Paritalo – omistusmuodot, hallinnanjako ja ostaminen

Paritalo: asunto-osakeyhtiö, kiinteistöosakeyhtiö vai yhteisomistettu kiinteistö, hallinnanjakosopimus, kunnossapito, rakentaminen ja ostajan muistilista.

Päivitetty 15.11.2026 Lukuaika 9 min Asumismuodot
Valkoinen kaksikerroksinen paritalo, jossa on kaksi erillistä sisäänkäyntiä
Kuva: Holger Ellgaard / Wikimedia Commons
Tässä oppaassa (14)

Lyhyesti

Paritalossa on kaksi asuntoa samassa rakennuksessa. Omistusmuoto ratkaisee, mitä ostat: asunto-osakeyhtiön tai keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön osakkeet, määräosan yhteisestä kiinteistöstä vai oman kiinteistön. Yhteisomistetussa paritalossa kumpikin omistaa osuuden koko kiinteistöstä, ja hallinnanjakosopimuksella sovitaan, kumpi hallitsee mitäkin osaa rakennuksesta ja pihasta. Kirjaamaton sopimus ei sido uutta omistajaa, joka ei tiennyt siitä, joten tarkista kirjaus ennen kauppaa. Kiinteistön määräosasta maksetaan varainsiirtoveroa 3 % ja osakkeista 1,5 %.

Paritalo on pientalo, jossa kaksi asuntoa on kiinni toisissaan seinän, varaston tai autotallin kautta. Asuminen muistuttaa omakotitaloa, mutta katto, perustukset ja usein tontti ovat yhteisiä. Siksi naapurin kanssa sovitaan enemmän kuin omakotitalossa ja vähemmän muodollisesti kuin isossa taloyhtiössä.

Tämä opas syventää paritalon omistusmuotoja, hallinnanjakosopimusta, kunnossapitoa, rakentamista, ostamista ja myyntiä. Talotyyppien yleinen vertailu on oppaassa rivitalo, paritalo ja erillistalo.

Paritalon omistusmuodot

Kahdesta samannäköisestä paritalosta toinen voi olla taloyhtiö ja toinen kahden omistajan yhteinen kiinteistö. Omistusmuoto selviää myyntiesitteestä, lainhuutotodistuksesta tai isännöitsijäntodistuksesta.

Omistusmuoto Mitä ostat Varainsiirtovero Kuka päättää
Asunto-osakeyhtiö Osakkeet, jotka oikeuttavat hallitsemaan toista asuntoa 1,5 % kauppahinnasta ja yhtiölainaosuudesta Yhtiökokous ja hallitus
Keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö Osakkeet 1,5 % Yhtiöjärjestys ratkaisee, sovelletaanko asunto-osakeyhtiölakia
Yhteisomistettu kiinteistö Määräosa koko kiinteistöstä, esimerkiksi 1/2 3 % kauppahinnasta Koko kiinteistöä koskevat asiat yhdessä, muut hallinnanjakosopimuksen mukaan
Kaksi erillistä kiinteistöä Oma kiinteistö ja sillä oleva puolikas rakennuksesta 3 % Kumpikin omasta kiinteistöstään, yhteiset rakenteet sopimuksella

Laskuesimerkki: varainsiirtovero

Ostat paritalon puolikkaan 250 000 eurolla. Luvut ovat omia oletuksia.

  • Asunto-osakeyhtiön osakkeet ilman yhtiölainaa: 1,5 % × 250 000 € = 3 750 €.
  • Sama kohde, mutta asuntoon kohdistuu 20 000 euron yhtiölainaosuus: 1,5 % × 270 000 € = 4 050 €.
  • Määräosa 1/2 yhteisestä kiinteistöstä: 3 % × 250 000 € = 7 500 €.

Osakkeiden omistus kirjataan osakehuoneistorekisteriin. Kiinteistön tai sen määräosan omistukselle haetaan lainhuuto.

Uuden paritalon ostajan suoja

Rakenteilla olevan asunnon ostajaa suojaavat asuntokauppalain RS-säännökset. Niitä ei kuitenkaan sovelleta yhtiöön, jossa on enintään kolme asuinhuoneistoa, jos yhtiö ei ole asunto-osakeyhtiö tai asunto-osuuskunta. Uusi paritalo keskinäisenä kiinteistöosakeyhtiönä jää siis RS-suojan ulkopuolelle. Lue lisää oppaasta uudisasunnon ostaminen.

Jos ostat määräosan kiinteistöstä asunnoksesi rakennusliikkeeltä tai muulta ammattimaiselta myyjältä, maakaari suojaa sinua. Ehto, joka heikentää ostajan oikeuksia virhetilanteessa, ei silloin sido sinua.

Yhteisomistettu paritalo ja hallinnanjakosopimus

Yhteisomistetussa paritalossa kumpikin omistaa määräosan koko kiinteistöstä. Kumpikin saa myydä tai pantata oman määräosansa kysymättä toiselta, mutta koko kiinteistöä koskeviin toimiin tarvitaan molempien suostumus. Ellei toisin sovita, oikeudet ja kulut jaetaan omistusosuuksien mukaan. Yhteisomistuksen yleiset säännöt on koottu oppaaseen asunnon yhteisomistus.

Hallinnanjakosopimuksella sovitaan, kumpi hallitsee mitäkin osaa kiinteistöstä tai rakennuksesta. Hallintaa voi jakaa alueen tai ajan mukaan. Sopimuksella voi jakaa myös pelkän rakennuksen hallinnan ja jättää pihan yhteiseksi. Hallituksen esityksen mukaan jaon ei tarvitse vastata omistusosuuksia, mutta sen on oltava objektiivisesti todettavissa. Pelkkä osapuolten yhteinen käsitys ei riitä, joten liitä sopimukseen kartta, johon alueet on merkitty.

Miksi sopimus kannattaa kirjata?

  • Uusi omistaja: Maanmittauslaitoksen mukaan kirjaamaton sopimus ei sido uutta omistajaa, joka ei tiennyt siitä. Kirjattu sopimus näkyy rasitustodistuksessa.
  • Etusija: hallituksen esityksen mukaan hallinnanjakosopimus kirjataan aina parhaalle etusijalle.
  • Vakuus: kiinnitys voi kohdistua määräosaan. Hallituksen esityksen mukaan kirjatuilla hallinnanjakosopimuksilla on olennainen merkitys, kun määräosaa käytetään lainan vakuutena.
  • Hakeminen: kuka tahansa yhteisomistajista voi hakea kirjaamista. Maksu on 172 euroa (2026).
  • Uudiskohde: 1.11.2024 alkaen kiinteistön ainoa omistaja, kuten rakennuttaja, on voinut kirjata hallinnan jaon ilmoituksella jo ennen kuin määräosia myydään.

Hallinnanjakosopimuksen sisältö

  • osapuolet ja omistusosuudet
  • kiinteistötunnus
  • voimassaolo: määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva
  • kummankin hallinta-alueet kartalla: asunto, piha, autopaikat ja varastot
  • yhteiset alueet, kuten pihatie, jätekatos ja leikkipaikka
  • kulujen jako: kiinteistövero, vakuutus, katto, julkisivu, liittymät ja lumityöt
  • miten yhteisistä korjauksista päätetään
  • mitä tapahtuu, kun toinen myy osuutensa

Näin kirjaat hallinnanjakosopimuksen

  1. Laatikaa kartta, johon kummankin hallinta-alueet ja yhteiset alueet on merkitty selvästi.
  2. Kirjoittakaa sopimus, päivätkää se ja allekirjoittakaa se. Viitatkaa sopimuksessa karttaliitteeseen.
  3. Skannatkaa sopimus ja kartta pdf- tai jpg-tiedostoiksi.
  4. Hakekaa kirjaamista Maanmittauslaitoksen asiointipalvelussa kohdasta, jossa haetaan erityisen oikeuden kirjaamista. Jos ette voi asioida verkossa, käyttäkää suomi.fi-lomaketta.
  5. Maksakaa käsittelymaksu ja tarkistakaa kirjauksen jälkeen, että sopimus näkyy rasitustodistuksessa.

Jos sopimusta myöhemmin muutetaan, kaikkien yhteisomistajien on hyväksyttävä muutos, ja muutos kirjataan samalla tavalla.

Paritalo asunto-osakeyhtiönä

Asunto-osakeyhtiönä toimivassa paritalossa yhtiö omistaa rakennuksen ja hallitsee tonttia. Yhtiöjärjestys määrää, mitä tiloja kunkin osakkeet oikeuttavat hallitsemaan. Taloyhtiöllä on oltava hallitus, mutta isännöitsijää ei tarvita, ellei yhtiöjärjestys niin määrää tai yhtiökokous niin päätä.

Kahden osakkaan yhtiössä päätökset voivat juuttua. Asunto-osakeyhtiölain mukaan päätökseksi tulee ehdotus, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Kun äänet menevät tasan, vaali ratkaistaan arvalla ja muu asia puheenjohtajan äänellä, ellei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Moni paritaloyhtiö sopii siksi esimerkiksi siitä, että puheenjohtajuus vaihtuu vuosittain.

Taloyhtiön ja osakkaan vastuunjako on sama kuin muissakin taloyhtiöissä. Lue lisää oppaista kunnossapitovastuu ja taloyhtiö.

Kunnossapito ja yhteiset osat

Kohde Asunto-osakeyhtiö Yhteisomistettu kiinteistö
Katto, julkisivu ja perustukset Yhtiö, ellei yhtiöjärjestys toisin määrää Omistajat yhdessä osuuksien mukaan, ellei toisin sovita
Asuntojen välinen seinä Yhtiö Omistajat yhdessä
Asunnon sisäosat Osakas Hallinnanjakosopimuksen mukaan
Piha ja autopaikat Yhtiöjärjestyksen tai yhtiön päätöksen mukaan Hallinnanjakosopimuksen mukaan
Kotitalousvähennys korjauksista Ei yhtiön vastuulle kuuluvista töistä Kyllä, sopimuksen mukaan omalle vastuulle kuuluvista töistä

Laskuesimerkki: katon uusiminen

Oletetaan, että yhteisomistetun paritalon katon uusiminen maksaa 40 000 euroa, josta työn osuus on 20 000 euroa. Omistusosuudet ovat 55/100 ja 45/100. Molemmat asuvat talossa. Luvut ovat omia oletuksia.

  • Kulujen jako osuuksien mukaan: 22 000 euroa ja 18 000 euroa.
  • Työn osuus: 11 000 euroa ja 9 000 euroa.
  • Kotitalousvähennys vuoden 2026 säännöillä: 40 % työstä miinus 150 euron omavastuu, enintään 2 100 euroa. Molemmat saavat täyden 2 100 euron vähennyksen.
  • Jos sama paritalo olisi asunto-osakeyhtiö, katto olisi yhtiön vastuulla, eikä vastikkeella maksetusta remontista saisi kotitalousvähennystä.

Vähennyksen ehdoista kerrotaan oppaassa kotitalousvähennys.

Naapurin kanssa sopiminen

Paritalossa naapuri on myös osaomistaja tai osakas. Hyvät välit säästävät rahaa, koska isot korjaukset on helpompi tehdä yhdessä ja oikeaan aikaan.

  • Tehkää korjaussuunnitelma: kirjatkaa, milloin katto, julkisivu, ikkunat ja salaojat on viimeksi korjattu ja milloin korjaus on edessä.
  • Varautukaa yhdessä: yhteisomistuksessa voitte säästää yhteiselle tilille tulevia korjauksia varten.
  • Sopikaa arjesta: lumityöt, nurmikko, jätehuolto ja yhteisen pihatien kunnossapito.
  • Kirjatkaa päätökset: lyhyt pöytäkirja tai sähköposti riittää, kun asiasta on sovittu.
  • Muistakaa naapuruussuhdelaki: kiinteistöä ei saa käyttää niin, että naapurille aiheutuu kohtuutonta rasitusta esimerkiksi melusta, savusta tai hajusta.

Paritalon rakentaminen ja paritalotontti

Asuinrakennus tarvitsee aina rakentamisluvan. Tarkista ensin asemakaavasta ja kunnan rakennusjärjestyksestä, saako tontille rakentaa kaksi asuntoa, paljonko rakennusoikeutta on ja miten rakennukset saa sijoittaa. Esimerkiksi Helsingin rakennusjärjestyksessä, joka tuli voimaan 5.11.2026, rakennukset, rakennelmat ja terassit saavat yhdessä kattaa enintään 35 % omakoti- tai paritalotontista.

Jos haluatte myöhemmin omat kiinteistöt, tontti on jaettava. Asemakaava-alueella rakennuskortteli jaetaan tontteihin tonttijaolla. Rakennusta ei saa rakentaa vastoin sitovaa tonttijakoa. Sitovaa tonttijakoa voidaan muuttaa esimerkiksi silloin, kun kaikki muutoksen koskemat omistajat ovat yksimielisiä, ja tontin omistaja voi tehdä kunnalle esityksen muutoksesta. Kysy kunnan kiinteistönmuodostuksesta, onko jakaminen mahdollista ennen kuin rakennatte talon tontin rajalle.

Rakentamisen vaiheista kerrotaan oppaissa omakotitalon rakentaminen ja rakennuslupa.

Ostajan tarkistuslista

Kiinteistökaupan yleiset vaiheet ovat oppaassa omakotitalon ostaminen. Paritalossa tarkista lisäksi nämä:

Ennen paritalon kauppaa

  • Mikä on omistusmuoto ja mitä tarkalleen ostat?
  • Onko hallinnanjakosopimus kirjattu, ja vastaako se pihan, autopaikkojen ja varastojen todellista käyttöä?
  • Kohdistuvatko kiinnitykset koko kiinteistöön vai vain myyjän määräosaan? Tarkista rasitustodistus.
  • Taloyhtiössä: yhtiöjärjestys, isännöitsijäntodistus ja tilinpäätös.
  • Mitä yhteisiä korjauksia on tehty ja mitä on edessä, ja onko naapuri valmis niihin?
  • Onko sähkö-, vesi- ja lämmitysmittarit erikseen, vai jaetaanko kulut arviolla?
  • Miten rakennus on vakuutettu?
  • Onko talolla rakennusluvat ja käyttöönottohyväksyntä?
  • Mikä on rakenteiden kunto? Ks. kuntotarkastus asuntokaupassa.

Tapaa naapuri ennen kauppaa. Kysy, miten yhteiset asiat on hoidettu ja onko avoimia erimielisyyksiä.

Vakuutukset

Asunto-osakeyhtiössä rakennus vakuutetaan yleensä yhtiön kiinteistövakuutuksella, ja osakas tarvitsee kotivakuutuksen irtaimistolleen. Yhteisomistetussa paritalossa omistajat huolehtivat rakennuksen vakuuttamisesta itse. Sopikaa, vakuutetaanko koko rakennus yhdellä vakuutuksella vai kumpikin osuutensa, ja tarkistakaa, ettei esimerkiksi välikatto tai yhteinen seinä jää vakuutusten väliin. Lue lisää oppaasta kotivakuutus.

Paritalon myynti

  • Asunto-osakeyhtiö: myyt osakkeet, ja ostaja maksaa varainsiirtoveroa 1,5 %. Tarkista, onko yhtiöjärjestyksessä lunastuslauseke, jolla naapuri voi lunastaa osakkeet.
  • Yhteisomistettu kiinteistö: myyt määräosan maakaaren mukaisella kaupalla, ja ostaja maksaa varainsiirtoveroa 3 %. Naapurilla ei ole lain mukaan etuosto-oikeutta, mutta siitä voi sopia keskenään.
  • Myyntivoitto: oman asunnon myyntivoitto on verovapaa, kun olet omistanut asunnon ja asunut siinä vähintään kaksi vuotta. Verohallinnon mukaan oikeuskäytännössä kokonaan verovapaaksi on katsottu voitto paritalosta, jossa on kaksi yhtä suurta huoneistoa ja joista toinen on ollut omistajan vakituisena asuntona.

Myyntivoiton laskemisesta kerrotaan oppaassa asunnon myyntivoitto ja verotus.

Erityistilanteet

  • Omistat koko paritalon ja vuokraat toisen puolen: vuokratulo on verotettavaa pääomatuloa. Ks. vuokratulojen verotus.
  • Sukupolvien paritalo: jos vanhemmat ja aikuinen lapsi asuvat eri puolilla, sopikaa kulujen jaosta ja selvittäkää lahjavero, jos osuuksia siirretään. Ks. lahjavero ja asunto.
  • Toinen puoli on tyhjillään: tyhjänä seisova asunto voi lisätä kosteus- ja jäätymisriskiä myös naapurin puolella. Sopikaa lämmityksestä ja tarkastuksista.
  • Muutostyö yhteisiin rakenteisiin: yhteisen seinän läpivientiin tai katon muutokseen tarvitaan yhteisomistuksessa toisen omistajan ja taloyhtiössä yhtiön suostumus.

Yleiset virheet

  • Ostaja luulee ostavansa omakotitalon, vaikka ostaa määräosan yhteisestä kiinteistöstä.
  • Hallinnanjakosopimusta ei ole kirjattu, tai kartta puuttuu.
  • Yhteisiä korjauksia ei suunnitella, ja kattoremontti tulee yllätyksenä.
  • Kulujen jako perustuu suulliseen sopimukseen edellisen omistajan kanssa.
  • Uutta paritaloa ostetaan keskinäisestä kiinteistöosakeyhtiöstä ilman, että ostaja tietää RS-suojan puuttuvan.

Jos jokin menee pieleen

  • Naapuri ei osallistu korjaukseen: vetoa hallinnanjakosopimukseen tai yhtiöjärjestykseen. Kiireellisen, kiinteistön säilyttämiseksi välttämättömän toimen yhteisomistaja voi tehdä yksin.
  • Yhtiökokouksen päätös on mielestäsi lainvastainen: moitekanne on nostettava kolmen kuukauden kuluessa päätöksestä.
  • Yhteiselo ei suju: yhteisomistaja voi viime kädessä vaatia käräjäoikeudessa yhteisomistuksen purkamista ja kiinteistön myyntiä.
  • Kaupan jälkeen paljastuu vika: ilmoita myyjälle kohtuullisessa ajassa. Ks. virhe asuntokaupassa.

Usein kysyttyä

Onko paritalo osake vai kiinteistö?

Se voi olla kumpi tahansa. Paritalo voi olla asunto-osakeyhtiö, keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö, kahden omistajan yhteinen kiinteistö tai kaksi erillistä kiinteistöä.

Mikä on hallinnanjakosopimus?

Yhteisomistajien sopimus siitä, kumpi hallitsee mitäkin osaa kiinteistöstä tai rakennuksesta. Sen voi kirjata lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin, jolloin se sitoo myös uusia omistajia.

Paljonko varainsiirtovero on paritalosta?

Kiinteistöstä tai sen määräosasta 3 % kauppahinnasta. Asunto-osakeyhtiön tai keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön osakkeista 1,5 % kauppahinnasta ja yhtiölainaosuudesta.

Voiko paritalon naapuri myydä osuutensa kenelle tahansa?

Voi, ellei toisin ole sovittu. Asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä voi kuitenkin olla lunastuslauseke.

Kuka maksaa paritalon katon korjauksen?

Asunto-osakeyhtiössä yleensä yhtiö. Yhteisomistetussa paritalossa omistajat omistusosuuksiensa mukaan, ellei hallinnanjakosopimuksessa ole sovittu toisin.

Saako paritalon katon korjauksesta kotitalousvähennyksen?

Yhteisomistetussa paritalossa saa siitä työn osuudesta, joka hallinnanjakosopimuksen mukaan kuuluu omalle vastuulle. Taloyhtiön vastuulle kuuluvasta työstä vähennystä ei saa.

Voiko yhteisomistetun paritalon jakaa kahdeksi kiinteistöksi?

Joskus. Asemakaava-alueella jako edellyttää sopivaa tonttijakoa. Kysy kunnan kiinteistönmuodostuksesta, onko jakaminen mahdollista.

Kuuluuko uusi paritalo RS-järjestelmän piiriin?

Jos paritalo on asunto-osakeyhtiö, kuuluu. Enintään kolmen asunnon yhtiö, joka ei ole asunto-osakeyhtiö, jää RS-säännösten ulkopuolelle.

Lue myös: Rivitalo, paritalo ja erillistalo · Asunnon yhteisomistus · Omakotitalon ostaminen · Kiinteistön ostaminen

Sivun kuvat

Aiheet:AsumismuodotOsto ja myynti