ammattilainen.
- Kuntotutkimus: jos epäillään vauriota rakenteissa, rakenteita avataan ja niistä otetaan näytteitä. Tulos ratkaisee korjaustavan.
Pelkistä mittauksista ja kuntotarkastuksista ei saa kotitalousvähennystä, ellei mittaus ole vähäinen ja kiinteä osa jo aloitettua vähennyskelpoista remonttia.
Korjaus ulkopuolelta
Asetuksen mukaan maanvastaisen ulkoseinän rakenteen on estettävä maan kosteuden ja hulevesien haitallinen tunkeutuminen seinään vedeneristyksellä, vedenpaineen eristyksellä tai rakenteellisesti hallitulla vedenpoistolla, joka mahdollistaa kellarin seinän kuivumisen ulospäin. Vedeneristys on seinän ulkopinnassa tai ulkopuolisen lämmöneristyksen sisäpuolella. Pysyvä korjaus tehdään siksi yleensä kaivamalla seinä esiin ulkopuolelta.
- Salaojat ja kaivot: uusitaan, jos ne ovat tukossa, painuneet tai liian ylhäällä.
- Seinän ulkopinta: puhdistetaan ja vedeneristetään, ja ulkopuolelle voidaan lisätä lämmöneriste.
- Täytöt: asetuksen mukaan vierustäyttöön ei saa käyttää humusta, muuta eloperäistä ainesta eikä rakennusjätettä.
- Hulevedet: rännivedet johdetaan pois seinän vierestä. Esimerkiksi Helsingin rakennusvalvonnan ohjeen mukaan hulevesiä ei saa johtaa salaojiin.
- Maanpinta: muotoillaan viettämään poispäin rakennuksesta.
Asetuksen mukaan korjauksessa voidaan noudattaa rakennusaikaista tapaa, jos rakenne on toiminut. Jos rakenne on omiaan aiheuttamaan terveyshaittaa tai vaurioita, on noudatettava nykyistä asetusta. Rakentamislain mukaan korjaus vaatii luvan esimerkiksi, jos se kohdistuu vähäistä merkittävämmin terveyshaitan poistamiseen tai kantava rakenne on vaurioitunut. Työvaiheet, luvat ja kotitalousvähennys on kuvattu tarkemmin salaojitusoppaassa ja oppaassa rakennuslupa.
Kosteudenhallinta sisäpuolelta
Sisäpuoliset toimet eivät poista kosteuden lähdettä maasta, mutta niillä hallitaan sisäilman kosteutta ja kondenssia. Asetuksen periaate on, että maanvastainen seinä kuivuu ulospäin. Siksi kellarin seinän sisäpuolinen lämmöneristys, uusi levyseinä tai tiivis pinnoite kannattaa suunnituttaa kosteusteknisesti, ettei kosteus jää rakenteen sisään.
- Ilmanvaihto: varmista, että kellarissa on toimiva tulo- ja poistoilma. Ilmanvaihdon toiminnasta kerrotaan oppaassa ilmanvaihto.
- Ilmankuivain: Motivan mukaan erillistä kosteudenpoistajaa voi harkita, jos kosteuden kertyminen on pitkäaikainen haitta. Laitteista kerrotaan oppaassa ilmankuivain ja ilmanpuhdistin.
- Peruslämpö: tasainen lämpö pitää pinnat lämpimämpinä, jolloin kosteutta tiivistyy niille vähemmän.
- Tuuletus: tuuleta kuivalla säällä ja pidä ikkunat kiinni kosteina hellepäivinä.
- Säilytys: pidä tavarat irti seinistä ja lattiasta, jotta ilma kiertää ja mahdollinen kosteus huomataan ajoissa.
- Pyykki: kuivata pyykki kellarissa vain, jos tilassa on tehokas ilmanvaihto tai kuivauskone.
Kellarin huolto vuoden mittaan
| Milloin | Tee näin |
|---|---|
| Keväällä | Puhdista rännit ja tarkista, että sulamisvedet virtaavat pois seinän vierestä. Katso salaojien tarkastuskaivot. |
| Kesällä | Tuuleta kuivina hetkinä, pidä ikkunat kiinni kosteina hellepäivinä ja tyhjennä ilmankuivaimen säiliö. |
| Syksyllä | Puhdista rännit uudelleen ja tarkista, että lämmitys ja ilmanvaihto toimivat ennen kylmää kautta. |
| Talvella | Pidä kellarissa peruslämpö ja tarkista, ettei kylmissä nurkissa kulkevia vesiputkia uhkaa jäätyminen. |
Motiva neuvoo tarkistamaan salaoja- ja sadevesiviemäreiden toimivuuden, puhdistamaan rännit keväisin ja syksyisin sekä tarkistamaan alapohjan kunnon osana pientalon säännöllistä huoltoa. Koko talon huoltokalenteri on oppaassa omakotitalon huolto.
Kellarin muuttaminen asuintilaksi
Kellarin muuttaminen makuuhuoneeksi, työhuoneeksi tai erilliseksi asunnoksi on yleensä rakennuksen osan käyttötarkoituksen olennainen muutos. Rakentamislain mukaan se vaatii aina rakentamisluvan. Lupa tarvitaan myös, jos kerrosalaan laskettavaa tilaa lisätään. Helsingin rakennusvalvonnan mukaan lupa tarvitaan esimerkiksi silloin, kun kerrosalaan aiemmin laskematonta tilaa muutetaan pääkäyttötarkoituksen mukaiseksi tilaksi.
| Vaatimus | Mitä se tarkoittaa kellarissa |
|---|---|
| Lattian korkeus | Asuinhuoneen lattian on oltava pääikkunaseinän kohdalla maanpinnan yläpuolella. Osassa huoneiston asuinhuoneista lattia saa olla enintään metrin maanpinnan alapuolella. |
| Huonekorkeus ja koko | Vähintään 2,5 metriä, pientalossa 2,4 metriä, ja huoneala vähintään 7 m² |
| Ikkuna | Valoaukko vähintään kymmenesosa huonealasta, ja ikkunan tai sen osan on oltava avattavissa |
| Poistuminen | Asunnosta on oltava uloskäytävän lisäksi varatie. P3-paloluokan rakennuksessa varatie tarvitaan jokaiselta erilliseltä lattiatasolta. |
| Kosteustekninen toimivuus | Jos rakenne on omiaan aiheuttamaan terveyshaittaa, se on korjattava nykyisen asetuksen mukaan |
| Ilmanvaihto | Ulkoilmavirta vähintään 0,35 litraa sekunnissa neliötä kohden kaikissa asuinhuoneissa |
| Radon | Pitoisuus mitataan ennen ja jälkeen muutoksen. Asuntojen viitearvo on 300 Bq/m³. |
| Palovaroitin | Kellarikerros on oma kerroksensa, joten siihen tarvitaan oma varoitin alkavaa 60 neliötä kohti |
STUKin mukaan taloyhtiöissä radon mitataan rivitaloissa ja kerrostalojen ensimmäisen kerroksen asunnoissa, ja myös pohjakerroksen tai kellarin oleskelutilat kannattaa mitata, jos niissä vietetään paljon aikaa. Radonin mittauksesta ja korjauksesta kerrotaan oppaassa radon. Varoittimien määrästä ja sijoituksesta kerrotaan oppaassa palovaroitin.
Tulossa
Ympäristöministeriön uusi asetus energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä (869/2026) tulee voimaan 1.1.2027. Sen mukaan käyttötarkoituksen muutoksessa seinän U-arvon tavoite on 0,54 W/(m²K) tai parempi ja alapohjan 0,35 W/(m²K) tai parempi. Asetusta on sovellettava kaikkiin rakennuksiin viimeistään 1.1.2030. Lisäeristämisestä kerrotaan oppaassa lisäeristys.
Kustannukset ja kotitalousvähennys
Kellarin muutoksen hinta muodostuu suunnittelusta ja luvasta, kosteuskorjauksista ulkopuolelta, lämmöneristyksestä, ikkuna-aukoista, ilmanvaihdosta, lämmityksestä, sähköistä, pinnoista ja mahdollisesta radonkorjauksesta. Suurin riski on se, että kosteuden lähde jää korjaamatta ja uudet pinnat vaurioituvat.
Verohallinnon mukaan omakotitalon kellaritilojen remonttiin liittyvät työt oikeuttavat kotitalousvähennykseen. Aikaisemman kylmä- tai varastotilan muuttaminen asumiskäyttöön sopivaksi on kuitenkin uudisrakentamiseen verrattavaa työtä, eikä siitä saa vähennystä. Jos kellari on jo asuinkäytössä ja sitä remontoidaan, työstä voi saada vähennyksen. Ehdot ovat oppaassa kotitalousvähennys.
Laskuesimerkki (omat oletukset)
Omakotitalon lämpimässä kellarissa on vanha harrastehuone, jonka seinät maalataan, lattia uusitaan ja ilmanvaihtoa parannetaan. Työn osuus on 3 000 euroa. Vuoden 2026 säännöillä vähennys on 40 % × 3 000 € − 150 € = 1 050 euroa. Jos sama työ tehtäisiin entiseen kylmään varastoon, joka muutetaan asuintilaksi, vähennystä ei saisi.
Kellarivarastot taloyhtiössä
Kerrostalon kellarikerroksessa on yleensä asukkaiden irtaimistovarastot ja yhtiön yhteiset tilat. Taloyhtiö vastaa kellarin rakenteista ja kosteudesta, ja varastojen muuttamisesta päättää yhtiö. Säilytyksessä on noudatettava paloturvallisuussääntöjä.
- Pelastuslain mukaan helposti syttyvää tavaraa ei saa säilyttää kellarissa niin, että siitä aiheutuu palovaaraa, eikä kellarien ja varastojen kulkureiteillä saa säilyttää tavaraa.
- Nestekaasun ja muiden ilmaa raskaampien syttyvien kaasujen säilytys on kielletty kellaritiloissa.
- Säilytä tekstiilit, paperit ja elektroniikka tiiviissä laatikoissa irti lattiasta.
- Kotivakuutuksessa kellarivarastossa olevalle omaisuudelle voi olla enimmäiskorvaus, ks. kotivakuutus.
Ilmoita kellarin kosteudesta, vuodoista ja homeen hajusta isännöitsijälle. Varaston järjestämisestä kerrotaan oppaassa varasto ja vaatehuone.
Kellari asuntokaupassa
Kilpailu- ja kuluttajavirasto neuvoo tarkistamaan asuntoesittelyssä myös kellari- ja ullakkotilat sekä yhteiset varastot. Omakotitalon kaupassa kellari kuuluu kuntotarkastuksen tärkeimpiin kohteisiin, ja kosteusmittauksia koskevat merkinnät kannattaa lukea huolella. Kuntotarkastuksesta kerrotaan oppaassa asunnon kuntotarkastus ja ostajan velvollisuuksista oppaassa ostajan selonottovelvollisuus.
Yleiset virheet
- Kostean kellarin seinä eristetään ja levytetään sisältä ilman kosteusteknistä suunnitelmaa.
- Kellaria tuuletetaan helteellä, ja kosteus tiivistyy kylmille pinnoille.
- Rännivedet johdetaan sokkelin viereen tai salaojiin.
- Ilmankuivaimella yritetään korjata ongelmaa, jonka syy on toimimaton salaoja tai vedeneristys.
- Kellarista tehdään makuuhuone ilman lupaa, varatietä ja radonmittausta.
- Tavaroita säilytetään pahvilaatikoissa suoraan kellarin lattialla.
Jos jokin menee pieleen
- Kosteus palaa korjauksen jälkeen: tarkista salaojien ja hulevesien toiminta sekä se, korjattiinko kosteuden lähde vai vain pinnat.
- Kellariin tulee vettä: katkaise sähköt kastuneista laitteista, poista vesi, kuvaa vahinko ja ilmoita vakuutusyhtiölle. Ohjeet ovat oppaassa vesivahinko.
- Taloyhtiö ei korjaa: ilmoita kosteudesta kirjallisesti isännöitsijälle. Jos epäilet terveyshaittaa, voit pyytää kunnan terveydensuojeluviranomaista tarkastamaan asunnon.
- Vika löytyy kaupan jälkeen: reklamoi myyjälle kirjallisesti kohtuullisessa ajassa, ks. virhe asuntokaupassa.
Usein kysyttyä
Miksi kellari on kesällä kostea?
Lämmin ulkoilma jäähtyy viileässä kellarissa, jolloin sen suhteellinen kosteus nousee ja kosteus voi tiivistyä kylmille pinnoille. Tuuleta kuivina hetkinä ja käytä tarvittaessa ilmankuivainta.
Voiko kellarin kosteuden korjata sisäpuolelta?
Sisäpuolelta voi hallita sisäilman kosteutta, mutta maasta tuleva kosteus korjataan yleensä ulkopuolelta salaojilla ja vedeneristyksellä. Sisäpuolinen eristäminen kannattaa suunnituttaa, ettei kosteus jää rakenteeseen.
Tarvitaanko kellarin muuttamiseen asuintilaksi lupa?
Yleensä tarvitaan. Käyttötarkoituksen olennainen muutos ja kerrosalaan laskettavan tilan lisääminen ovat rakentamislain mukaan luvanvaraisia. Kysy oman kuntasi rakennusvalvonnasta.
Saako kellarissa olla makuuhuone?
Saa, jos vaatimukset täyttyvät. Asuinhuoneen lattia saa olla enintään metrin maanpinnan alapuolella vain osassa huoneiston asuinhuoneista, ja huoneessa on oltava riittävä ikkuna ja varatie.
Pitääkö kellarissa mitata radon?
Jos kellarissa on asuintiloja, mittaus kannattaa aina. STUKin ohjeen mukaan radonia mitataan vähintään kaksi kuukautta syyskuun ja toukokuun välillä.
Auttaako ilmankuivain kosteaan kellariin?
Se auttaa kondenssiin ja sisäilman kosteuteen. Se ei korjaa maasta tulevaa kosteutta, vuotoja tai toimimattomia salaojia.
Saako kellariremontista kotitalousvähennystä?
Omakotitalon kellaritilojen remontista saa. Kylmän tai varastotilan muuttamisesta asuinkäyttöön ei saa, koska se rinnastetaan uudisrakentamiseen.
Kuka korjaa kerrostalon kellarin kosteuden?
Taloyhtiö vastaa rakennuksen rakenteista, salaojista ja vedeneristyksistä. Ilmoita kosteudesta isännöitsijälle.
Lue myös: Salaojitus · Radon · Kosteusvaurio · Sisäilma
Lähteet
- Finlex: Ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta (782/2017), 4, 9, 16, 17, 21 ja 23 §
- Finlex: Rakentamislaki (751/2023), 42 §
- Finlex: Ympäristöministeriön asetus asuin-, majoitus- ja työtiloista (631/2024), 1, 4, 5 ja 6 §
- Finlex: Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta (848/2017), 33 §
- Finlex: Asumisterveysasetus (545/2015), 5 ja 9 §
- Finlex: Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ionisoivasta säteilystä (1044/2018), 20 §
- Finlex: Sisäministeriön asetus palovaroittimista (300/2025), 1 §
- Finlex: Pelastuslaki (379/2011), 9 ja 10 §
- Finlex: Valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta (685/2015), 47 §
- Finlex: Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta päästöttömäksi rakennukseksi korjaus- ja muutostöissä (869/2026), 4 ja 14 §
- Helsingin kaupunki: Korjaus- ja muutostyöt
- Säteilyturvakeskus: Radonin mittaaminen
- Motiva: Vähennä kodin kosteuskuormaa
- Motiva: Kesän kosteus tuntuu sisälläkin
- Motiva: Pientalon säännölliset huolto- ja ylläpitotoimet
- KKV: Käytetyn asunnon ostaminen
- Helsingin kaupunki: Hulevesien hallinta tonteilla
- FINE: Vuokralaisen, osakkaan ja taloyhtiön vakuutukset
- Verohallinto: Kotitalousvähennys asunnon kunnossapito- ja perusparannustöistä, luvut 1.6–1.8


