Lisäeristys – yläpohja, seinät ja alapohja

Lisäeristys pienentää lämpöhäviötä, tasaa huonelämpötiloja ja vähentää vetoa. Huonosti suunniteltuna se voi kuitenkin siirtää kastepisteen väärään kohtaan rakennetta tai tukkia tuuletusreitit, jolloin säästetty energia maksetaan kosteusvaurion korjauksena.

Tämä opas käsittelee lisäeristyksen käytännössä: mistä aloittaa, millä eristeellä, miten kosteusriskit hallitaan, mitä luvista ja uusista vaatimuksista pitää tietää ja miten säästöä arvioidaan. Vaipan käsitteet, kuten U-arvo ja ilmanpitävyys, on selitetty oppaassa rakennusvaippa, ja muut energiansäästökeinot oppaassa kodin energiatehokkuus.

Mihin lisäeristys kannattaa kohdistaa ensin?

Motivan mukaan yläpohjan lisäeristys on yleensä taloudellisesti kannattava, jos nykyinen eristystaso on heikko ja lisääminen helppoa. Muut rakennusosat kannattaa eristää silloin, kun ne avataan muutenkin.

Rakennusosa	Milloin järkevin	Tavallinen toteutus	Tärkein riski
Yläpohja	Milloin tahansa, jos ullakolle pääsee ja eristettä on vähän	Puhallusvilla vanhan eristeen päälle	Tuuletuksen tukkeutuminen räystäillä ja vuotavat läpiviennit
Ulkoseinä	Julkisivuremontin tai ulkoverhouksen uusimisen yhteydessä	Eristelevy runkoon tai vanhan verhouksen päälle ja uusi verhous	Liitokset ikkunoihin, oviin, räystääseen ja sokkeliin
Alapohja ja ryömintätila	Lattiaremontin tai alapohjan korjauksen yhteydessä	Eriste lattiarakenteeseen tai ryömintätilan puolelle	Ryömintätilan kosteus ja tuuletus
Sokkeli ja perusmuuri	Salaojien ja sokkelin korjauksen yhteydessä	Routa- ja sokkelieristys ulkopuolelta	Perusmuurista alasidepuuhun nouseva kosteus

Ikkunat ja ovet ovat vaipan heikoimpia kohtia, mutta ne uusitaan omana hankkeenaan. Ikkunoista kerrotaan oppaassa ikkunoiden vaihto. Lisäeristyksen kannattavuus riippuu myös lämmitystavasta. Motivan mukaan esimerkiksi maalämpö tekee lisäeristyksestä vähemmän kannattavaa kuin öljylämmitys, joten lämmitystavan muutos ja eristys kannattaa suunnitella yhdessä, ks. lämpöpumput.

Selvitä lähtötilanne ennen eristämistä

• Energiatodistus: todistuksen laatija arvioi vaipan kunnon ja antaa säästösuositukset, ks. energiatodistus.
• Ullakon tarkastus: katso eristeen paksuus ja tasaisuus, kosteusjäljet, huurre ja tuuletusaukot. Ohjeita ullakon ja katteen tarkastukseen on oppaassa kattoremontti.
• Lämpökamera: Motivan mukaan lämpökamerakuvaus auttaa paikantamaan ilmavuodot, joita on tyypillisesti ikkunoiden ja ovien ympärillä sekä rakenteiden liitoksissa.
• Kosteus ja vauriot: kostuneet tai homeiset rakenteet korjataan ennen kuin päälle lisätään eristettä, ks. kosteusvaurio.
• Haitta-aineet: vanhan talon purettavista materiaaleista selvitetään asbesti ennen töitä, ks. asbesti.

Yläpohjan lisäeristys

Yläpohja on lisäeristyksen helpoin kohde. Työn voi teettää yrityksellä, tai Motivan mukaan sen voi tehdä myös itse esimerkiksi vuokraamalla puhallusvillakoneen, kun eristeen valinnasta ja vanhan villan kunnosta kysytään ensin neuvoa alan ammattilaiselta.

Rakennusten kosteusteknistä toimivuutta koskevan asetuksen mukaan yläpohjan kerrosten ja katon tuuletuksen on estettävä haitallinen kosteuden kertyminen yläpohjaan, ja höyrynsulun tai ilmansulun saumojen, reunojen ja läpivientien on oltava tiiviitä. Tuuletustilassa ei myöskään saa olla kokonaan suljettuja, tuulettumattomia alueita. Käytännössä räystäiden tuuletusraot pidetään auki, eikä puhallusvilla saa valua niiden eteen.

Puhallusvilla, matot vai levyt?

Eristetyyppi	Sopii	Huomioi
Puhallusvilla (mineraali- tai selluvilla)	Yläpohjan päälle, myös epätasaisille ja ahtaille alueille	Kone ja tasainen levitys. Tarkista valmistajan asennusohjeesta tarvittava asennuspaksuus ja menekki.
Eristematot ja -levyt	Tasaiset pinnat, seinät ja vinokatot	Saumat ja liitokset tehdään huolella, jotta väliin ei jää rakoja.
Jäykät eristelevyt	Ulkoseinät, sokkelit ja routaeristys	Levyn höyrynläpäisevyys vaikuttaa siihen, mihin kohtaan rakennetta se sopii. Kysy suunnittelijalta.

Eristeen valinnassa tärkein kysymys ei ole merkki vaan se, sopiiko eriste rakenteen kosteustekniseen toimintaan. Vertaa tuotteita valmistajan tuoteselosteen lämmönjohtavuuden, paloluokan ja asennusohjeen perusteella.

Seinien lisäeristys

Ulkoseinän lisäeristys tehdään yleensä ulkopuolelta, kun ulkoverhous uusitaan tai julkisivu korjataan muutenkin. Silloin talon ulkonäkö ja mitat muuttuvat: seinä paksunee, ikkunat jäävät syvemmälle ja räystään on ulotuttava riittävästi seinän yli. Motiva neuvoo ottamaan räystäspituuden huomioon jo kattoremontissa, jos julkisivua paksuntava lisäeristys on suunnitelmissa.

• Tuuletusväli: verhouksen taakse jätetään tuuletusrako, joka on koko matkaltaan auki alhaalta ylös.
• Liitokset: ikkunoiden ja ovien liitokset tiivistetään niin, etteivät ilmavirtaukset heikennä eristettä. Uusi korjausasetus mainitsee tämän erikseen.
• Sokkeli: eristetty seinä ei saa ohjata vettä sokkelin ja alaohjauspuun väliin.
• Sisäpuolinen eristys: Motivan mukaan heikosti eristetyssä ja vuotavassa seinässä vanhan sisäseinän levytykset voidaan uusia paremmin eristäviksi ja tiiviimmiksi esimerkiksi ikkunaremontin yhteydessä. Ratkaisu on kuitenkin aina suunniteltava, koska sisäpuolinen eriste muuttaa seinän lämpötilaprofiilia.

Rakentamislain mukaan toimivan rakenteen saa korjata rakennusaikaisella tavalla, mutta jos rakenne on vaurioitunut toimimattomuutensa vuoksi, korjauksessa noudatetaan uuden rakennuksen vaatimuksia. Kosteusasetuksen mukaan kosteusteknisesti toiminutta rakennetta korjattaessa noudatetaan ensisijaisesti alkuperäisen rakenteen toimintatapaa. Jos lisäeristys muuttaa sitä, teetä rakennesuunnitelma. Taloyhtiöiden julkisivuhankkeista kerrotaan oppaassa julkisivuremontti. Hirsiseinän erityispiirteet ovat oppaassa hirsitalo.

Alapohja, ryömintätila ja sokkeli

Alapohjan lisäeristys on yleensä osa laajempaa lattia- tai perustuskorjausta. Kosteusasetuksen mukaan ryömintätilaan ei saa kerääntyä vettä ja sen on tuuletuttava. Lisäksi kosteus ei saa siirtyä haitallisesti perusmuurista ja alapohjan betonilaatasta alasidepuuhun eikä yläpuolisiin seinä- ja lattiarakenteisiin.

• Ryömintätila: kun lattiaa eristetään lisää, ryömintätila jää kylmemmäksi. Tuuletuksen ja maapohjan kuivatuksen on siksi oltava kunnossa ennen töitä.
• Sokkeli ja routa: ulkopuolinen sokkeli- ja routaeristys tehdään järkevimmin samalla, kun salaojat uusitaan, ks. salaojitus ja sokkelin korjaus.
• Radon: alapohjan avaaminen on hyvä hetki tiivistää laatan ja sokkelin liittymä, ks. radon.

Luvat ja energiavaatimukset

Rakentamislain mukaan rakentamislupa tarvitaan aina, jos rakennuksen vaippaan liittyvällä korjauksella voidaan vaikuttaa merkittävästi rakennuksen energiatehokkuuteen. Lupa tarvitaan myös, jos korjauksella on merkittävää vaikutusta kaupunkikuvaan, maisemaan tai kulttuuriperintöön, ja aina, kun suojeltua rakennusta muutetaan tavalla, jolla on merkittävää vaikutusta sen suojeluarvoon.

Kunnat ohjeistavat tulkintaa. Esimerkiksi Helsingin rakennusvalvonnan mukaan julkisivun lisäeristäminen ja tuuletusraon lisääminen ovat luvanvaraisia, ja myös pientalon julkisivumateriaalin muutokseen tarvitaan lupa. Pelkkä yläpohjan lisäeristys ei muuta julkisivua, mutta kysy silti oman kuntasi rakennusvalvonnasta, jos työ on laaja. Lupaprosessi on kuvattu oppaassa rakennuslupa eli rakentamislupa.

Luvanvaraisessa korjauksessa energiatehokkuutta on parannettava, jos se on teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti toteutettavissa. Vaatimusta ei sovelleta esimerkiksi alle 50 kerrosneliön rakennukseen eikä loma-asuntoon, jota käytetään alle neljä kuukautta vuodessa.

Rakennusosa	Nykyiset korjausrakentamisen vaatimukset Motivan mukaan	Asetus 869/2026 (voimaan 1.1.2027)
Ulkoseinä	U-arvo puolitetaan, kuitenkin enintään uudisrakentamisen tasolle 0,17 W/(m²K)	Alkuperäinen U-arvo × 0,45, kuitenkin enintään 0,17 W/(m²K)
Yläpohja	U-arvo puolitetaan, kuitenkin enintään tasolle 0,09 W/(m²K)	Alkuperäinen U-arvo × 0,45, kuitenkin enintään 0,09 W/(m²K)
Alapohja	Tarkista rakennusvalvonnasta	Alkuperäinen U-arvo × 0,45, kuitenkin enintään 0,17 W/(m²K)
Uudet ikkunat	1,0 W/(m²K) tai parempi	0,8 W/(m²K) tai parempi

Rakennusosakohtaisen vaatimuksen sijaan omistaja voi osoittaa parannuksen koko rakennuksen laskennallisella energiankulutuksella. Motivan mukaan nykyisissä määräyksissä pientalon laskennallisen kokonaisenergiankulutuksen on pienennyttävä tasolle 180 kWh/m² tai E-luvun on parannuttava vähintään 20 prosenttia. Uudessa asetuksessa vaihtoehtoina ovat rakennusosakohtaiset vaatimukset tai E-lukuvaatimus, ja tekemättä jätettyä toimenpidettä voi kompensoida tekemällä muut toimenpiteet vaadittua paremmin.

Paljonko lisäeristys säästää?

Säästö riippuu siitä, kuinka paljon U-arvo paranee, kuinka suuri pinta-ala eristetään ja paljonko lämpö maksaa. Laskelman voi tehdä itse karkeasti.

Mistä lisäeristyksen hinta muodostuu?

Kustannuserä	Mitä siihen kuuluu	Mikä nostaa kustannusta
Selvitykset ja suunnittelu	Kuntoarvio, rakennesuunnitelma, tarvittaessa energiaselvitys	Rakenteen toimintatavan muutos, luvanvaraisuus
Purku ja esityöt	Vanhan eristeen tai verhouksen purku, jätteet	Kosteusvauriot, haitta-aineet
Eristeet ja tarvikkeet	Eriste, tuulensuoja, tuulenohjaimet, teipit	Suuri paksuus ja ala
Työ	Puhallus, levytys, liitosten tiivistys	Ahtaat ullakot, korkeat seinät, telineet
Liittyvät työt	Ikkunapellit, räystäät, sokkelin korjaus, ilmanvaihdon säätö	Ikkunoiden ja ovien siirto seinän ulkopintaan

Pyydä vähintään kahdelta tai kolmelta yritykseltä tarjous samalla työselityksellä ja eritellyllä työn osuudella. Lisää budjetoinnista on oppaassa remontin hinnat ja rahoituksesta oppaassa remonttilaina.

Kotitalousvähennys ja avustukset

Verohallinnon ohjeen mukaan omakotitalon ulkokunnostukseen ja korjaukseen liittyvistä töistä saa kotitalousvähennyksen. Kun esimerkiksi vanha ulkoverhous puretaan ja tilalle tehdään uusi, sekä purku että uuden verhouksen työ oikeuttavat vähennykseen. Vähennys koskee vain työn osuutta, ja yrityksen on oltava ennakkoperintärekisterissä. Vuosina 2026 ja 2027 vähennys on 40 prosenttia työn osuudesta, omavastuu on 150 euroa ja enimmäismäärä 2 100 euroa henkilöä kohden.

Kylmän tilan muuttaminen lämpimäksi ei oikeuta vähennykseen. Verohallinnon mukaan ullakon tai muun kylmän tilan lämpöeristäminen on uudisrakentamiseen verrattavaa työtä, eikä vähennystä saa vaiheittainkaan tehdystä muutoksesta.

Ehdot on koottu oppaaseen kotitalousvähennys. Valtion energia-avustusta vuosille 2026–2027 voivat hakea taloyhtiöt ja muut asuinrakennuksia omistavat yhteisöt, mutta eivät yksityishenkilöt. Avustus on enintään 4 000 euroa asuntoa kohden ja enintään 50 prosenttia kustannuksista, ja energiatehokkuuden on parannuttava vähintään 10 prosenttia korjausrakentamisen vähimmäistasoa paremmaksi (tilanne lokakuussa 2026). Iäkkäiden ja vammaisten korjausavustuksista kerrotaan oppaassa remontti.

Lisäeristys taloyhtiössä

Asunto-osakeyhtiölain mukaan yhtiö pitää kunnossa osakehuoneistojen rakenteet ja eristeet. Lisäeristys on siksi yhtiön hanke, josta päätetään yhtiökokouksessa, kun se on laajakantoinen. Osakas ei voi omin päin lisäeristää yhtiön vastuulla olevaa seinää tai yläpohjaa. Jos osakkaan oma työ voi vaikuttaa yhtiön vastuulla oleviin osiin, siitä on ilmoitettava kirjallisesti etukäteen, ks. muutostyöilmoitus.

Yhtiön teettämästä lisäeristyksestä osakas ei saa kotitalousvähennystä. Rahoituksesta ja päätöksenteosta kerrotaan oppaissa taloyhtiö – opas osakkaalle ja kunnossapitovastuu. Rivitalossa julkisivun paksuuntuminen muuttaa koko talon ilmettä, joten ratkaisusta kannattaa päättää koko talolle kerralla.

Lisäeristys vaihe vaiheelta

1. Kartoita kunto: energiatodistus, ullakon ja ryömintätilan tarkastus, tarvittaessa lämpökamerakuvaus.
2. Korjaa ensin vauriot: vuotokohdat, kostuneet eristeet ja vaurioituneet rakenteet.
3. Valitse kohde ja ratkaisu: yläpohja ensin, seinät ja alapohja muun korjauksen yhteydessä.
4. Selvitä lupa ja vaatimukset rakennusvalvonnasta, jos työ on laaja tai muuttaa julkisivua.
5. Suunnittele kosteustekninen toiminta: höyrynsulku, tuuletus ja liitokset.
6. Pyydä tarjoukset samalla työselityksellä ja tee kirjallinen sopimus, ks. urakkasopimus.
7. Valvo työtä ja kuvaa vaiheet ennen kuin rakenteet suljetaan.
8. Tarkista lopuksi tuuletusaukot ja ilmanvaihto, ja kirjaa työ talon huoltokirjaan.

Erityistilanteet

• Lämmitystavan vaihto: Motivan mukaan samalla kannattaa tehdä kannattavat energiatehokkuustoimet, koska ne voivat vaikuttaa uuden lämmitysjärjestelmän mitoitukseen.
• Ilmanvaihto: Motiva muistuttaa, että ennen tiivistyskorjauksia on varmistettava korvausilman hallittu saanti. Lue lisää oppaasta ilmanvaihto.
• Ullakon muuttaminen asuintilaksi: käyttötarkoituksen muutos vaatii aina luvan. Uudessa asetuksessa käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä yläpohjan ja seinän U-arvon on oltava 0,54 W/(m²K) tai parempi ja alapohjan 0,35 W/(m²K) tai parempi.
• Mökki: energiatehokkuusvaatimukset eivät koske alle neljä kuukautta vuodessa käytettävää loma-asuntoa, mutta kosteusriskit ovat mökilläkin samat.
• Suojeltu talo: lisäeristys voi muuttaa julkisivua ja suojeltuja rakenteita. Kysy rakennusvalvonnasta ennen suunnittelua.

Yleiset virheet

• Puhallusvilla tukkii räystäiden tuuletusraot.
• Yläpohjaan lisätään eriste, jonka päällä on tiivis kerros, ja kosteus jää rakenteeseen.
• Läpivientejä, kuten ilmanvaihtoputkia ja valaisinrasioita, ei tiivistetä ennen eristämistä.
• Seinä paksunee, mutta räystäs, ikkunapellit ja sokkelin liittymä jäävät vanhoiksi.
• Talo tiivistetään parantamatta ilmanvaihtoa.
• Lupaa ei kysytä, vaikka julkisivu muuttuu.
• Laskusta puuttuu työn osuuden erittely, ja kotitalousvähennys jää saamatta.

Jos jokin menee pieleen

• Ullakolla on huurretta tai kosteutta lisäeristyksen jälkeen: tarkista räystäiden tuuletus ja yläpohjan läpivientien tiiveys ja ota yhteys tekijään.
• Rakenteesta löytyy kosteusvaurio: selvitä vaurion laajuus ja syy ennen korjausta. Jos asukkailla on oireita, lue opas sisäilma ja kosteus kotona.
• Työssä on virhe: reklamoi urakoitsijalle kirjallisesti kohtuullisessa ajassa, ks. rakennusvirhe ja remonttiriita.

Usein kysyttyä

Lue myös: Rakennusvaippa · Kodin energiatehokkuus · Kattoremontti · Julkisivuremontti