Lyhyesti
Kerrostalossa maksat suuren osan kuluista hoitovastikkeena, ja taloyhtiö huolehtii rakenteista, lämmityksestä ja kiinteistöhuollosta. Omakotitalossa saat enemmän tilaa ja päätösvaltaa, mutta maksat ja hoidat kaiken itse. Neliötä kohden omakotitalon käyttökulut voivat olla pienemmät, mutta isompi talo ja omat korjaukset nostavat kokonaissummaa. Vertaa siksi kokonaiskuluja, omaa aikaa ja elämäntilannetta, älä pelkkää kauppahintaa.
Tämä vertailu auttaa, kun mietit, sopiiko sinulle paremmin kerrostaloasunto vai omakotitalo. Siinä käydään läpi kulujen rakenne, vastuut, päätöksenteko ja arki. Omakotitalon omistajan velvoitteista kerrotaan tarkemmin oppaassa omakotitalo, ja välimuodoista, kuten rivitaloista ja paritaloista, oppaassa rivitalo.
Näin Suomessa asutaan
Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2025 lopussa kerrostaloissa asui noin 1,39 miljoonaa asuntokuntaa ja omakoti- ja paritaloissa noin 1,06 miljoonaa. Kerrostaloissa asuu siis lähes puolet asuntokunnista, mutta asukkaita on enemmän omakoti- ja paritaloissa, noin 2,5 miljoonaa. Omakoti- ja paritalon asuntokunnassa on keskimäärin 2,4 henkeä ja kerrostalon asuntokunnassa 1,6 henkeä.
Omistusasunnossa asuvista asuntokunnista noin 58 % asui omakoti- tai paritalossa. Vuokralla asuvista noin 82 % asui kerrostalossa. Osuudet ovat omia laskelmiamme Tilastokeskuksen lukumääristä.
Vertailu pähkinänkuoressa
| Asia | Kerrostalo | Omakotitalo |
|---|---|---|
| Mitä omistat | Taloyhtiön osakkeet | Kiinteistön tai rakennuksen vuokratontilla |
| Päätökset | Yhtiökokous ja hallitus, enemmistö päättää | Päätät itse, kunnan luvat tarvittaessa |
| Kunnossapito | Yhtiö rakenteista ja järjestelmistä, sinä huoneiston sisäosista | Sinä kaikesta |
| Juoksevat kulut | Hoitovastike, sähkö, usein vesi | Lämmitys, sähkö, vesi, jätehuolto, nuohous, vakuutus ja kiinteistövero erikseen |
| Isot korjaukset | Yhtiö päättää aikataulun, rahoitus usein lainalla ja rahoitusvastikkeella | Päätät itse aikataulun ja rahoituksen |
| Työt | Kiinteistöhuolto hoitaa lumityöt ja pihan | Lumityöt, piha ja huolto itse tai ostopalveluna |
| Tila | Pienempi asunto, yhteiset tilat | Enemmän neliöitä ja oma piha |
| Naapurit | Seinän ja katon takana | Tontin rajan takana |
| Varainsiirtovero ostaessa | 1,5 % kauppahinnasta ja yhtiölainaosuudesta | 3 % kauppahinnasta |
Kulut: mitä maksat ja missä muodossa
Kulujen vertailu on hankalaa, koska ne näkyvät eri tavoin. Kerrostalossa suurin osa juoksevista kuluista on hoitovastikkeessa. Omakotitalossa samat kulut tulevat eri laskuina eri aikoina. Alla olevassa taulukossa on kerrostaloyhtiöiden keskimääräiset hoitokulut ja se, miten sama kulu näkyy omakotitalossa.
| Kerrostaloyhtiön hoitokulu | Keskimäärin 2025, €/m² kuukaudessa | Omakotitalossa |
|---|---|---|
| Lämmitys | 1,36 | Oma lämmityslasku, polttoaine tai sähkö |
| Korjaukset | 1,21 | Omat korjaukset ja huolto |
| Käyttö ja huolto | 0,75 | Oma työ tai ostopalvelu |
| Hallinto | 0,65 | Ei vastaavaa kulua, hoidat paperit itse |
| Vesi ja jätevesi | 0,50 | Vesilaitoksen lasku tai oma kaivo ja jätevesijärjestelmä |
| Kiinteistövero | 0,48 | Oma kiinteistöverolasku |
| Sähkö ja kaasu (yhteiset tilat) | 0,27 | Sisältyy omaan sähkölaskuun |
| Jätehuolto | 0,21 | Oma jätehuoltosopimus |
| Vahinkovakuutus | 0,16 | Oma rakennusvakuutus |
Taulukon luvut ovat Tilastokeskuksen keskiarvoja koko maan kerrostaloyhtiöistä. Kerrostalojen hoitovastike oli vuonna 2025 keskimäärin 5,21 €/m² kuukaudessa, pääkaupunkiseudulla 6,26 € ja muualla 4,86 €. Vastikkeista kerrotaan lisää oppaassa yhtiövastike.
Korjaukset
Tilastokeskuksen mukaan omakoti- ja paritalojen omistajat käyttivät vuonna 2025 korjauksiin keskimäärin 27,4 €/m². Kerrostaloasuntojen omistajien omat korjauskulut olivat 14,3 €/m². Lisäksi kerrostaloyhtiöt käyttivät korjauksiin 35,0 €/m², ja nämä kulut maksetaan viime kädessä osakkaiden vastikkeilla. Luvut ovat koko asuntokannan keskiarvoja, eivät yksittäisen talon hintoja.
Ero näkyy ajoituksessa. Kerrostalossa iso remontti, kuten putkiremontti, tulee yhtiökokouksen päätöksellä ja maksetaan usein vuosien aikana rahoitusvastikkeena. Omakotitalossa voit itse päättää, milloin katto tai salaojat uusitaan, mutta lasku tulee kerralla. Ks. putkiremontti ja omakotitalon huolto.
Energia
Kerrostaloasunnossa lämmitys maksetaan yleensä vastikkeessa, ja oma sähkölasku kattaa vain kotitaloussähkön. Motivan esimerkissä 50 neliön kaukolämmitetyssä kerrostaloasunnossa asuva yksi henkilö kuluttaa sähköä noin 3 100 kWh vuodessa. Sähkölämmitteisessä 120 neliön pientalossa neljän hengen perhe kuluttaa noin 18 900 kWh. Lämmitystapa ratkaisee omakotitalon energiakulut, ks. lämpöpumput ja sähkön säästäminen.
Kaupan kulut ja kiinteistövero
Asunto-osakkeen ostaja maksaa varainsiirtoveroa 1,5 % kauppahinnasta ja yhtiölainaosuudesta. Kiinteistön ostaja maksaa 3 % kauppahinnasta. Ks. varainsiirtovero ja asuntokaupan kulut.
Kiinteistöveron maksaa kerrostalossa taloyhtiö, ja se on mukana vastikkeessa. Omakotitalon omistaja maksaa veron itse rakennuksesta ja omasta maapohjasta. Vakituisen asuinrakennuksen veroprosentti on kunnasta riippuen 0,41–1,00 % ja maapohjan yleinen veroprosentti 1,30–2,00 %. Ks. kiinteistövero.
Laskuesimerkki: kuukausikulut ilman lainaa
Oma esimerkkimme: nelihenkinen perhe asuu joko 80 neliön kerrostaloasunnossa tai 120 neliön sähkölämmitteisessä omakotitalossa. Sähkön hinnaksi oletetaan kaikkineen 20 senttiä kilowattitunnilta ja vedeksi 20 euroa henkeä kohden kuukaudessa.
| Kulu, €/kk | Kerrostalo 80 m² | Omakotitalo 120 m² |
|---|---|---|
| Hoitovastike (5,21 €/m², sis. lämmityksen ja kiinteistöveron) | 417 | – |
| Sähkö (kerrostalo oletus 4 000 kWh, omakotitalo 18 900 kWh vuodessa) | 67 | 315 |
| Vesi ja jätevesi | 80 | 80 |
| Kiinteistövero (rakennus 120 000 € × 0,55 %, maapohja 25 000 € × 1,40 %) | – | 84 |
| Korjaukset Tilastokeskuksen keskiarvolla (14,3 ja 27,4 €/m² vuodessa) | 95 | 274 |
| Yhteensä | 659 | 753 |
| Neliötä kohden | 8,2 | 6,3 |
Kerrostalon summasta puuttuvat mahdollinen rahoitusvastike ja kotivakuutus. Omakotitalon summasta puuttuvat jätehuolto, nuohous ja rakennusvakuutus. Joissakin taloyhtiöissä vesi sisältyy vastikkeeseen. Verotusarvot ja veroprosentit ovat esimerkkiarvoja. Laske oma tilanteesi omilla luvuillasi.
Laajemmat laskuesimerkit, myös asuntolainan kanssa, löydät oppaasta asumiskulut.
Vastuu ja päätöksenteko
Kerrostalo
Asunto-osakeyhtiölain mukaan yhtiö pitää kunnossa rakenteet ja yhteiset järjestelmät, kuten lämmityksen, vesijohdot, viemärit ja ilmanvaihdon. Osakas pitää kunnossa huoneistonsa sisäosat. Ks. kunnossapitovastuu.
Yhteisistä asioista päätetään yhtiökokouksessa, jossa päätökseksi tulee yleensä ehdotus, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Voit vaikuttaa, mutta et päätä yksin. Jos remontoit omaa asuntoasi, tee siitä muutostyöilmoitus. Taloyhtiön toiminnasta kerrotaan oppaassa taloyhtiö.
Omakotitalo
Rakentamislain mukaan rakennuksen omistajan on pidettävä rakennus ympäristöineen sellaisessa kunnossa, että se täyttää jatkuvasti terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset. Omistajan on myös seurattava kantavien rakenteiden kuntoa. Omakotitalossa tämä kaikki on sinun vastuullasi.
Saat päättää itse, mutta isompiin muutoksiin voit tarvita kunnan luvan, ks. rakennuslupa.
Arki
Työt ja aika
Kerrostalossa kiinteistöhuolto hoitaa lumityöt, pihan ja yhteiset tilat. Omakotitalossa teet ne itse tai ostat palveluna. Lisäksi huolehdit esimerkiksi rännien puhdistuksesta, nuohouksen tilaamisesta ja lämmitysjärjestelmän huollosta. Moni pitää työtä harrastuksena, mutta se vie aikaa joka vuodenaikana.
Naapurit ja häiriöt
Kerrostalossa naapurit ovat lähellä, ja äänet voivat kuulua rakenteiden läpi. Jos osakehuoneistossa vietetään häiritsevää elämää, yhtiökokous voi hallituksen antaman kirjallisen varoituksen jälkeen päättää ottaa huoneiston yhtiön hallintaan enintään kolmeksi vuodeksi. 1.10.2026 alkaen perusteeksi voi riittää myös se, että lyhytaikaisesta vuokraamisesta aiheutuu yhtiölle tai osakkaille lisäkustannuksia tai haittaa.
Omakotitalossa naapurit ovat kauempana, mutta riidat ovat mahdollisia nekin. Kiinteistöä ei saa käyttää niin, että naapurille aiheutuu kohtuutonta rasitusta esimerkiksi melusta, hajusta tai savusta. Kohtuuttomuutta arvioidaan muun muassa paikallisten olosuhteiden ja rasituksen keston perusteella.
Turvallisuus
Asuinrakennukseen, jossa on vähintään kolme asuntoa, on laadittava pelastussuunnitelma, ja siitä vastaa rakennuksen haltija eli kerrostalossa taloyhtiö. Omakotitalossa vastaat itse esimerkiksi palovaroittimista, tulisijojen käytöstä ja nuohouksesta. Ks. kodin turvallisuus.
Kumpi sopii sinulle?
- Lapsiperhe: omakotitalo tarjoaa tilaa ja oman pihan. Kerrostalo voi olla lähempänä kouluja, harrastuksia ja joukkoliikennettä. Vertaa, paljonko aikaa ja rahaa kuluu kulkemiseen.
- Yksin tai kaksin asuva: kerrostaloasunto on usein helpompi ja pienempi. Omakotitalon työt ja kiinteät kulut jäävät yhden tai kahden ihmisen hoidettaviksi.
- Ikääntyvä: hissi, esteettömyys ja huoltotöiden vähyys painavat. Omakotitalon lumityöt ja korjaukset voivat käydä raskaiksi.
- Remonttitaitoinen: omakotitalossa voit tehdä paljon itse ja säästää, kun taas kerrostalon yhteiset korjaukset tehdään yhtiön päätöksellä ja urakalla.
- Etätyötä tekevä: tarvitset työtilan. Omakotitalossa tilaa on usein enemmän, mutta kotona vietetty aika lisää myös lämmön ja sähkön kulutusta.
- Muuttoa suunnitteleva: jos aiot muuttaa muutaman vuoden sisällä, kaupan kulut painavat. Ks. omistusasunto vai vuokra-asunto.
Ennen kuin päätät
- Laske kokonaiskulut kuukautta kohden, älä vain kauppahintaa tai vastiketta.
- Kerrostalossa: lue isännöitsijäntodistus ja kunnossapitotarveselvitys tulevien remonttien varalta.
- Omakotitalossa: teetä kuntotarkastus ja selvitä lämmitystapa, katon ja salaojien ikä sekä jätevesiratkaisu.
- Selvitä energiatodistuksesta talon energialuokka.
- Arvioi, paljonko aikaa ja halua sinulla on huoltotöihin.
- Mieti, mihin liikut päivittäin ja mitä matkat maksavat.
- Varaa puskuri yllättäviin korjauksiin, erityisesti omakotitalossa.
Kaupan tarkistuksista kerrotaan oppaissa isännöitsijäntodistus, asunnon kuntotarkastus ja energiatodistus.
Välimuodot
Valinta ei ole aina joko–tai. Rivitalo- tai paritaloasunnossa voi olla oma sisäänkäynti ja piha, mutta taloyhtiö vastaa rakenteista kuten kerrostalossa. Omakotitalon voi myös vuokrata ennen ostopäätöstä ja kokeilla, sopiiko arki.
Yleiset virheet vertailussa
- Verrataan omakotitalon lainanhoitoa kerrostalon vastikkeeseen ja unohdetaan omakotitalon omat juoksevat kulut.
- Kerrostalon tulevat yhtiöremontit jäävät selvittämättä, ja rahoitusvastike yllättää.
- Omakotitalon korjauksiin ei varata rahaa, vaikka katto, julkisivu ja lämmitysjärjestelmä uusitaan ennemmin tai myöhemmin.
- Omat työtunnit jätetään laskelmasta pois.
- Kulkemisen kulut ja aika unohtuvat, kun talo on kauempana palveluista.
Jos jokin menee pieleen
- Kerrostalossa paljastuu kallis yhtiöremontti kaupan jälkeen: tarkista, kerrottiinko siitä isännöitsijäntodistuksessa tai myyjän antamissa tiedoissa. Ks. virhe asuntokaupassa.
- Omakotitalosta löytyy piilevä vika: ilmoita myyjälle kohtuullisessa ajassa siitä, kun havaitsit vian. Kiinteistökaupassa laatuvirheestä on ilmoitettava viimeistään viiden vuoden kuluessa siitä, kun sait talon hallintaasi.
- Naapuri häiritsee: kerrostalossa ilmoita asiasta isännöitsijälle tai hallitukselle. Omakotitalossa yritä ensin sopia naapurin kanssa. Kirjaa häiriöt ylös päivämäärineen kummassakin tapauksessa.
- Kulut kasvavat liian suuriksi: selvitä, voitko saada asumistukea, ja käy läpi säästökeinot ennen kuin harkitset muuttoa.
Usein kysyttyä
Onko omakotitalossa asuminen kalliimpaa kuin kerrostalossa?
Kokonaiskulut ovat usein suuremmat, koska talo on isompi ja korjaukset maksetaan itse. Neliötä kohden kulut voivat olla pienemmät. Omassa esimerkissämme kerrostalo maksoi 8,2 ja omakotitalo 6,3 euroa neliöltä kuukaudessa.
Mitä hoitovastike sisältää?
Hoitovastikkeella katetaan taloyhtiön juoksevat kulut, kuten lämmitys, kiinteistöhuolto, hallinto, vakuutukset, kiinteistövero ja osa korjauksista. Lainojen lyhennykset ja korot maksetaan yleensä rahoitusvastikkeena.
Kuka maksaa kiinteistöveron kerrostalossa?
Taloyhtiö, ja se katetaan vastikkeilla. Omakotitalon omistaja maksaa kiinteistöveron itse.
Onko varainsiirtovero sama?
Ei. Asunto-osakkeesta vero on 1,5 % kauppahinnasta ja yhtiölainaosuudesta, kiinteistöstä 3 % kauppahinnasta.
Paljonko omakotitalon korjauksiin kannattaa varata?
Tilastokeskuksen mukaan omakoti- ja paritalojen omistajat käyttivät korjauksiin keskimäärin 27,4 €/m² vuonna 2025. Oman talon tarve riippuu iästä ja kunnosta, joten selvitä se kuntotarkastuksella.
Voiko kerrostalossa päättää remonteista itse?
Oman huoneiston sisäosiin voit tehdä remontteja, kunhan teet muutostyöilmoituksen. Yhteisistä korjauksista päättää yhtiökokous.
Kumpi on helpompi myydä?
Se riippuu sijainnista, kunnosta ja hinnasta enemmän kuin talotyypistä. Selvitä alueen hintakehitys ennen ostoa.
Lue myös: Omakotitalo · Asumiskulut · Asuntojen hinnat · Asunnon ostaminen
Lähteet
- Tilastokeskus: Asuntokunnat ja asuinolot 2025
- Tilastokeskus: Asunto-osakeyhtiöiden talous 2025
- Tilastokeskus: Korjausrakentaminen
- Motiva: Sinä ratkaiset – millainen sähkönkäyttäjä olet
- Finlex: Asunto-osakeyhtiölaki (1599/2009), 4 luku 2 §, 6 luku 26 § ja 8 luku 2–3 §
- Finlex: Rakentamislaki (751/2023), 140 §
- Finlex: Maakaari (540/1995), 2 luku 25 §
- Finlex: Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920), 17 §
- Finlex: Kiinteistöverolaki (654/1992), 11 ja 12 §
- Finlex: Varainsiirtoverolaki (931/1996), 4 ja 15 §
- Finlex: Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (407/2011)


